Ero sivun ”Ukrainan 72. prikaati” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
rv, IP-käyttäjän kiusantekoa ja muitten käyttäjien kyttäämistä, katso lähteestä jos kiinnostaa yksittäiset päivämäärät. en voi avustaa, jos tajua mitä tarkoittaa lyhenne 29 D. tai kuka oli neuvostoliiton ylipäällikkö v. 1943
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 1: Rivi 1:
'''72. erillinen mekanisoitu prikaati "Mustat zaporogit"''' ({{k-uk|72-га окрема механізована бригада імені Чорних Запорожців}}, 72 ОМБр) on [[Ukrainan maavoimat|Ukrainan maavoimien]] yhtymä.
'''72. erillinen mekanisoitu prikaati "Mustat zaporogit"''' ({{k-uk|72-га окрема механізована бригада імені Чорних Запорожців }}, 72 ОМБр) on Ukrainan maavoimien yksikkö.


Sen edeltäjä oli 72. kaartin punalippuinen krasnohradilainen Kiovan mekanisoitu divisioona, joka muodostettiin 5. joulukuuta 1941 Akmolinskissä.<ref name="Nimetön-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070930050327/http://www.kmu.gov.ua/control/uk/publish/article?art_id=25442959&cat_id=13855942|nimeke=Урядовий портал :: Президент України перебуває у 72-й окремій Гвардійській механізованій бригаді|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2007-09-30|viitattu=2024-03-17}} </ref>
Sen edeltäjä oli 72. kaartin punalippuinen krasnohradilainen Kiovan mekanisoitu divisioona, joka muodostettiin 5. joulukuuta 1941 Akmolinskissä.<ref name="Nimetön-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070930050327/http://www.kmu.gov.ua/control/uk/publish/article?art_id=25442959&cat_id=13855942|nimeke=Урядовий портал :: Президент України перебуває у 72-й окремій Гвардійській механізованій бригаді|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2007-09-30|viitattu=2024-03-17}} </ref>
Yhtymä nimettiin myöhemmin{{milloin}} [[Ukrainan kansantasavalta|Ukrainan kansantasavallan]] sotilasyksikön mukaan ja sen neuvostoaikaiset kunnianimet on poistettu.
Yksikkö sai myöhemmin nimen [[Ukrainan kansantasavalta|Ukrainan kansantasavallan]] sotilasyksikön mukaan ja sen neuvostoaikaiset kunnianimet on poistettu.


==Neuvostoliiton 29. divisioona==
==Neuvostoliiton 29. divisioona==
⚫
Neuvostoliiton 29. divisioona perustettiin 5. joulukuuta 1941 [[Akmolinsk]]issa nimellä 459. jalkaväkidivisioona Pohjois-Kazakstanin asevelvollisista ja nimettiin 29. divisioonaksi tammikuussa 1942 kahden aiemmin tuhoutuneen saman nimisen divisioonan kunniaksi. Huhtikuussa 1942 divisioona kuljetettiin [[Tula]]n alueelle, mutta [[Etelän rintama]]n huononevan tilanteen vuoksi se siirrettiin 16. heinäkuuta [[Stalingrad]]in alueelle.<ref name="Nimetön_2-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/29sdf2|nimeke=29-я стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>


⚫
Divisioona perustettiin joulukuussa 1941 [[Akmolinsk]]issa nimellä 459. jalkaväkidivisioona pohjois-Kazakstanin asevelvollisista. Tammikuussa se nimettiin uudelleen 29. divisioonaksi. Täten se sai numeron kahden jo tuhoutuneen divisioonan mukaan, mikä luetaan divisioonan kolmanneksi perustamiseksi. Huhtikuussa 1942 divisioona kuljetettiin [[Tula]]n alueelle, mutta huononevan etelärintaman tilanteen vuoksi se siirrettiin 16. heinäkuuta [[Stalingrad]]in alueelle.<ref name="Nimetön_2-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/29sdf2|nimeke=29-я стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>
⚫
Se puolusti Donin vartta Surovskista Verhne-Kurmojarskiin. Akselivaltojen joukkojen saapuessa [[Kotelnikovo]]n alueelle divisioona siirrettiin puolustamaan [[Aksai (joki)|Aksai]]joen pohjoisrantaa [[Saksan 29. divisoona]]a ja [[Romanian 1. divisioona|Romanian 1.]] ja [[Romanian 2. divisioona| 2. divisioonaa]] vastaan. Se joutui uudelleen taisteluun torjumaan akselivaltojen läpimurtoa Abganerovon kylän alueella.<ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>


