Ero sivun ”Nürnbergin oikeudenkäynnit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
wfix |
p selvemmät merkinnät |
||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
** Selitykset |
** Selitykset |
||
*** |
*** N=nostettu syyte |
||
*** S |
*** S=syyksiluku |
||
*** |
*** E=ei syytetty |
||
{| class="wikitable" |
{| class="wikitable" |
||
Rivi 51: | Rivi 51: | ||
|- |
|- |
||
|[[Martin Bormann]] |
|[[Martin Bormann]] |
||
| |
| N|| E|| S|| S |
||
| [[kuolemantuomio|tuomittiin kuolemaan]] |
| [[kuolemantuomio|tuomittiin kuolemaan]] |
||
|[[NSDAP]]- puolueen puoluesihteeri. |
|[[NSDAP]]- puolueen puoluesihteeri. |
||
Rivi 57: | Rivi 57: | ||
|- |
|- |
||
|[[Karl Dönitz]] |
|[[Karl Dönitz]] |
||
| |
| N|| E|| S|| S |
||
|10 vuotta vankeutta |
|10 vuotta vankeutta |
||
|[[Kriegsmarine]]n ylipäällikkö vuodesta [[1943]] ja [[Saksan liittopresidentti|Valtakunnanpresidentti]] Hitlerin kuoleman jälkeen |
|[[Kriegsmarine]]n ylipäällikkö vuodesta [[1943]] ja [[Saksan liittopresidentti|Valtakunnanpresidentti]] Hitlerin kuoleman jälkeen |
||
Rivi 63: | Rivi 63: | ||
|- |
|- |
||
|[[Hans Frank]] |
|[[Hans Frank]] |
||
| |
| N|| E|| S|| S |
||
| tuomittiin kuolemaan |
| tuomittiin kuolemaan |
||
|Saksan [[oikeusministeri]] vuosina [[1933]]-[[1945]] sekä [[Puola]]n kenraalikuvernööri vuosina [[1939]]-[[1945]] |
|Saksan [[oikeusministeri]] vuosina [[1933]]-[[1945]] sekä [[Puola]]n kenraalikuvernööri vuosina [[1939]]-[[1945]] |
||
Rivi 69: | Rivi 69: | ||
|- |
|- |
||
|[[Wilhelm Frick]] |
|[[Wilhelm Frick]] |
||
| |
| N|| S|| S|| S |
||
| tuomittiin kuolemaan |
| tuomittiin kuolemaan |
||
|Saksan [[sisäministeri]] vuosina [[1933]]-[[1943]] sekä [[Böömin–Määrin protektoraatti|Böömin ja Määrin protektoraatin]] kenraalikuvernööri vuosina [[1943]]-[[1945]]. [[Nürnbergin lait|Nürnbergin lakien]] säätäjä |
|Saksan [[sisäministeri]] vuosina [[1933]]-[[1943]] sekä [[Böömin–Määrin protektoraatti|Böömin ja Määrin protektoraatin]] kenraalikuvernööri vuosina [[1943]]-[[1945]]. [[Nürnbergin lait|Nürnbergin lakien]] säätäjä |
||
Rivi 75: | Rivi 75: | ||
|- |
|- |
||
|[[Hans Fritzsche]] |
|[[Hans Fritzsche]] |
||
| |
| N|| N|| N|| E |
||
| julistettiin syyttömäksi |
| julistettiin syyttömäksi |
||
| Kolmannen valtakunnan kansanvalistus-ja [[propaganda]]ministeri. |
| Kolmannen valtakunnan kansanvalistus-ja [[propaganda]]ministeri. |
||
Rivi 81: | Rivi 81: | ||
|- |
|- |
||
|[[Walther Funk]] |
|[[Walther Funk]] |
||
| |
| N|| S|| S|| S |
||
|[[elinkautinen]] |
|[[elinkautinen]] |
||
|Saksan [[valtiovarainministeri]]. Seurasi Schachtia [[Reichsbank]]in pääjohtajana. |
