Ero sivun ”Valta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: eo:Potenco (filozofio)
Rivi 4: Rivi 4:


[[Heikki Paloheimo]] ja [[Matti Wiberg]] erottavat neljä vallan ilmenemismuotoa: vastustuksen murtamisen, toimintavaihtoehtojen rajoittamisen, asenteiden muuttamisen sekä vallan muuttumisen oikeudeksi ja tottelemisen velvollisuudeksi.
[[Heikki Paloheimo]] ja [[Matti Wiberg]] erottavat neljä vallan ilmenemismuotoa: vastustuksen murtamisen, toimintavaihtoehtojen rajoittamisen, asenteiden muuttamisen sekä vallan muuttumisen oikeudeksi ja tottelemisen velvollisuudeksi.
* Vastustuksen murtamisessa saadaan toinen henkilö toimimaan haluamallaan tavalla henkilön vastustuksesta huolimatta.
* Vastustuksen murtamisessa saadaan toinen henkilö toimimaan halutulla tavalla hänen vastustuksestaan huolimatta.
* Toimintavaihtoehtojen rajoittamisessa vähennetään tai parannetaan vallanalaisen valintoja ja tällä tavalla saadaan henkilö toimimaan halutulla tavalla.
* Toimintavaihtoehtojen rajoittamisessa vähennetään tai parannetaan vallanalaisen valintoja ja tällä tavalla saadaan hänet toimimaan halutulla tavalla.
* Asenteiden ja arvojen muuttamisessa pyritään vaikuttamaan vallanalaisen mieltymyksiin ja muuttamaan hänen asenteitaan tekoa tai vallankäyttäjää kohtaan.
* Asenteiden ja arvojen muuttamisessa pyritään vaikuttamaan vallanalaisen mieltymyksiin ja muuttamaan hänen asenteitaan tekoa tai vallankäyttäjää kohtaan.
* Vallan muuttumisessa oikeudeksi ja tottelemisen velvollisuudeksi on kyse sisäistetystä vallasta. Vallanalainen ajattelee että hänen on velvollisuus totella ja vallankäyttäjä taas pitää valtaa oikeutenaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Heikki & Wiberg, Matti | Nimeke=Politiikan perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 (2. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-0-21353-5}}</ref>
* Kun valta muuttuu oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi, on kyse sisäistetystä vallasta. Vallanalainen ajattelee, että hänen on velvollisuus totella, ja vallankäyttäjä pitää valtaa oikeutenaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Heikki & Wiberg, Matti | Nimeke=Politiikan perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 (2. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-0-21353-5}}</ref>

[[Elias Canetti]] tarkastelee valtaa teoksessaan ''[[Joukko ja valta]]'' (1961). Hän havainnollistaa vallan ({{k-de|Macht}}) ja väkivallan ({{k-de|Gewalt}}) eroa toteamalla, että valtaa luonnehtivat seuraavat määreet: tila, toivonpilkahdus, valvonta ja tuhohalu. Hänen mukaansa väkivalta – välitön fyysinen hallinta – piilottelee aina vallan takana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Canetti, Elias | Nimeke=Joukko ja valta | Selite=(Alkuteos: ''Masse und Macht''.) Suomentanut Markus Lång | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-Kirjat | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-9646-40-2}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 3. joulukuuta 2009 kello 18.23

Valta tarkoittaa yleisesti jonkun tai jonkin oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai päättää jostakin.[1]

Vallan ilmenemismuodot

Heikki Paloheimo ja Matti Wiberg erottavat neljä vallan ilmenemismuotoa: vastustuksen murtamisen, toimintavaihtoehtojen rajoittamisen, asenteiden muuttamisen sekä vallan muuttumisen oikeudeksi ja tottelemisen velvollisuudeksi.

  • Vastustuksen murtamisessa saadaan toinen henkilö toimimaan halutulla tavalla hänen vastustuksestaan huolimatta.
  • Toimintavaihtoehtojen rajoittamisessa vähennetään tai parannetaan vallanalaisen valintoja ja tällä tavalla saadaan hänet toimimaan halutulla tavalla.
  • Asenteiden ja arvojen muuttamisessa pyritään vaikuttamaan vallanalaisen mieltymyksiin ja muuttamaan hänen asenteitaan tekoa tai vallankäyttäjää kohtaan.
  • Kun valta muuttuu oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi, on kyse sisäistetystä vallasta. Vallanalainen ajattelee, että hänen on velvollisuus totella, ja vallankäyttäjä pitää valtaa oikeutenaan.[2]

Elias Canetti tarkastelee valtaa teoksessaan Joukko ja valta (1961). Hän havainnollistaa vallan (saks. Macht) ja väkivallan (saks. Gewalt) eroa toteamalla, että valtaa luonnehtivat seuraavat määreet: tila, toivonpilkahdus, valvonta ja tuhohalu. Hänen mukaansa väkivalta – välitön fyysinen hallinta – piilottelee aina vallan takana.<ref>Canetti, Elias: Joukko ja valta. ((Alkuteos: Masse und Macht.) Suomentanut Markus Lång) Helsinki: Loki-Kirjat, 1998. ISBN 952-9646-40-2.

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Paloheimo, Heikki & Wiberg, Matti: Politiikan perusteet. Helsinki: WSOY, 1997 (2. painos 2004). ISBN 951-0-21353-5.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.