⚫
Se sai vastuun puolustaa Donin vartta Surovskista Verhne-Kurmojarskiin. Vihollisen saapuessa [[Kotelnikovo]]n alueelle se sai vastuun puolustaa [[Aksai (joki)|Aksai]]joen pohjoisrantaa Saksan 29. divisoonaa ja 1. ja 2. romanialaista divisioonaa vastaan. Se joutui uudelleen taisteluun torjumaan vihollisen läpimurtoa Abganerovon kylän alueella.<ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>
⚫
Epäonnistuttuaan läpimurrossa [[Krasnoarmeisk]]iin etelästä [[Saksan XXXXVIII panssariarmeijakunta]] ([[Saksan 4. jalkaväkidivisioona|4.]], [[Saksan 24. divisioona|24.]] ja [[Saksan 29. divisioona|29. D]] {{täsmennä|Onkohan nämä oikein? Panssariarmeijakunta ilman panssarijoukkoja}}) keskitti joukkonsa Abganerovon suuntaan. Ylitettyään Myškovajoen Vasiljevkassa panssarijoukot murtautuivat läpi [[Neuvostoliiton 157. divisioona|Neuvostoliiton 157.]] ja [[Neuvostoliiton 126. divisioona|126. divisioonan]] saumasta. Armeijan{{tarkenna|Mikä armeija?}} esikunta menetti yhteyden 157., 126. ja 29. divisioonaan, joiden jäänteet vetäytyivät 30. elokuuta Tšervlenajajoen yli. Divisioona puolusti Stalingradia 3,5 kuukautta, jona aikana sen jalkaväkirykmenteissä oli komppanian verran miehiä{{milloin}}. [[Stalingradin rintama]]n vastahyökkäyksen alkaessa marraskuussa 1942 divisioonan vahvuus oli edelleen vain 640 miestä ja tykistörykmentti. Tammikuussa akselivaltain joukkojen antautumisen alettua divisioona eteni kaupungin läpi 29.&dash;29. tammikuuta 1943 ja otti tuhansia vankeja.<ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>


⚫
Epäonnistuttuaan läpimurrossa [[Krasnoarmeisk]]iin etelästä [[Saksan XXXXVIII panssariarmeijakunta]] (4. 24. ja 29. D) keskitti joukkonsa Abganerovon suuntaan. Ylitettyään Myškovajoen Vasiljevkassa panssarijoukot murtautuivat läpi 157. ja 126. divisioonan yhdyskohdasta. Armeijan esikunta menetti yhteyden 157, 126. ja 29. divisioonaan, joiden jäänteet vetäytyivät 30. elokuuta Tšervlenajajoen yli. Divisioona puolusti Stalingradia 3,5 kuukautta; tänä aikana sen jalkaväkirykmenteissä oli komppanian verran miehiä. [[Stalingradin rintama]]n ryhtyessä hyökkäykseen marraskuussa 1942 divisioonassa oli edelleen vain 640 miestä ja tykistörykmentti. Tammikuussa saksalaisten alettua antautua joukoittain divisioona eteni kaupungin läpi 29.&dash;29. tammikuuta 1943 ja otti tuhansia vankeja.<ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>
⚫
1. maaliskuuta 1943 divisioona nimettiin 72. kaartin divisioonaksi.{{lähde}}

⚫
1. maaliskuuta 1943 divisioona nimettiin 72. kaartin divisioonaksi.


