Ero sivun ”Uskonto Neuvostoliitossa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p viitteet ym. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Oldest of golds.jpg|thumb|”Vanhin jumalista”. Dmitri Moorin teos 1920-luvulta.]] Neuvostoliitto oli virallisesti [[sekulaari]] valtio. Vuoden [[1917]] [[lokakuun vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen [[V. I. Lenin]] erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta. [[Perustuslaki|Perustuslailla]] säädettiin, että uskonnonvapauden lisäksi maassa vallitsee [[ateismi|ateistisen]] [[propaganda]]n vapaus.<ref name="neukku:uskonto">Pykälä M. (toim.): Neuvostoliitto: Vastauksia suomalaisten kysymyksiin — uskontoja käsittelevä osa</ref> |
[[Kuva:Oldest of golds.jpg|thumb|”Vanhin jumalista”. Dmitri Moorin teos 1920-luvulta.]] Neuvostoliitto oli virallisesti [[sekulaari]] valtio. Vuoden [[1917]] [[lokakuun vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen [[V. I. Lenin]] erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta. [[Perustuslaki|Perustuslailla]] säädettiin, että uskonnonvapauden lisäksi maassa vallitsee [[ateismi|ateistisen]] [[propaganda]]n vapaus.<ref name="neukku:uskonto">Pykälä M. (toim.): Neuvostoliitto: Vastauksia suomalaisten kysymyksiin — uskontoja käsittelevä osa</ref> |
||
Neuvostoliitossa uskontokuntien kannattajamääriä ei tilastoitu, mutta ylivoimaisesti suurin uskonto oli [[ortodoksinen kirkko]]. Suurin osa [[venäläiset|isovenäläisistä]] oli ortodokseja, mutta aivan maan länsiosissa asui myös [[roomalaiskatolinen kirkko|katolisia]], etenkin [[Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta|Liettuassa]] ja [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukrainassa]]. Toiseksi suurin uskontokunta oli islam, jonka kannattajia oli varsinkin [[Turkestan]]in alueen neuvostotasavalloissa, [[Kaukasia]]ssa ja myös [[Tatarstanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Tatarstanin autonomisessa tasavallassa]]. Neuvostoliiton alueella oli myös [[Luterilaisuus|luterilaisia]], joita oli lähinnä [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Virossa]] ja [[Latvian sosialistinen neuvostotasavalta|Latviassa]] sekä [[Suomi|Suomen]] rajan lähellä [[Inkeri|Inkerinmaalla]].<ref name="neukku:uskonto" /> Neuvostoliitossa myös luterilaisuus oli yksi vainon peruste. |
Neuvostoliitossa uskontokuntien kannattajamääriä ei tilastoitu, mutta ylivoimaisesti suurin uskonto oli [[ortodoksinen kirkko]]. Suurin osa [[venäläiset|isovenäläisistä]] oli ortodokseja, mutta aivan maan länsiosissa asui myös [[roomalaiskatolinen kirkko|katolisia]], etenkin [[Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta|Liettuassa]] ja [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukrainassa]]. Toiseksi suurin uskontokunta oli islam, jonka kannattajia oli varsinkin [[Turkestan]]in alueen neuvostotasavalloissa, [[Kaukasia]]ssa ja myös [[Tatarstanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Tatarstanin autonomisessa tasavallassa]]. Neuvostoliiton alueella oli myös [[Luterilaisuus|luterilaisia]], joita oli lähinnä [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Virossa]] ja [[Latvian sosialistinen neuvostotasavalta|Latviassa]] sekä [[Suomi|Suomen]] rajan lähellä [[Inkeri|Inkerinmaalla]].<ref name="neukku:uskonto" /> Neuvostoliitossa myös luterilaisuus oli yksi vainon peruste.{{lähde}} |
||
Aluksi [[bolševismi|bolševikit]] suhtautuivat uskontoon harmittomana [[taikausko]]na, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna [[1921]] suhtautuminen kuitenkin muuttui ja puolue omaksui uuden ”taistelevan ateismin” ja ”taistelevan materialismin” periaatteet, joiden perusteella aloitettiin laaja uskonnonvastainen propagandakampanja. Tätä varten [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue]] perusti vuonna [[1923]] [[Taistelevien jumalattomien liitto|Jumalattomien liiton]] (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto), joka suoritti ateismin levitystyötä. Järjestön johtoon nousi [[Jemeljan Jaroslavski]], joka oli toiminut ennen [[Josif Stalin]]ia lyhyen aikaa NKP:n keskuskomitean pääsihteerinä. Vuodesta [[1926]] vuoteen [[1932]] järjestön jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 87 000:sta 5,6 miljoonaan jäseneen. Vuonna 1943 toimintansa lopettaneet Taistelevien jumalattomien liiton työn jatkajaksi perustettiin 1947 Poliittisen ja tieteellisen tiedon levittämisyhdistys eli [[Znanie]] ({{k-ru|Знание|}}, {{k-fi|Tieto}}).<ref name="overy">{{Kirjaviite | Tekijä=Richard Overy | Nimeke=The Dictators - Hitler's Germany, Stalin's Russia | Julkaisija= Penguin Books | Vuosi=2005 | Sivu=269-278 | Tunniste=ISBN 9-780140-281491}}<br/> Katso myös: {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Soviet Atheism: the Militant League | Ajankohta= | Osoite=http://www.darkfiber.com/atheisms/atheisms/soviet.html | Julkaisija=the Modern encyclopedia of Russian and Soviet history, vol. 2 | Luettu=21.4.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> |