|Saksan [[valtiovarainministeri]]. Seurasi Schachtia [[Reichsbank]]in pääjohtajana. |
||
Rivi 87: | Rivi 87: | ||
|- |
|- |
||
|[[Hermann Göring]] |
|[[Hermann Göring]] |
||
| S |
| S|| S|| S|| S |
||
|tuomittiin kuolemaan. |
|tuomittiin kuolemaan. |
||
|Valtakunnanmarsalkka. [[Luftwaffe]]n komentaja vuosina [[1935]]-[[1945]]. Hitlerin sijainen. Teki [[itsemurha]]n päivää ennen kuin tuomio oli määrä panna täytäntöön |
|Valtakunnanmarsalkka. [[Luftwaffe]]n komentaja vuosina [[1935]]-[[1945]]. Hitlerin sijainen. Teki [[itsemurha]]n päivää ennen kuin tuomio oli määrä panna täytäntöön |
||
|- |
|- |
||
|[[Rudolf Hess]] |
|[[Rudolf Hess]] |
||
| S |
| S|| S|| N|| N |
||
|elinkautinen |
|elinkautinen |
||
|Hitlerin sijainen. Lensi [[Skotlanti]]in vuonna [[1941]]keskustelemaan mahdollisten rauhanneuvotteluiden aloittamisesta. |
|Hitlerin sijainen. Lensi [[Skotlanti]]in vuonna [[1941]]keskustelemaan mahdollisten rauhanneuvotteluiden aloittamisesta. |
||
Rivi 98: | Rivi 98: | ||
|- |
|- |
||
|[[Alfred Jodl]] |
|[[Alfred Jodl]] |
||
| S |
| S|| S|| S|| S |
||
|tuomittiin kuolemaan |
|tuomittiin kuolemaan |
||
|[[Wehrmacht]]in Pääesikunnan operaatiopäällikkö vuosina [[1939]]-[[1945]] |
|[[Wehrmacht]]in Pääesikunnan operaatiopäällikkö vuosina [[1939]]-[[1945]] |
||
Rivi 104: | Rivi 104: | ||
|- |
|- |
||
|[[Ernst Kaltenbrunner]] |
|[[Ernst Kaltenbrunner]] |
||
| |
| N|| E|| S|| S |
||
|tuomittiin kuolemaan |
|tuomittiin kuolemaan |
||
|Saksan valtakunnan pääturvallisuuspäällikkö vuosina [[1943]]-[[1945]] |
|Saksan valtakunnan pääturvallisuuspäällikkö vuosina [[1943]]-[[1945]] |
||
Rivi 110: | Rivi 110: | ||
|- |
|- |
||
|[[Wilhelm Keitel]] |
|[[Wilhelm Keitel]] |
||
| S |
| S|| S|| S|| S |
||
|tuomittiin kuolemaan |
|tuomittiin kuolemaan |
||
|[[Oberkommando der Wehrmacht]]in Komentaja vuosina [[1938]]-[[1945]] |
|[[Oberkommando der Wehrmacht]]in Komentaja vuosina [[1938]]-[[1945]] |
||
Rivi 116: | Rivi 116: | ||
|- |
|- |
||
|[[Gustav Krupp]] |
|[[Gustav Krupp]] |
||
| |
| N|| N|| N|| |
||
|Syytteistä luovuttiin korkean iän ja heikon terveydentilan vuoksi |
|Syytteistä luovuttiin korkean iän ja heikon terveydentilan vuoksi |
||
|[[ThyssenKrupp|Krupp AG]]:n toimitusjohtaja. |
|[[ThyssenKrupp|Krupp AG]]:n toimitusjohtaja. |
||
Rivi 122: | Rivi 122: | ||
|- |
|- |
||
|[[Robert Ley]] |
|[[Robert Ley]] |
||
| |
| N|| N|| N|| N |
||
| |
| |
||
|Saksan työväenjärjestön puheenjohtaja |
|Saksan työväenjärjestön puheenjohtaja |
||
Rivi 128: | Rivi 128: | ||
|- |
|- |
||
|[[Konstantin von Neurath]] |