==Neuvostoliiton 72. kaartin divisioona==
==Neuvostoliiton 72. kaartin divisioona==
{{Korjattava|Teksti on lähinnä luettelo, mistä puuttuu aikajana}}
⚫
19. maaliskuuta 1943 divisioona otti aseman [[Donets]]joen itärannalla ja joutui heti taisteluihin. Heinäkuusta 1943 divisioona osallistui [[Kurskin taistelu]]un Kurskin pullistuman etelärintamalla. Divisioona pakotettiin vetäytymään asemistaan, jotka se valtasi takaisin vastahyökkäyksessä, ylitti Donetskin ja valtasi [[Merefa]]n sekä [[Krasnohrad]]in. Divisioona osallistui [[Dnepr]]in ylitykseen ja piti sillanpääaseman. Se osallistui Ukrainan vasemman rannan valtaamiseen, valtasi [[Kirovograd]]in ja ylitti [[Etelä-Bug]]-joen. 26. syyskuuta 1943 yksiköt ylittivät Dneprin Kiovan pohjoispuolelta.<ref>http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1 </ref>
⚫
Divisioona sai 19. syyskuuta 1943 ylipäällikön{{täsmennä|kenen?}} käskyllä kunnianimen ”krasnohradilainen” ja 8. tammikuuta 1944 [[Punalipun kunniamerkki|Punalipun kunniamerkin]] Kirovohradin valtaamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rkka.ru/handbook/guard/72gvsd.htm|Nimeke = 72-я Краснознаменная Красноградская гвардейская стрелковая дивизия| julkaisu=www.rkka.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref><ref name="Nimetön-20240324201430"/>


⚫
19. maaliskuuta 1943 divisioona otti aseman [[Donets]]joen itärannalla ja joutui heti taisteluihin. Heinäkuusta 1943 divisioona osallistui [[Kurskin taistelu]]un Kurskin pullistuman etelärintamalla. Divisioona pakotettiin vetäytymään asemistaan, mutta se valtasi ne takaisin vastahyökkäyksen alettua ja ylitti Donetsin ja valtasi [[Merefa]]n ja [[Krasnohrad]]in. Divisioona osallistui [[Dnepr]]in ylitykseen ja piti sillanpääaseman. Se osallistui Ukrainan vasemman rannan valtaamiseen, valtasi [[Kirovograd]]in ja ylitti [[Etelä-Bug]]-joen. 26. syyskuuta 1943 yksiköt ylittivät Dneprin Kiovan pohjoispuolelta.<ref>http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1 </ref>
⚫
Divisioona jatkoi hyökkäystä maaliskuun lopulla 1944. Se valtasi Konetspolin risteyksen, katkaisi [[Kotovsk]]-[[Pervomaisk (Mykolajivin alue)|Pervomaisk]]-rautatien ja valtasi Krymkyn kylän.
⚫
Divisioona sai 19.9.1943 ylipäällikön käskyllä kunnianimen ”krasnohradilainen” ja 8. tammikuuta 1944 [[Punalipun kunniamerkki|Punalipun kunniamerkin]] Kirovohradin valtaamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rkka.ru/handbook/guard/72gvsd.htm|Nimeke = 72-я Краснознаменная Красноградская гвардейская стрелковая дивизия| julkaisu=www.rkka.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref><ref name="Nimetön-20240324201430"/>
⚫
Elokuussa 1944 divisioona siirrettiin [[Moldova]]an, jossa se puolusti Romanian rajaa. 19. elokuuta 1944 alkoi [[Târgu Frumos]]in linnoituksen valtaus Itä-Karpaattien juurella.

