Baht

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. syyskuuta 2014 kello 16.57 käyttäjän RotlinkBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Baht (thaiksi บาท) (symboli ฿, valuuttakoodi ISO 4217 THB) on Thaimaan virallinen rahayksikkö, joka jakaantuu sataan satangiin (thaiksi สตางค์). Thaimaan pankki (Bank of Thailand, thaiksi ธนาคารแห่งประเทศไทย ) laskee liikkeelle baht-määräiset setelirahat ja kolikot.

Baht on myös vanha painoyksikkö, jota käytetään edelleen kultasepänliikkeissä unssin tapaan, ja se vastaa 15,244 grammaa.

Historia

Aika ennen bahtia

Alun perin Siamissa käytettiin maksuvälineenä hopeatangoista leikattuja paloja, joita nimitettiin nimellä ngön paduang. Bowringin sopimuksen jälkeen 1855 maassa alkoivat kiertää maksuvälineenä myös ulkomaiset kolikot. Tämä sopimus solmittiin Siamin ja Britannian hallitusten välillä, ja sen tarkoituksena oli helpottaa länsivaltojen kaupankäyntiä alueella antamalla tietyille länsikauppiaille erityisoikeuksia. Samaan aikaan muut Kaakkois-Aasian maat olivat joutumassa siirtomaaherruuden alaisiksi, mikä oli Siaminkin kaavailtu kohtalo. Näitä maksuvälineitä olivat mm. meksikolaiset, perulaiset, hollantilaiset ja kiinalaiset metallirahat. Rama IV:n aikana 1860 perustettiin rahapaja kuninkaalliseen palatsiin, joka löi ensimmäiset siamilaiset metallirahat. Näitä rahoja kutsuttiin nimellä pae.[1]

Bahtin alkuperä

Sana baht tarkoitti alun perin 15 grammaa vastaavaa painoyksikköä, ja bahtin arvo oli vuoteen 1902 asti sidottu 15 grammaan hopeaa. Vuoteen 1897 asti baht jaettiin kahdeksaan fuangiin, joista kukin edelleen kahdeksaan attiin. Nykyinen metrinen järjestelmä (1 baht = 100 satangia) otettiin käyttöön kuningas Rama V:n hallituskaudella. 1902 painettiin ensimmäiset valtionvarainministeriön julkaisemat baht-määräiset setelirahat. Bahtista käytettiin kuitenkin pitkään 40-luvulle asti muissa kielissä nimeä "tical". Thaiksi rahayksikkö on aina ollut "baht".

Ulkomaiset pankit

Aivan ensimmäiset paperirahat Thaimaassa olivat yksityisten kansainvälisten kauppapankkien hovin luvalla painamia. Syynä moiseen oli metallirahojen vajaus ja ratkaisu oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi.[2]

Maassa oli seuraavat kolme pankkia, joille oli myönnetty setelinanto-oikeus:

  1. Hongkong & Shanghai Banking Corporation (1889) laski liikkeelle seuraavat nimellisarvot: 1, 5, 10, 40, 80, 100 ja 400 ticalia.
  2. Chartered Bank of India, Australia & China (1898) julkaisi seuraavat nimellisarvot: 1, 5, 10, 20, 40, 80 ja 400 ticalia.
  3. Banque de L'Indo-Chine (1899) painoi seuraavat nimellisarvot: 5, 20, 80 ja 100 ticalia.

Ensimmäinen paikallinen pankki, Siam Commercial Bank (ธนาคารไทยพาณิชย์ ), aloitti toimintansa vuonna 1906,[3] ja Bank of Thailand vasta 1942.[4] Aikakausi 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun oli Siamissa suuren taloudellisen kehityksen aikaa. Valtio kiirehti ottamaan talouden omiin käsiinsä kehittämällä rahaliikennettä ja pankkijärjestelmää, jottei maa joutuisi ulkovaltojen talutusnuoraan.

Setelipainot

Thaimaan setelit tehtiin ennen ulkomailla. Seuraavat tahot painoivat seteleitä: brittiläinen Thomas de la Rue, saksalainen Giesecke & Devrient Co, yhdysvaltalainen Tudor Press Inc. ja japanilainen Japanese Government Printing Bureau.[5] Toisen maailmansodan aikana Thaimaassa tehtiin yrityksiä painaa omia seteleitä, mutta jälki oli huonolaatuista. Thaimaan pankin setelipaino avattiin 1969, jonka painamasta sarjasta "Series 11" lähtien setelit ovat olleet kotoista tekoa.[6]

Pörssiromahdus 1997

Thai-baht oli pitkään sidottu Yhdysvaltojen dollarin kurssiin, mutta 1997 baht päästettiin kellumaan, minkä vanavedessä seurasi pörssiromahdus ja lamakausi, joka levisi koko Aasiaan. Ennen romahdusta kurssi oli ollut noin 25 bahtia dollaria kohti - sen jälkeen jopa 55 bahtia dollaria kohti tammikuussa 1998.[7] Viime aikoina kurssi on vakiintunut 40:n bahtin tienoille.