|[[Konstantin von Neurath]] |
||
| S |
| S|| S|| S|| S |
||
|15 vuotta vankeutta |
|15 vuotta vankeutta |
||
|Saksan [[ulkoministeri]] vuosina [[1932]]-[[1938]] ja myöhemmin [[Böömin–Määrin protektoraatti|Böömin ja Määrin protektoraatin]]|Böömin ja Määrin protektoraatin]] kenraalikuvernööri vuosina [[1939]]-[[1943]] Erosi virasta vuonna 1943 Hitlerin kanssa tulleen erimielisyyden takia. |
|Saksan [[ulkoministeri]] vuosina [[1932]]-[[1938]] ja myöhemmin [[Böömin–Määrin protektoraatti|Böömin ja Määrin protektoraatin]]|Böömin ja Määrin protektoraatin]] kenraalikuvernööri vuosina [[1939]]-[[1943]] Erosi virasta vuonna 1943 Hitlerin kanssa tulleen erimielisyyden takia. |
||
Rivi 134: | Rivi 134: | ||
|- |
|- |
||
|[[Franz von Papen]] |
|[[Franz von Papen]] |
||
|| |
|| N|| N|| E|| E |
||
|julistettiin syyttömäksi |
|julistettiin syyttömäksi |
||
|Saksan varakansleri vuosina [[1933]]-[[1934]] sekä [[Itävalta|Itävallan]] [[suurlähettiläs]] vuosina [[1943]]-[[1938]] sekä [[Turkki|Turkin]] suurlähettiläs vuosina [[1939]]-[[1944]].[[Anschluss]]in suunittelija. |
|Saksan varakansleri vuosina [[1933]]-[[1934]] sekä [[Itävalta|Itävallan]] [[suurlähettiläs]] vuosina [[1943]]-[[1938]] sekä [[Turkki|Turkin]] suurlähettiläs vuosina [[1939]]-[[1944]].[[Anschluss]]in suunittelija. |
||
Rivi 140: | Rivi 140: | ||
|- |
|- |
||
|[[Erich Raeder]] |
|[[Erich Raeder]] |
||
| S |
| S|| S|| S|| E |
||
|elinkautinen |
|elinkautinen |
||
|[[Kriegsmarine]]n Ylipäällikkö vuosina [[1928]]-[[1943]] |
|[[Kriegsmarine]]n Ylipäällikkö vuosina [[1928]]-[[1943]] |
||
Rivi 146: | Rivi 146: | ||
|- |
|- |
||
|[[Joachim von Ribbentrop]] |
|[[Joachim von Ribbentrop]] |
||
| S |
| S|| S|| S|| S |
||
|tuomittin kuolemaan |
|tuomittin kuolemaan |
||
|[[Lontoo]]n [[suurlähettiläs]] vuosina [[1936]]-[[1938]] sekä Saksan [[ulkoministeri]] vuosina [[1938]]-[[1945]]. |
|[[Lontoo]]n [[suurlähettiläs]] vuosina [[1936]]-[[1938]] sekä Saksan [[ulkoministeri]] vuosina [[1938]]-[[1945]]. |
||
Rivi 152: | Rivi 152: | ||
|- |
|- |
||
|[[Alfred Rosenberg]] |
|[[Alfred Rosenberg]] |
||
| S |
| S|| S|| S|| S |
||
|tuomittin kuolemaan |
|tuomittin kuolemaan |
||
|[[Kansallissosialistinen rotuoppi|Rotuteoria]]n luoja. [[Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeriö|Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeri]] vuosina [[1941]]-[[1945]] |
|[[Kansallissosialistinen rotuoppi|Rotuteoria]]n luoja. [[Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeriö|Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeri]] vuosina [[1941]]-[[1945]] |