⚫
Divisioona lähti jälleen hyökkäykseen maaliskuun lopulla 1944. Se valtasi Konetspolin risteyksen, katkaisi [[Kotovsk]]-[[Pervomaisk (Mykolajivin alue)|Pervomaisk]]-rautatien ja valtasi Krymkyn kylän.
⚫
Elokuussa 1944 divisioona siirrettiin [[Moldova]]an, jossa se puolusti Romanian rajaa. 19. elokuuta 1944 alkoi operaatio [[Târgu Frumos]]in linnoituksen valtaamiseksi itä-Karpaattien juurella.
Tammikuussa 1945 divisioona ylitti [[Hron]]in ja valtasi [[Kamendin]]in. Divisioona ylitti [[Morava]]n Itävaltaan ja sen sotatie päättyi lähelle [[Praha]]a.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1|nimeke=72-я гвардейска стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>
Tammikuussa 1945 divisioona ylitti [[Hron]]in ja valtasi [[Kamendin]]in. Divisioona ylitti [[Morava]]n Itävaltaan ja sen sotatie päättyi lähelle [[Praha]]a.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1|nimeke=72-я гвардейска стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>


Toisessa maailmansodassa osoitetusta sankaruudesta divisioona sai Aleksanteri Nevskin ja Suvorovin 3. luokan kunniamerkit. Neuvostoliiton sankareiksi nimitettiin 31 divisioonan sotilasta.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>
Toisessa maailmansodassa osoitetusta sankaruudesta divisioona sai Aleksanteri Nevskin ja Suvorovin 3. luokan kunniamerkit. 31 sen sotilaasta tuli Neuvostoliiton sankareita.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>


Divisioona oli sijoitettuna neuvostojoukkojen keskisessä ryhmässä Unkarissa, kunnes se siirrettiin tammikuussa 1946 [[Kiovan sotilaspiiri]]in. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://warheroes.ru/hero/hero.asp?Hero_id=8010|nimeke=Берестов Пётр Филиппович|julkaisu=warheroes.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>
Divisioona oli sijoitettuna neuvostojoukkojen keskisessä ryhmässä Unkarissa ja tammikuusta 1946 Kiovan sotilaspiirissä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://warheroes.ru/hero/hero.asp?Hero_id=8010|nimeke=Берестов Пётр Филиппович|julkaisu=warheroes.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>


Divisioona organisoitiin 1957 motorisoiduksi jalkaväkidivisioonaksi, jolloin se oli sijoitettuna [[Bila Tserkva]]an Kiovan alueella [[Neuvostoliiton 1. armeijaa|Neuvostoliiton 1. kaartinarmeijaa]]n. Se luokiteltiin 3. luokan reserviyksiköksi, jonka yhtä rykmenttiä pidettiin 1&nbsp;500 miehen vahvuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ww2.dk/new/army/msd/72gvmsd.htm|nimeke=72nd Guards Motorised Rifle Division|julkaisu=www.ww2.dk|viitattu=2024-03-17}} </ref>
Se varustettiin motorisoiduksi jalkaväkidivisioonaksi 1957, jolloin se oli sijoitettuna [[Bila Tserkva]]an Kiovan alueella osana [[Neuvostoliiton 1. armeijaa|Neuvostoliiton 1. kaartinarmeijaa]]. Se oli 3. luokan reserviyksikkö, jonka yhtä rykmenttiä pidettiin 1500 miehen vahvuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ww2.dk/new/army/msd/72gvmsd.htm|nimeke=72nd Guards Motorised Rifle Division|julkaisu=www.ww2.dk|viitattu=2024-03-17}} </ref>


Afganistanissa palveli 400 divisioonan sotilasta. Se oli yksi ensimmäisistä yksiköistä, jotka lähetettiin Tšernobyliin raivaustehtäviin. Vuonna 1988 joukkoja lähetettiin apuun auttamaan Armenian maanjäristyksen uhreja ja 1990 sen joukot pitivät rauhaa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>
400 miestä divisioonasta palveli Afganistanissa. Se oli yksi ensimmäisistä yksiköistä, jotka lähetettiin Tšernobyliin raivaustehtäviin. Vuonna 1988 joukkoja lähetettiin apuun auttamaan Armenian maanjäristyksen uhreja ja 1990 sen joukot pitivät rauhaa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>