Nykyisin liikkeessä olevat rahat

Metallirahat

Thaimaassa on nykyään käytössä seuraavat kolikot:

  • 1, 5, 10 satangia (alumiinia, vain pankkikäytössä)
  • 25, 50 satangia (messinkiä)
  • 1 baht (kuparinikkeliä)
  • 2 bahtia (kuparinikkeliä)
  • 5 bahtia (kuparinikkeliä)
  • 10 bahtia (kaksoismetalliraha: messinkiä ja kuparinikkeliä)

Kaikissa kolikoissa on etusivulla kuningas Rama IX:n kuva profiilina. Metallirahoissa on vain thaikielistä tekstiä. Kaikissa lukee kuninkaan ja valtion nimi: ภูมิพลอดุลยเดช รัชกาลที่ ๙ ประเทศไทย. Vain nimellisarvo on painettu Thain numeroin. Taustapuolella on seuraavat aiheet (kaikki buddhalaisia temppeleitä):

25 satangin rahaa (1/4 bahtia) kutsutaan nimellä salyng (thaiksi สลึง). Satangin rahoja tapaa enää käytännössä joissakin supermarket-ketjuissa vaihtorahana (kuten Foodland). Monissa paikoissa niitä ei edes huolita maksuvälineeksi laisinkaan. Kymmenen bahtin kolikosta on lyöty jo yli 40 erilaista juhlaversiota, joita tapaa liikkeessä käyttörahana tavanomaisen rahan rinnalla. -Kymmenbahtinen muistuttaa kooltaan ja väriltään 2 eurosta.

Setelirahat

Thaimaassa on nykyään käytössä seuraavat paperirahat (kaikki "Series 15"):

Kaikissa seteleissä on arvopuolella kuningas Rama IX:n kuva. Setelirahoissakaan ei lue mitään länsimaisilla aakkosilla - vain nimellisarvo thain numeroin. Thaiksi seteleissä lukee: รัฐบาลไทย ธนบัตรเป็นเงินที่ชำระหนี้ได้ตามกฎหมาย (Thaimaan hallitus - tämä seteli on käypää rahaa lain mukaisesti). Taustapuolen aiheet ovat seuraavat (kaikki Chakri-dynastian kuninkaita):

  • Kuningas Rama V:n ratsastajapatsas - 10 bahtia (Seteli on pois käytöstä)
  • Kuningas Rama VIII (Ananda Mahidol) - 20 bahtia
  • Kuningas Rama IV (Mongkut) - 50 bahtia
  • Kuningas Rama V (Chulalongkorn) - 100 bahtia
  • Kuningas Rama III (Nangklao) - 500 bahtia
  • Kuningas Rama IX (Bhumibol Adulyadej) - 1000 bahtia

20 bahtin setelistä on kierrossa vielä yleisesti sarjaan "Series 12" kuuluvia rahoja, jossa taustapuolella on kuningas Taksinin patsas. 50 bahtin setelistä on olemassa neljä versiota, joista kaksi on tehty polymeeristä (muovista). [1] Seteli julkaistiin 1996 kuninkaan 50-vuotisen hallituskauden kunniaksi ja sen valmistus lopetettiin 2004. Viimeisimmässä painoksessa on palattu paperin käyttöön.[8] Hiljattain 100, 500 ja 1000 bahtin seteleihin on lisätty turvaominaisuuksia ja tehty muitakin pieniä muutoksia.

Turvallisuuden parantamiseksi Bank of Thailand aikoo julkaista uuden päivitetyn setelisarjan "Series 16"[9].