Aluksi [[bolševismi|bolševikit]] suhtautuivat uskontoon harmittomana [[taikausko]]na, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna [[1921]] suhtautuminen kuitenkin muuttui ja puolue omaksui uuden ”taistelevan ateismin” ja ”taistelevan materialismin” periaatteet, joiden perusteella aloitettiin laaja uskonnonvastainen propagandakampanja. Tätä varten [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue]] perusti vuonna [[1923]] [[Taistelevien jumalattomien liitto|Jumalattomien liiton]] (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto), joka suoritti ateismin levitystyötä. Järjestön johtoon nousi [[Jemeljan Jaroslavski]], joka oli toiminut ennen [[Josif Stalin]]ia lyhyen aikaa NKP:n keskuskomitean pääsihteerinä. Vuodesta [[1926]] vuoteen [[1932]] järjestön jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 87 000:sta 5,6 miljoonaan jäseneen. Vuonna 1943 toimintansa lopettaneet Taistelevien jumalattomien liiton työn jatkajaksi perustettiin 1947 Poliittisen ja tieteellisen tiedon levittämisyhdistys eli [[Znanie]] ({{k-ru|Знание|}}, {{k-fi|Tieto}}).<ref name="overy">{{Kirjaviite | Tekijä=Richard Overy | Nimeke=The Dictators - Hitler's Germany, Stalin's Russia | Julkaisija= Penguin Books | Vuosi=2005 | Sivu=269-278 | Tunniste=ISBN 9-780140-281491}}<br/> Katso myös: {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Soviet Atheism: the Militant League | Ajankohta= | Osoite=http://www.darkfiber.com/atheisms/atheisms/soviet.html | Julkaisija=the Modern encyclopedia of Russian and Soviet history, vol. 2 | Luettu=21.4.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> |
||
Versio 17. lokakuuta 2007 kello 08.50
Neuvostoliitto oli virallisesti sekulaari valtio. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen V. I. Lenin erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta. Perustuslailla säädettiin, että uskonnonvapauden lisäksi maassa vallitsee ateistisen propagandan vapaus.[1]
Neuvostoliitossa uskontokuntien kannattajamääriä ei tilastoitu, mutta ylivoimaisesti suurin uskonto oli ortodoksinen kirkko. Suurin osa isovenäläisistä oli ortodokseja, mutta aivan maan länsiosissa asui myös katolisia, etenkin Liettuassa ja Ukrainassa. Toiseksi suurin uskontokunta oli islam, jonka kannattajia oli varsinkin Turkestanin alueen neuvostotasavalloissa, Kaukasiassa ja myös Tatarstanin autonomisessa tasavallassa. Neuvostoliiton alueella oli myös luterilaisia, joita oli lähinnä Virossa ja Latviassa sekä Suomen rajan lähellä Inkerinmaalla.[1] Neuvostoliitossa myös luterilaisuus oli yksi vainon peruste.lähde?
Aluksi bolševikit suhtautuivat uskontoon harmittomana taikauskona, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna 1921 suhtautuminen kuitenkin muuttui ja puolue omaksui uuden ”taistelevan ateismin” ja ”taistelevan materialismin” periaatteet, joiden perusteella aloitettiin laaja uskonnonvastainen propagandakampanja. Tätä varten Neuvostoliiton kommunistinen puolue perusti vuonna 1923 Jumalattomien liiton (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto), joka suoritti ateismin levitystyötä. Järjestön johtoon nousi Jemeljan Jaroslavski, joka oli toiminut ennen Josif Stalinia lyhyen aikaa NKP:n keskuskomitean pääsihteerinä. Vuodesta 1926 vuoteen 1932 järjestön jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 87 000:sta 5,6 miljoonaan jäseneen. Vuonna 1943 toimintansa lopettaneet Taistelevien jumalattomien liiton työn jatkajaksi perustettiin 1947 Poliittisen ja tieteellisen tiedon levittämisyhdistys eli Znanie (ven. Знание, suom. Tieto).[2]
Jumalattomien liittoa tutkineen Matti Mustosen mukaan järjestö oli mainettaan tehottomampi ja sai aikaan lähinnä julkilausumia. Liiton tärkeimmät johtajat joutuivat 1930-luvun vainojen uhreiksi.[3]
Ennen Neuvostoliiton loppua vapaaehtoispohjalta toiminut Tietoja-yhdistys esitti yksityiskohtaista marxilaista uskontokritiikkiä esimerkiksi kuukausittain ilmestyneessä kirjasarjassa Serija nautshnyj ateizm. Tietoja-yhdistys oli kommunisteista koostuva vapaaehtoisjärjestö.[4]
Lähteet
- ↑ a b Pykälä M. (toim.): Neuvostoliitto: Vastauksia suomalaisten kysymyksiin — uskontoja käsittelevä osa
- ↑ Richard Overy: The Dictators - Hitler's Germany, Stalin's Russia, s. 269-278. Penguin Books, 2005. ISBN 9-780140-281491
Katso myös: Soviet Atheism: the Militant League the Modern encyclopedia of Russian and Soviet history, vol. 2. Viitattu 21.4.2007. (englanniksi) - ↑ Mustonen, Matti A.: Jumalattomuusliike ja taistelevien jumalattomien liitto Neuvosto-Venäjällä. (Neuvostovenäläisten lähteiden pohjalta kirjoittanut Matti A. Mustonen) Jyväskylä: Tekijä, 1941.
- ↑ Soviet Atheism: the Militant League the Modern encyclopedia of Russian and Soviet history, vol. 2. Viitattu 21. huhtikuuta 2007. (englanniksi)