==Ukraina asevoimissa==
==Ukraina asevoimissa==
Divisioona liitettiin tammikuussa 1992 Ukrainan asevoimiin, jossa se kuului VIII armeijakuntaan ja Ukrainan valmiusjoukkoihin.<ref name="Nimetön-20240324201430"/> Vuonna 1999 divisioona nimettiin Kiovan mukaan.<ref>https://archive.ph/20130419081228/http://zakon.nau.ua/doc/?uid=1082.6453.1 </ref>
Divisioona liitettiin tammikuussa 1992 Ukrainan asevoimiin, jossa se kuului 8. armeijakuntaan ja Ukrainan valmiusjoukkoihin.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>
Vuonna 1999 divisioona nimettiin Kiovan mukaan.<ref>https://archive.ph/20130419081228/http://zakon.nau.ua/doc/?uid=1082.6453.1 </ref>
Se supistettiin prikaatiksi 2002.
Se supistettiin prikaatiksi 2002.


Prikaatin joukkoja lähetettiin 2014 terrorisminvastaiseen operaatioon Itä-Ukrainaan. 9. toukokuuta 2014 divisioonan joukot pidättivät [[Azov-pataljoona]]n varakomentajan ja miehiä, jotka puhdistivat [[Mariupol]]in sisäministeriön rakennusta sen vallanneista paikallisista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/news/2014/05/12/7025130/|nimeke=Спецпризначенець критикує організацію АТО на Донбасі|julkaisu=Українська правда|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=uk}} </ref>
Prikaatin joukkoja lähetettiin 2014 terrorisminvastaiseen operaatioon Itä-Ukrainaan. 9. toukokuuta 2014 divisioonan joukot pidättivät [[Azov-pataljoona]]n varakomentajan ja miehiä, jotka phudistivat [[Mariupol]]in sisäministeriön rakennusta sen vallanneista paikallisista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/news/2014/05/12/7025130/|nimeke=Спецпризначенець критикує організацію АТО на Донбасі|julkaisu=Українська правда|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=uk}} </ref>


Elokuun 2014 alussa prikaatin I pataljoona ja osia [[Ukrainan 51. prikaati]]sta oli saarrettuna Venäjän rajalle [[Tšervonopartyzansk]]issa, Dovžanskyin rajanylityspaikalla ja Djakovessa. Joukot murtautuivat ulos piirityksestä, mutta yli 400 miestä hylkäsi aseensa ja ylitti rajan Venäjälle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-7391851|nimeke=Venäjä: Satoja ukrainalaisia sotilaita paennut Venäjälle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2014-08-04|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=fi}} </ref><ref>https://censor.net/en/resonance/346971/events_of_aug_67_2014_72nd_mechanized_brigade_commander_mykhailo_drapatyi_headed_breakthrough_of_ukrainian </ref>
Elokuun 2014 alussa 72. prikaatin pataljoona ja osia 51. prikaatista oli saarrettuna Venäjän rajalle [[Tšervonopartyzansk]]issa, Dovžanskyin rajanylityspaikalla ja Djakovessa. Prikaatin ensimmäinen pataljoona murtautui ulos piirityksestä, mutta yli 400 prikaatin miehistöstä hylkäsi aseensa ja ylitti rajan Venäjälle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-7391851|nimeke=Venäjä: Satoja ukrainalaisia sotilaita paennut Venäjälle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2014-08-04|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=fi}} </ref><ref>https://censor.net/en/resonance/346971/events_of_aug_67_2014_72nd_mechanized_brigade_commander_mykhailo_drapatyi_headed_breakthrough_of_ukrainian </ref>


