Männyn siemen

Siperiansembran kuorimattomia siemeniä

Sembramännyn siemen on lähinnä Siperian ruokavalioon kuuluva ravintorikas luonnontuote. Sitä on valmistettu perinteisesti siperialaisen sembramännyn kävyistä siemeniä puhdistamalla ja kuorimalla. Sembransiemenet on venäjäksi кедровый орех (kedrovyi oreh) ja niitä saadaan siperiansembrasta (sibirski kedr), joka on sembramännyn alalaji tai itsenäinen lajinsa. Myös pinjan ja eräiden muiden mäntyjen lajien siemeniä käytetään vastaavalla tavalla ravinnoksi.

Sembransiemenet ovat noin puolen senttimetrin mittaisia, maapähkinöitä muistuttavia, ja niissä on heikko havupuun maku. Siemeniä on käytetty runsaan ravintopitoisuutensa ja hyvän makunsa vuoksi ravinnoksi sellaisenaan sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin jauhettuna. Muun muassa spriihin uutettuna saadaan hyvänmakuista giniin verrattavaa väkevää alkoholijuomaa, jonka tarkoitus on kuitenkin alun perin ollut lääkinnällinen. Siemenöljystä tehdään myös luonnonlääkintävoiteita esimerkiksi ihottumiin. Siemenissä on essentiellejä aminohappoja ja rasvahappoja, A- ja E- sekä liukoisia B-ryhmän vitamiineja.

Sembramännyn siemeniä syövät ihmisen lisäksi monet muut eläimet, erityisesti pähkinähakki. Sembransiementen käytöstä kertoo muun muassa myös romaani Taigan erakot.

Makuaistin häiriö

Viime aikoina on ilmaantunut käsitys, että erityisesti Kiinasta peräisin olevista sembransiemenistä jotkut voivat saada ohimenevän makuaistin häiriön. Pari päivää nauttimisen jälkeen on tullut karvas tai metallinen maku suuhun. Kiusallinen oire katoaa noin viikossa. Torjunta-aine- tai raskasmetallijäämiä ei siemenissä oireesta huolimatta ole todettu. On epäilty, että kyseessä olisivat jonkin muun lajin kuin siperiansembran, kenties koreansembran siemenet.