||
Rivi 158: | Rivi 158: | ||
|- |
|- |
||
|[[Fritz Sauckel]] |
|[[Fritz Sauckel]] |
||
| |
|E||E|| N|| N |
||
|tuomittiin kuolemaan |
|tuomittiin kuolemaan |
||
|Työvoiman hankinnan täysivaltainen päällikkö vuosina [[1942]]-[[1945]] |
|Työvoiman hankinnan täysivaltainen päällikkö vuosina [[1942]]-[[1945]] |
||
Rivi 164: | Rivi 164: | ||
|- |
|- |
||
|[[Hjalmar Schacht]] |
|[[Hjalmar Schacht]] |
||
|| |
|| N|| N|| E|| E |
||
|julistettiin syyttömäksi |
|julistettiin syyttömäksi |
||
|[[Reichsbank]]in pääjohtaja vuosina [[1923]]-[[1930 ]] sekä Saksan [[valtionvarainministeri]] vuosina [[1934]]-[[1937]] |
|[[Reichsbank]]in pääjohtaja vuosina [[1923]]-[[1930 ]] sekä Saksan [[valtionvarainministeri]] vuosina [[1934]]-[[1937]] |
||
Rivi 170: | Rivi 170: | ||
|- |
|- |
||
|[[Baldur von Schirach]] |
|[[Baldur von Schirach]] |
||
| |
| N|| E||E||S |
||
|20 vuotta vankeutta |
|20 vuotta vankeutta |
||
|[[Hitler-Jugend]]in puheenjohtaja vuosina [[1933]]-[[1940]] sekä [[Wien]]in [[gauleiter]] vuosina [[1940]]-[[1943]] |
|[[Hitler-Jugend]]in puheenjohtaja vuosina [[1933]]-[[1940]] sekä [[Wien]]in [[gauleiter]] vuosina [[1940]]-[[1943]] |
||
Rivi 176: | Rivi 176: | ||
|- |
|- |
||
|[[Arthur Seyss-Inquart]] |
|[[Arthur Seyss-Inquart]] |
||
| |
| N|| S|| S|| S |
||
|tuomittiin kuolemaan |
|tuomittiin kuolemaan |
||
|[[Anschluss]]in suunnittelija, Itävallan kansleri [[1938]] sekä [[Alankomaat|Alankomaan]] miehityskomisaari vuosina [[1940]]-[[1945]] |
|[[Anschluss]]in suunnittelija, Itävallan kansleri [[1938]] sekä [[Alankomaat|Alankomaan]] miehityskomisaari vuosina [[1940]]-[[1945]] |
||
Rivi 182: | Rivi 182: | ||
|- |
|- |
||
|[[Albert Speer]] |
|[[Albert Speer]] |
||
| |
| N|| N|| S|| S |
||
|20 vuotta vankeutta |
|20 vuotta vankeutta |
||
|arkkitehti sekä varusteluministeri vuosina [[1942]]-[[1945]] |
|arkkitehti sekä varusteluministeri vuosina [[1942]]-[[1945]] |
||
Rivi 188: | Rivi 188: | ||
|- |
|- |
||
|[[Julius Streicher]] |
|[[Julius Streicher]] |
||
| |
| N|| E|| E|| S |
||
|tuomittiin kuolemaan |
|tuomittiin kuolemaan |
||
|[[Der Stürmer]] -sanomalehden päätoimittaja vuosina [[1922]]-[[1940]] |
|[[Der Stürmer]] -sanomalehden päätoimittaja vuosina [[1922]]-[[1940]] |
Versio 16. lokakuuta 2009 kello 22.09
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Nürnbergin oikeudenkäynnit on nimitys kolmentoista oikeudenkäynnin sarjalle, jossa toisen maailmansodan voittajavaltojen Lontoossa tekemän sopimuksen pohjalta perustettu tuomioistuin tuomitsi kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin takia.