Venäjän hyökätessä pohjoisesta kohti Kiovaa 72. mekanisoitu prikaati oli ainoa liikkuva yksikkö{{tarkenna|Miten niin ainoa liikkuva?}} erikoisjoukkojen ja paikallisen aluepuolustuksen lisäksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2022/12/26/ukraines-artillery-did-the-most-killing-around-kyiv-ultimately-saving-the-city-from-russian-occupation/|nimeke=Ukraine’s Artillery Did The Most Killing Around Kyiv, Ultimately Saving The City From Russian Occupation|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Venäjän hyökätessä pohjoisesta kohti Kiovaa 72. mekanisoitu prikaati oli ainoa liikkuva yksikkö erikoisjoukkojen ja paikallisen aluepuolustuksen lisäksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2022/12/26/ukraines-artillery-did-the-most-killing-around-kyiv-ultimately-saving-the-city-from-russian-occupation/|nimeke=Ukraine’s Artillery Did The Most Killing Around Kyiv, Ultimately Saving The City From Russian Occupation|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Kesällä 2022 prikaati taisteli Donbassissa [[Bahmut]]issa. Elokuussa 2022 se siirrettiin Pavlivkan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newyorker.com/magazine/2023/01/02/trapped-in-the-trenches-in-ukraine|nimeke=Trapped in the Trenches in Ukraine|tekijä=Luke Mogelson|julkaisu=The New Yorker|ajankohta=2022-12-26|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en-US}} </ref>
Kesällä 2022 prikaati taisteli Donbassissa [[Bahmut]]issa. Elokuussa 2022 se siirrettiin Pavlivkan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newyorker.com/magazine/2023/01/02/trapped-in-the-trenches-in-ukraine|nimeke=Trapped in the Trenches in Ukraine|tekijä=Luke Mogelson|julkaisu=The New Yorker|ajankohta=2022-12-26|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en-US}} </ref>
Se puolusti vuoden 2023 alkupuolelle menestyksekkäästi [[Vuhledar]]ia [[Venäjän Tyynenmeren laivasto]]n [[Venäjän 155. merijalkaväen prikaati|155. merijalkaväen prikaatia]] vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2023/01/30/russian-marines-just-attempted-another-frontal-assault-on-ukrainian-positions-around-pavlivka-the-result-was-predictably-bloody/|nimeke=Russian Marines Just Attempted Another Frontal Assault On Ukrainian Positions Around Pavlivka. The Result Was Predictably Bloody.|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Se puolusti vuoden 2023 alkupuolelle menestyksekkäästi [[Vuhledar]]ia Venäjän Tyynenmeren laivaston [[Venäjän 155. merijalkaväen prikaati|155. merijalkaväen prikaatia]] vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2023/01/30/russian-marines-just-attempted-another-frontal-assault-on-ukrainian-positions-around-pavlivka-the-result-was-predictably-bloody/|nimeke=Russian Marines Just Attempted Another Frontal Assault On Ukrainian Positions Around Pavlivka. The Result Was Predictably Bloody.|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
<references/>
{{Viitteet}}


[[Luokka:Ukrainan maavoimien prikaatit]]
[[Luokka:Ukrainan maavoimien prikaatit]]

Versio 25. maaliskuuta 2024 kello 20.12

72. erillinen mekanisoitu prikaati "Mustat zaporogit" (ukr. 72-га окрема механізована бригада імені Чорних Запорожців , 72 ОМБр) on Ukrainan maavoimien yksikkö.

Sen edeltäjä oli 72. kaartin punalippuinen krasnohradilainen Kiovan mekanisoitu divisioona, joka muodostettiin 5. joulukuuta 1941 Akmolinskissä.[1] Yksikkö sai myöhemmin nimen Ukrainan kansantasavallan sotilasyksikön mukaan ja sen neuvostoaikaiset kunnianimet on poistettu.

Neuvostoliiton 29. divisioona

Divisioona perustettiin joulukuussa 1941 Akmolinskissa nimellä 459. jalkaväkidivisioona pohjois-Kazakstanin asevelvollisista. Tammikuussa se nimettiin uudelleen 29. divisioonaksi. Täten se sai numeron kahden jo tuhoutuneen divisioonan mukaan, mikä luetaan divisioonan kolmanneksi perustamiseksi. Huhtikuussa 1942 divisioona kuljetettiin Tulan alueelle, mutta huononevan etelärintaman tilanteen vuoksi se siirrettiin 16. heinäkuuta Stalingradin alueelle.[2]

