Ero sivun ”Kyösti Haataja” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p w Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
PtG (keskustelu | muokkaukset) vuosi 1917 vaikuttaa epäluotettavalta |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| nimi = Kyösti Haataja |
| nimi = Kyösti Haataja |
||
| kuva = Kyösti Haataja 1917.jpg |
| kuva = Kyösti Haataja 1917.jpg |
||
| kuvateksti = Kyösti Haataja |
| kuvateksti = Kyösti Haataja [[Maanmittauslaitos|Maanmittaushallituksen]] kokouksessa |
||
| syntymäaika = [[19. helmikuuta]] [[1881]] |
| syntymäaika = [[19. helmikuuta]] [[1881]] |
||
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|19|2|1881|10|8|1956}} |
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|19|2|1881|10|8|1956}} |
Versio 16. heinäkuuta 2024 kello 07.13
Kyösti Haataja | |
---|---|
Kyösti Haataja Maanmittaushallituksen kokouksessa |
|
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja | |
1926–1932
|
|
Edeltäjä | Hugo Suolahti |
Seuraaja | Paavo Virkkunen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. helmikuuta 1881 |
Kuollut | 10. elokuuta 1956 (75 vuotta) |
Kyösti Haataja (19. helmikuuta 1881 Oulu – 10. elokuuta 1956 Helsinki[1]) oli suomalainen poliitikko ja Maanmittaushallituksen pääjohtaja vuosina 1917–1929. Haataja toimi Helsingin yliopiston talousoikeuden dosenttina 1926–1929 ja professorina vuosina 1930–1948.[2]
Haataja valmistui ylioppilaaksi 1899 ja lakitieteen kandidaatiksi 1910. Hän toimi aluksi maanmittausalalla. Haataja perehtyi erityisesti maanvuokra-oloihin ja -lainsäädäntöön ja tuli maanvuokra-asioiden esittelijäksi senaatin oikeustoimituskuntaan 1910, esittelijäsihteeriksi 1917 ja maanmittaushallituksen ylitirehtööriksi 1917. Hän oli eduskunnan jäsen 1917–1919.[3]
Haataja oli puheenjohtajana komiteassa, joka laati ehdotukset hallinnollisiksi asetuksiksi ja toimenpiteiksi vuokra-alueiden lunastustoimia varten eli torpparilaiksi.[3] Niin sanottu torpparilaki oli siten pitkälti Haatajan käsialaa. Laki astui voimaan lokakuussa 1918. Lunastettavaan torppaan sai kuulua 20 hehtaaria viljelysmaata ja saman verran metsää. Mäkitupa-alue soveltui lunastettavaksi, kun siihen kuului korkeintaan kaksi hehtaaria maata. Vapaaehtoisin kaupoin muodostettavat tilat saivat olla suurempiakin. Myöhemmin lakia laajennettiin koskemaan myös lampuotitiloja.[4]
Haataja toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajana vuosina 1926–1932. Eduskunnassa hän istui vuosina 1917–1918 vanhasuomalaisten sekä 1918–1919 ja 1929–1930 kokoomuksen edustajana.[2]
Haatajan poika oli hammaslääketieteen professori Johannes Haataja.[5]
Julkaisut
- Maanvuokra- ja maakysymyksen vaiheita ulkomailla
- Maanvuokraolot Suomessa 1912
- Vesioikeus 1–3, Suomalainen lakimiesyhdistys/ WSOY 1951–1959
Lähteet
- ↑ Vesa Vares, Kyösti Haataja, Biografiasampo, viitattu 15.7.2024
- ↑ a b Kyösti Haataja Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ a b Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Haataja, Kyösti
- ↑ Sulkakynästä hiireen - maanmittauksen historiaa Suomessa -näyttelykäsikirjoitus. Tuottaja: Maanmittaushallitus
- ↑ Vesa Vares: Haataja, Kyösti (1881–1956) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kirjallisuutta
- Alpo Puusaari, Torpparien vapautuksesta siirtoväen sijoittamiseen : Kyösti Haataja asutustoiminnan vaikuttajana vuosina 1910-1950, pro gradu, oulun yliopisto 2007
- Kyösti Haataja, Porvarillisen Työn Arkisto
- Kansanedustajat
- Suomalaisen puolueen poliitikot
- Kansallisen Kokoomuksen poliitikot
- Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat
- Turun läänin pohjoinen vaalipiiri
- Pirkanmaan vaalipiiri
- Helsingin yliopiston professorit
- Suomalaiset juristit
- Helsingin yliopiston dekaanit
- Maanmittauslaitoksen pääjohtajat
- Suomalaiset professorit
- Vuonna 1881 syntyneet
- Vuonna 1956 kuolleet