Ensimmäinen oikeudenkäynti, jossa syytettiin kansallissosialistisen Saksan korkeinta johtoa, järjestettiin 20. marraskuuta 1945 – 1. lokakuuta 1946. Oikeudenkäyntiä seurasi kaksitoista muuta oikeudenkäyntiä, joista ensimmäistä kutsutaan lääkärioikeudenkäynniksi (1947). Oikeudenkäynneissä annettiin yhteensä 177 tuomiota, joista 25 kuolemantuomiota, 20 elinkautista vankeusrangaistusta, 97 lyhyempää vankeusrangaistusta ja 35 vapauttavaa tuomiota.
Tunnustetun valtion vastuiden henkilökohtaistaminen
Kansallissosialistisen puolueen johto, Gestapo, SS ja SD julistettiin rikollisiksi, joten niiden jäseniä voitiin rangaista. Toisin sanoen tunnustetun Saksan valtakunnan ja Suur-Saksan valtakunnan lain mukaan mahdollisesti lailliset teot määriteltiin jälkikäteen taannehtivaa oikeutta käyttäen rikolliseksi esittämällä, että Saksaa johtaneet organisaatiot todettiin rikollisjärjestöiksi jälkikäteen, jotta rikosoikeudellista vastuuta kyettiin vierittämään valtion jatkoksi myös valtion lakien mukaan toimineille yksilöille. Vastaavanlainen tapaus liittyi Saksan liittotasavallassa DDR:n lain mukaan tehtyihin tekoihin. Vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä käytiin Irakin sodan jälkeen, minkä tuloksena mm. Irakin tunnustetun ja suvereenin valtion valtionpäämies Saddam Hussein hirtettiin.
Tämä julistus perustui aiemmista oikeuskäsityksistä poikkeaviin periaatteisiin, joiden mukaan myös ihmisyksilöllä voi olla velvoituksia, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, ja joiden rikkomisesta seuraa rangaistus. Oikeudenkäyntien aikana luotiin määritelmä "rikos ihmisyyttä (ihmiskuntaa) vastaan", joka oli keskeinen syyte useimpien tuomioiden takana. Oikeudenkäynnit olivat siis ainakin osittain taannehtivia.
Kansainvälisen oikeuden mukaisena taustaperiaatteena oli Kellogg-Briandin sopimus, joka kielsi sodankäynnin politiikan välineenä ensimmäistä kertaa. Koska valtiosopimuksessa ei kuitenkaan ollut valtioiden sotapolitiikkaa toimeenpanevien henkilöiden tuomiksemiseksi säännöksiä tai menettelytapaa, oli välttämätöntä määritellä kansallissosialistisen Saksan johto järjestäytyneeksi rikollisuudeksi, joka teki salaliiton rauhaa vastaan.
Lääkärioikeudenkäynnin tuomiolauselmaan kirjattu ihmisillä tehtäviä lääketieteellisiä kokeita koskeva Nürnbergin säännöstö on yksi nykyaikaisen lääketieteen etiikan kulmakivistä. Syyte nostettiin 25. lokakuuta 1946; oikeudenkäynti alkoi 9. joulukuuta 1946 ja päättyi 20. elokuuta 1947.
Oikeudenkäyntien tuomaristoon kuului ainoastaan voittajavaltojen edustajia. Nürnbergin oikeudenkäynnit olivat ensimmäinen kansainvälinen sotarikostuomioistuin.
Ensimmäisen Nürnbergin oikeudenkäynnin syytetyt
Kansallissosialistisen Saksan korkein johto, valtakunnankansleri Hitler, propagandaministeri Goebbels ja SS:n johtaja Himmler tekivät itsemurhan Saksan häviön ollessa selvä.
