Ero sivun ”Lykätty salamurha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p roska pois |
p poistettu Luokka:Kieli HotCat-työkalulla |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[Luokka:Vuoden 2023 kirjat]] |
[[Luokka:Vuoden 2023 kirjat]] |
||
[[Luokka:Esseekokoelmat]] |
[[Luokka:Esseekokoelmat]] |
||
[[Luokka:Kieli]] |
|||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2024 kello 10.09
| Lykätty salamurha | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Markku Paasonen |
| Kansitaiteilija | Jussi Karjalainen |
| Kieli | suomi |
| Genre | esseekokoelma |
| Kustantaja | Teos |
| Julkaistu | 2023 |
| Ulkoasu | pehmeäkantinen |
| Sivumäärä | 135 sivua + lähdevitteet |
| ISBN | 978-952-363-340-7 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Lykätty salamurha on kirjailija Markku Paasosen kielifilosofinen esseeteos[1]. Teoksen on julkaissut vuonna 2023 Teos. Teoksen nimi on peräisin ranskalaiselta filosofilta Maurice Blanchot’lta, jonka ajatusta, että asioiden nimeäminen hävittää asian ainutkertaisen olemisen, Paasonen kirjassa pohtii[2].
Teos on Paasosen ensimmäinen esseekokoelma, joskin hän on kirjoittanut esseistiikkaa aiemmin Nuoreen Voimaan, jonka päätoimittajakin hän on ollut.[3]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikko Saari ottaa arviossaan Kulttuuritoimituksessa esiin Paasosen esseen, jossa tämä käsittelee Byung-Chul Hanin ajatusta itseriistoyhteiskunnasta. Entisaikaan kuriyhteiskunnassa järjestys syntyi rangaistuksen uhalla. Paasosen mukaan kurin tilalla on nyt palkinnot, jotka asettavat rajat hyväksyttävälle ja hylättävälle. Saari tiivistää: teos on "pieni, oivaltava teos. Se on täynnä hyvin mielenkiintoista kielifilosofista pohdiskelua". Paasonen kyseenalaistaa kielen ja kirjoittamisen mielekkyyden sivistyneesti ja terävästi, sanoo Saari.[2]
Herman Raivio kirjoittaa esseekokoelmasta Kritiikin Uutisissa ja arvioi, että teosta on kypsytelty pitkään, sen on niin mietityn ja tarkasti kirjoitetun oloinen ja vastaa esseististä akateemista tekstiä.[4]
Sakri Pölönen sanoo Suomen Kuvalehdessä, että tavallisesti sanoja vyöryttävä Paasonen kuulostaa kirjassa erilaiselta kuin voisi odottaa. Hän siteeraa Paasosta itseään, joka on vähän arkaillut asia edellä menevää kirjoittamista: ”Aiemmin se on tuntunut jotenkin ankealta tavalta kirjoittaa.”[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arttu Seppänen, Markku Paasonen miettii muotoa liikaa. Helsingin Sanomat 28.1.2024 s. B 17
- ↑ a b Mikko Saari: Nimeäminen on tappamista 20.6.2023. Kulttuuritoimitus. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ a b Sakri Pölönen: Pateettinen hengissä pysyttelyn merkitys 4.5.2023. Suomen Kuvalehti. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Herman Raivio: Käsitettä vastaan 12.9.2023. Kritiikin uutiset. Viitattu 29.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lykätty salamurha Teos.fi. Kirja kustantajan sivulla