Ero sivun ”Hiilihydraatiton ruokavalio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Siirsin historiaa käsitelleen luvun ketogeenista ruokavaliota käsittelevään artikkeliin, koska kyseessä ei ollutkaan hiilihydraatiton ruokavalio. (Siinä nautittiin maksaa, mikä oli tärkeä asia aikana, jolloin ei ollult vielä c-vitamiinipillerreitä.)
VHH- ruokavalio ei sisällä välttämättä runsaasti tai edes lainkaan vihanneksia.
Rivi 2: Rivi 2:
'''Hiilihydraatiton ruokavalio''' ei sisällä lainkaan [[hiilihydraatti|hiilihydraatteja]], vaan [[energia]] saadaan lähes kokonaan [[eläinrasva]]sta ja [[Proteiini|eläinproteiinista]]. Hiilihydraatittoman ruokavalion perusta on [[liha]], [[sisäelimet]] ja [[Rasvahapot|rasva]], mutta siinä ei syödä lainkaan esimerkiksi [[Kasvikset|kasviksia]]. Ainoa hiilihydraattien lähde on lihan sisältämä [[glykogeeni]], jonka osuus energian saannista on enintään kaksi prosenttia, eli noin 50 [[kilokalori]]a. Kun ruoassa on näin vähän hiilihydraattia, ihminen menee [[Ketoosi (tila)|ketoosiin]], ja elimistö alkaa käyttää [[Ketoaine|ketoaineita]] energiakseen.<ref>Taubes, s. 319, 324</ref>
'''Hiilihydraatiton ruokavalio''' ei sisällä lainkaan [[hiilihydraatti|hiilihydraatteja]], vaan [[energia]] saadaan lähes kokonaan [[eläinrasva]]sta ja [[Proteiini|eläinproteiinista]]. Hiilihydraatittoman ruokavalion perusta on [[liha]], [[sisäelimet]] ja [[Rasvahapot|rasva]], mutta siinä ei syödä lainkaan esimerkiksi [[Kasvikset|kasviksia]]. Ainoa hiilihydraattien lähde on lihan sisältämä [[glykogeeni]], jonka osuus energian saannista on enintään kaksi prosenttia, eli noin 50 [[kilokalori]]a. Kun ruoassa on näin vähän hiilihydraattia, ihminen menee [[Ketoosi (tila)|ketoosiin]], ja elimistö alkaa käyttää [[Ketoaine|ketoaineita]] energiakseen.<ref>Taubes, s. 319, 324</ref>


Hiilihydraatiton ruokavalio on eri asia kuin [[vähähiilihydraattinen ruokavalio]], jossa syödään runsaasti [[Vihannes|vihanneksia]] ja kohtuullisesti muitakin hiilihydraattipitoisia ruokia. Toisaalta hiilihydraatitonta ruokavaliota voidaan myös kutsua vähähiilihydraattisen ruokavalion äärimmäiseksi muodoksi.
Hiilihydraatiton ruokavalio on eri asia kuin [[vähähiilihydraattinen ruokavalio]], jossa voidaan syödään myös jonkin verran hiilihydraattia sisältäviä ruokia. Toisaalta hiilihydraatitonta ruokavaliota voidaan myös kutsua vähähiilihydraattisen ruokavalion äärimmäiseksi muodoksi.


==Ravintosisältö==
==Ravintosisältö==

Versio 6. helmikuuta 2024 kello 21.45

Lisukkeettomissa kyljyksissä ei ole hiilihydraattia

Hiilihydraatiton ruokavalio ei sisällä lainkaan hiilihydraatteja, vaan energia saadaan lähes kokonaan eläinrasvasta ja eläinproteiinista. Hiilihydraatittoman ruokavalion perusta on liha, sisäelimet ja rasva, mutta siinä ei syödä lainkaan esimerkiksi kasviksia. Ainoa hiilihydraattien lähde on lihan sisältämä glykogeeni, jonka osuus energian saannista on enintään kaksi prosenttia, eli noin 50 kilokaloria. Kun ruoassa on näin vähän hiilihydraattia, ihminen menee ketoosiin, ja elimistö alkaa käyttää ketoaineita energiakseen.[1]

Hiilihydraatiton ruokavalio on eri asia kuin vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa voidaan syödään myös jonkin verran hiilihydraattia sisältäviä ruokia. Toisaalta hiilihydraatitonta ruokavaliota voidaan myös kutsua vähähiilihydraattisen ruokavalion äärimmäiseksi muodoksi.

Ravintosisältö

Raakaa lampaanmaksaa, jossa on paljon C-vitamiinia

Hiilihydraatittoman ruokavalion puolestapuhujien mukaan kaikki ihmisen tarvitsemat ravinteet voi saada eläinperäisestä ravinnosta, kunhan se hyödynnetään riittävän tarkasti[2]. Ainoastaan C-vitamiinin saanti jää selvästi suosituksia matalammaksi, mutta Coloradon yliopiston tutkijat Julie Will ja Tim Byers esittävät, että ihmisen C-vitamiinin tarve riippuu verensokerin määrästä: mitä vähemmän veressä on sokeria, sitä vähemmän C-vitamiinia tarvitaan[3].

Kritiikkiä

Kokonaan hiilihydraatiton ruokavalio on nykyisten virallisten ravitsemussuositusten kanssa vahvasti ristiriidassa, sillä suositukset korostavat hiilihydraattipitoisten ruoka-aineiden, kuten viljan, hedelmien ja kasvisten sisällyttämistä ruokavalioon.[4]

Lähteet

  1. Taubes, s. 319, 324
  2. Taubes, s. 325
  3. Taubes, s. 321–322
  4. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005 ravitsemusneuvottelukunta.fi. Arkistoitu 19.5.2012. Viitattu 5.5.2012.

Aiheesta muualla