Seuraavat olivat syytettyinä (tuomio):
Tuomitut
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kieli |
- Syyteet
- 1.Osallistuminen salaliittoon tai yhteiseen suunnitelmaan rauhan vastaiseen suuntautuvan rikoksen tekemiseen
- 2.Tietyistä sotarikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnitteleminen ja toteuttaminen
- 3. Sotarikokset
- 4. Rikos ihmisyyttä vastaan
- Selitykset
- N=nostettu syyte
- S=syyksiluku
- E=ei syytetty
Nimi | Syytteet 1 | Syytteet 2 | Syytteet 3 | Syytteet 4 | Tuomio | Asema | Lisätieto |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Martin Bormann | N | E | S | S | tuomittiin kuolemaan | NSDAP- puolueen puoluesihteeri. | Tuomittiin kuolemaan poissaolevana. Ruumis löytyi vuonna 1972, todettiin olleen kuolleena vuodesta 1945 |
Karl Dönitz | N | E | S | S | 10 vuotta vankeutta | Kriegsmarinen ylipäällikkö vuodesta 1943 ja Valtakunnanpresidentti Hitlerin kuoleman jälkeen | |
Hans Frank | N | E | S | S | tuomittiin kuolemaan | Saksan oikeusministeri vuosina 1933-1945 sekä Puolan kenraalikuvernööri vuosina 1939-1945 | |
Wilhelm Frick | N | S | S | S | tuomittiin kuolemaan | Saksan sisäministeri vuosina 1933-1943 sekä Böömin ja Määrin protektoraatin kenraalikuvernööri vuosina 1943-1945. Nürnbergin lakien säätäjä | |
Hans Fritzsche | N | N | N | E | julistettiin syyttömäksi | Kolmannen valtakunnan kansanvalistus-ja propagandaministeri. | Syytettin Joseph Goebbelsin sijaisena |
Walther Funk | N | S | S | S | elinkautinen | Saksan valtiovarainministeri. Seurasi Schachtia Reichsbankin pääjohtajana. | Vapautettiin terveydellisistä syistä 16. toukokuuta vuonna 1957 |
Hermann Göring | S | S | S | S | tuomittiin kuolemaan. | Valtakunnanmarsalkka. Luftwaffen komentaja vuosina 1935-1945. Hitlerin sijainen. Teki itsemurhan päivää ennen kuin tuomio oli määrä panna täytäntöön | |
Rudolf Hess | S | S | N | N | elinkautinen | Hitlerin sijainen. Lensi Skotlantiin vuonna 1941keskustelemaan mahdollisten rauhanneuvotteluiden aloittamisesta. | Viimeinen Spandaun vanki. Teki itsemurhan 93-vuotiaana vuonna 1987 |
Alfred Jodl | S | S | S | S | tuomittiin kuolemaan | Wehrmachtin Pääesikunnan operaatiopäällikkö vuosina 1939-1945 | |
Ernst Kaltenbrunner | N | E | S | S | tuomittiin kuolemaan | Saksan valtakunnan pääturvallisuuspäällikkö vuosina 1943-1945 | |
Wilhelm Keitel | S | S | S | S | tuomittiin kuolemaan | Oberkommando der Wehrmachtin Komentaja vuosina 1938-1945 | |
Gustav Krupp | N | N | N | Syytteistä luovuttiin korkean iän ja heikon terveydentilan vuoksi | Krupp AG:n toimitusjohtaja. | ||
Robert Ley | N | N | N | N | Saksan työväenjärjestön puheenjohtaja | Teki itsemurhan 25. lokakuuta vuonna 1945 juuri ennen oikeudenkäyntiä. | |
Konstantin von Neurath | S | S | S | S | 15 vuotta vankeutta | Saksan ulkoministeri vuosina 1932-1938 ja myöhemmin Böömin ja Määrin protektoraatin|Böömin ja Määrin protektoraatin]] kenraalikuvernööri vuosina 1939-1943 Erosi virasta vuonna 1943 Hitlerin kanssa tulleen erimielisyyden takia. | Vapautettiin 6. marraskuuta vuonna 1954 korkean iän takia |