Se sai vastuun puolustaa Donin vartta Surovskista Verhne-Kurmojarskiin. Vihollisen saapuessa Kotelnikovon alueelle se sai vastuun puolustaa Aksaijoen pohjoisrantaa Saksan 29. divisoonaa ja 1. ja 2. romanialaista divisioonaa vastaan. Se joutui uudelleen taisteluun torjumaan vihollisen läpimurtoa Abganerovon kylän alueella.[2]

Epäonnistuttuaan läpimurrossa Krasnoarmeiskiin etelästä Saksan XXXXVIII panssariarmeijakunta (4. 24. ja 29. D) keskitti joukkonsa Abganerovon suuntaan. Ylitettyään Myškovajoen Vasiljevkassa panssarijoukot murtautuivat läpi 157. ja 126. divisioonan yhdyskohdasta. Armeijan esikunta menetti yhteyden 157, 126. ja 29. divisioonaan, joiden jäänteet vetäytyivät 30. elokuuta Tšervlenajajoen yli. Divisioona puolusti Stalingradia 3,5 kuukautta; tänä aikana sen jalkaväkirykmenteissä oli komppanian verran miehiä. Stalingradin rintaman ryhtyessä hyökkäykseen marraskuussa 1942 divisioonassa oli edelleen vain 640 miestä ja tykistörykmentti. Tammikuussa saksalaisten alettua antautua joukoittain divisioona eteni kaupungin läpi 29.‐29. tammikuuta 1943 ja otti tuhansia vankeja.[2]

1. maaliskuuta 1943 divisioona nimettiin 72. kaartin divisioonaksi.

Neuvostoliiton 72. kaartin divisioona

19. maaliskuuta 1943 divisioona otti aseman Donetsjoen itärannalla ja joutui heti taisteluihin. Heinäkuusta 1943 divisioona osallistui Kurskin taisteluun Kurskin pullistuman etelärintamalla. Divisioona pakotettiin vetäytymään asemistaan, mutta se valtasi ne takaisin vastahyökkäyksen alettua ja ylitti Donetsin ja valtasi Merefan ja Krasnohradin. Divisioona osallistui Dneprin ylitykseen ja piti sillanpääaseman. Se osallistui Ukrainan vasemman rannan valtaamiseen, valtasi Kirovogradin ja ylitti Etelä-Bug-joen. 26. syyskuuta 1943 yksiköt ylittivät Dneprin Kiovan pohjoispuolelta.[3] Divisioona sai 19.9.1943 ylipäällikön käskyllä kunnianimen ”krasnohradilainen” ja 8. tammikuuta 1944 Punalipun kunniamerkin Kirovohradin valtaamisesta.[4][1]

Divisioona lähti jälleen hyökkäykseen maaliskuun lopulla 1944. Se valtasi Konetspolin risteyksen, katkaisi Kotovsk-Pervomaisk-rautatien ja valtasi Krymkyn kylän. Elokuussa 1944 divisioona siirrettiin Moldovaan, jossa se puolusti Romanian rajaa. 19. elokuuta 1944 alkoi operaatio Târgu Frumosin linnoituksen valtaamiseksi itä-Karpaattien juurella. Tammikuussa 1945 divisioona ylitti Hronin ja valtasi Kamendinin. Divisioona ylitti Moravan Itävaltaan ja sen sotatie päättyi lähelle Prahaa.[5]

Toisessa maailmansodassa osoitetusta sankaruudesta divisioona sai Aleksanteri Nevskin ja Suvorovin 3. luokan kunniamerkit. 31 sen sotilaasta tuli Neuvostoliiton sankareita.[1]

Divisioona oli sijoitettuna neuvostojoukkojen keskisessä ryhmässä Unkarissa ja tammikuusta 1946 Kiovan sotilaspiirissä. [6]

Se varustettiin motorisoiduksi jalkaväkidivisioonaksi 1957, jolloin se oli sijoitettuna Bila Tserkvaan Kiovan alueella osana Neuvostoliiton 1. kaartinarmeijaa. Se oli 3. luokan reserviyksikkö, jonka yhtä rykmenttiä pidettiin 1500 miehen vahvuudessa.[7]