Franz von Papen | N | N | E | E | julistettiin syyttömäksi | Saksan varakansleri vuosina 1933-1934 sekä Itävallan suurlähettiläs vuosina 1943-1938 sekä Turkin suurlähettiläs vuosina 1939-1944.Anschlussin suunittelija. | Vapautettiin kahden vuoden kuluttua. Tuomittiin myöhemmin saksalaisessa oikeudessa kahdeksaksi vuodeksi pakkotyöhön. |
Erich Raeder | S | S | S | E | elinkautinen | Kriegsmarinen Ylipäällikkö vuosina 1928-1943 | Vapautettiin 26. syyskuuta vuonna 1955 terveydellisen tilan vuoksi |
Joachim von Ribbentrop | S | S | S | S | tuomittin kuolemaan | Lontoon suurlähettiläs vuosina 1936-1938 sekä Saksan ulkoministeri vuosina 1938-1945. | |
Alfred Rosenberg | S | S | S | S | tuomittin kuolemaan | Rotuteorian luoja. Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeri vuosina 1941-1945 | |
Fritz Sauckel | E | E | N | N | tuomittiin kuolemaan | Työvoiman hankinnan täysivaltainen päällikkö vuosina 1942-1945 | |
Hjalmar Schacht | N | N | E | E | julistettiin syyttömäksi | Reichsbankin pääjohtaja vuosina 1923-1930 sekä Saksan valtionvarainministeri vuosina 1934-1937 | |
Baldur von Schirach | N | E | E | S | 20 vuotta vankeutta | Hitler-Jugendin puheenjohtaja vuosina 1933-1940 sekä Wienin gauleiter vuosina 1940-1943 | |
Arthur Seyss-Inquart | N | S | S | S | tuomittiin kuolemaan | Anschlussin suunnittelija, Itävallan kansleri 1938 sekä Alankomaan miehityskomisaari vuosina 1940-1945 | |
Albert Speer | N | N | S | S | 20 vuotta vankeutta | arkkitehti sekä varusteluministeri vuosina 1942-1945 | |
Julius Streicher | N | E | E | S | tuomittiin kuolemaan | Der Stürmer -sanomalehden päätoimittaja vuosina 1922-1940 |
Oikeudenkäynnin syyttäjät ja tuomarit
Tuomarit
- Jona Nikitsenko (Neuvostoliitto)
- Alekander Volchkov (Neuvostoliitto)
- Geoffrey Lawrence (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Norman Birkett (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Francis Biddle (Yhdysvallat)
- John Parker (Yhdysvallat)
- Henri Donnedieu de Vabres (Ranska)
- Robert Falco (Ranska)
Syyttäjät
- Robert H. Jackson (Yhdysvallat)
- Hartley Shawcross (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Roman Rudenko( Neuvostoliitto)
- François de Menthon (Ranska)
- Auguste Champetier de Ribes (Ranska)
Ensimmäisen oikeudenkäynnin tuomioiden täytäntöönpano
Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin toimeen Nürnbergin vankilan liikuntasalissa 16. lokakuuta 1946. Kahdestatoista kuolemaan tuomitusta yhteensä kymmenen teloitettiin hirttämällä yksi kerrallaan. Kuolemaan tuomituista kaksi onnistui välttämään tuomionsa täytäntöönpanon:
- Martin Bormann katosi Berliinissä Saksan häviön varmistuttua, ja hänen uskotaan tehneen itsemurhan. Hänet tuomittiin poissa olevana kuolemaan, vaikka hänen asianajajansa yrittikin puolustuspuheessaan vastustaa tuomiota vetoamalla siihen, että syytetty on jo kuollut. Kuolleeksi julistaminen tapahtui vasta vuonna 1973.
- Hermann Göring tappoi itsensä kaksi tuntia ennen hirttämistä syömällä syanidikapselin.
Oikeudenkäynnissä kuolemaan tuomitun ja sen jälkeen hirtetyn Alfred Jodlin kuolemantuomio kumottiin vuonna 1953.
Vankeusrangaistukseen tuomitut sijoitettiin Länsi-Berliinissä sijainneseen Spandaun vankilaan. Vankila oli liittoutuneiden hallinnassa vuoteen 1987 saakka, jolloin se purettiin sen jälkeen kun viimeinen elinkautisvanki, Rudolf Hess oli kuollut.