400 miestä divisioonasta palveli Afganistanissa. Se oli yksi ensimmäisistä yksiköistä, jotka lähetettiin Tšernobyliin raivaustehtäviin. Vuonna 1988 joukkoja lähetettiin apuun auttamaan Armenian maanjäristyksen uhreja ja 1990 sen joukot pitivät rauhaa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla.[1]

Ukraina asevoimissa

Divisioona liitettiin tammikuussa 1992 Ukrainan asevoimiin, jossa se kuului 8. armeijakuntaan ja Ukrainan valmiusjoukkoihin.[1]

Vuonna 1999 divisioona nimettiin Kiovan mukaan.[8] Se supistettiin prikaatiksi 2002.

Prikaatin joukkoja lähetettiin 2014 terrorisminvastaiseen operaatioon Itä-Ukrainaan. 9. toukokuuta 2014 divisioonan joukot pidättivät Azov-pataljoonan varakomentajan ja miehiä, jotka phudistivat Mariupolin sisäministeriön rakennusta sen vallanneista paikallisista.[9]

Elokuun 2014 alussa 72. prikaatin pataljoona ja osia 51. prikaatista oli saarrettuna Venäjän rajalle Tšervonopartyzanskissa, Dovžanskyin rajanylityspaikalla ja Djakovessa. Prikaatin ensimmäinen pataljoona murtautui ulos piirityksestä, mutta yli 400 prikaatin miehistöstä hylkäsi aseensa ja ylitti rajan Venäjälle.[10][11]

Venäjän hyökätessä pohjoisesta kohti Kiovaa 72. mekanisoitu prikaati oli ainoa liikkuva yksikkö erikoisjoukkojen ja paikallisen aluepuolustuksen lisäksi.[12] Kesällä 2022 prikaati taisteli Donbassissa Bahmutissa. Elokuussa 2022 se siirrettiin Pavlivkan alueelle.[13] Se puolusti vuoden 2023 alkupuolelle menestyksekkäästi Vuhledaria Venäjän Tyynenmeren laivaston 155. merijalkaväen prikaatia vastaan.[14]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Урядовий портал :: Президент України перебуває у 72-й окремій Гвардійській механізованій бригаді web.archive.org. 30.9.2007. Viitattu 17.3.2024.
  2. ↑ a b c 29-я стрелковая дивизия rkkawwii.ru. Viitattu 17.3.2024.
  3. ↑ http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1
  4. ↑ 72-я Краснознаменная Красноградская гвардейская стрелковая дивизия www.rkka.ru. Viitattu 17.3.2024.
  5. ↑ 72-я гвардейска стрелковая дивизия rkkawwii.ru. Viitattu 17.3.2024.
  6. ↑ Берестов Пётр Филиппович warheroes.ru. Viitattu 17.3.2024.
  7. ↑ 72nd Guards Motorised Rifle Division www.ww2.dk. Viitattu 17.3.2024.
  8. ↑ https://archive.ph/20130419081228/http://zakon.nau.ua/doc/?uid=1082.6453.1
  9. ↑ Спецпризначенець критикує організацію АТО на Донбасі Українська правда. Viitattu 17.3.2024. (ukrainien)
  10. ↑ Venäjä: Satoja ukrainalaisia sotilaita paennut Venäjälle Yle Uutiset. 4.8.2014. Viitattu 17.3.2024.
  11. ↑ https://censor.net/en/resonance/346971/events_of_aug_67_2014_72nd_mechanized_brigade_commander_mykhailo_drapatyi_headed_breakthrough_of_ukrainian
  12. ↑ David Axe: Ukraine’s Artillery Did The Most Killing Around Kyiv, Ultimately Saving The City From Russian Occupation Forbes. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Luke Mogelson: Trapped in the Trenches in Ukraine The New Yorker. 26.12.2022. Viitattu 17.3.2024. (anglais)
  14. ↑ David Axe: Russian Marines Just Attempted Another Frontal Assault On Ukrainian Positions Around Pavlivka. The Result Was Predictably Bloody. Forbes. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukrainan_72._prikaati&oldid=22283764”