Juhlarahat

Thaimaassa on hyvin yleistä painaa juhlaseteleitä varsinkin kuninkaan tasavuotisjuhlien kunniaksi. Nykyisen kuninkaan aikana on laskettu liikkeeseen ainakin seuraavat juhlapaperirahat:

  1. Kuningas täyttää 60 vuotta - 60 bahtia (1987)
  2. Kuningas 50 vuotta valtaistuimella - 500 bahtia polymeeri (1996)
  3. Kuninkaan kultahäät - 50 bahtia ja 500 000 bahtia (2000)
  4. Kuningatar täyttää 72 vuotta - 100 bahtia (2004)
  5. Kuningas 60 vuotta vallassa - 60 bahtia (2006)

Myös valtion laitoksien kunniaksi on laskettu juhlarahoja paperimuodossa, kuten:

  1. 25 vuotta Thaimaan pankin setelipainon vihkimisestä - 10 bahtia lisäpainatus (1994)
  2. 100 vuotta valtionpankin baht-määräisten setelien ensipainoksesta - 100 bahtia (2002)

Suomen rahapajan baht-lyönnit

Kymmenen bahtin kaksoismetalliraha painettiin alun perin Suomen rahapajassa 1988 [10]. Yhden bahtin nimellisarvoisia kolikkoja on lyöty Suomessa vanhoista kymmenen ja viidenkymmenen pennin rahoista, koska metallin koostumus on sama [11][12][13]. Kymmenen bahtin bi-metalliraha on samankokoinen ja samannäköinen kuin kahden euron kolikko, ja se kävi kolikkoautomaatteihin kahdesta eurosta, kunnes automaatit päivitettiin tunnistamaan Thaimaan raha, kurssiero on luokkaa 1/8.

Lähteet

  1. ↑ Jeff Powell After the Bowring Treaty in 1855 (2398 BE), foreign coins began to enter Siam along with the flow of trade. During this period, Mexican, Peruvian, Dutch, Chinese and Indian coins were commonly used. The Royal Minting Department produced the first Siamese coins, known as 'pae' in 1860 (2403 BE).
  2. ↑ Satang Thai ...foreign commercial banks applied to open branches in Bangkok, after received granting permission, Mr. Smith of Hongkong & Shanghai Corporation were authorized by the Thai Government to issue their own banknotes to facilate the expansion of economic system and to solve the problem of the shortage of coins at this time. Banknotes issued in Thailand were done by 3 banks as follow: 1. Hongkong & Shanghai Corporation... 2. The Chartered Bank of India, Australia & China... 3. The Banque de L'Indo-Chine...
  3. ↑ Jeff Powell The first locally owned bank, Siam Commercial, didn't begin operations until 1906.
  4. ↑ Jeff Powell In fact, the Bank of England was the model for the creation of the Bank of Thailand in 1942.
  5. ↑ Satang Thai Until the 10th Series, Thai banknotes were only printed in foreign countries: Giesecke & Devrient Co. Germany, Thomas De La Rue Company London, Tudor Press Inc. USA, Japanese Government Printing Bureau Japan.
  6. ↑ Thaimaan pankin sivut Since 1969, the Note Printing Works of the Bank of Thailand started to print its own banknotes beginning from series 11 until the current series.
  7. ↑ Jeff Powell In 1997, the bubble burst. Foreign currency speculators estimated that, after years of running trade deficits, the Bank of Thailand’s foreign reserves must be running dangerously low. They bet enormous amounts of money that the Thai government would be forced to devalue the baht--and won. Once the dam had broken, Thai investors rushed to withdraw their savings, sell their stockholdings and convert them to greenbacks. The value of the baht crashed to 55 baht to the US dollar by January, 1998.
  8. ↑ Bangkok Post Parista Yuthamanop 28.09.04 New paper 50-baht banknotes will be issued starting on Friday to replace the current polymer notes, the Bank of Thailand said yesterday. Ithichai Chanthrindhu, senior director for the Note Issue Group, said the size and design of the paper banknotes would remain unchanged. The paper banknotes would be easier to maintain than the polymer ones, whose colours tended to fade once folded. The central bank first introduced the polymer notes in 1996.
  9. ↑ The Nation: New banknotes coming in December (28.7.2010) Viitattu 26.12.2010
  10. ↑ Suomen rahapajan tiedote 3.10.2005 Rahapaja on ollut jo vuosia aktiivinen Aasian markkinoilla ja se on valmistanut käyttö- ja juhlarahoja muun muassa Filippiineihin, Singaporeen, Thaimaahan ja Vietnamiin. 10 Bahtin Bi-metalliraha oli Rahapajan ensimmäinen Thaimaahan viety tuote 10 vuotta sitten.
  11. ↑ Suomen rahapajan vuosikertomus 2005 englanniksi, sivu 7 The 1 baht coin is the most widely used circulation coin of the 65 million Thai population. An interesting detail is that, in the production of the new 1 baht coins, Mint of Finland is able, thanks to the similarities in metal content, to utilize the old disused 10 and 50 penny Finnish Mark-denomination coins.
  12. ↑ Suomen rahapajan vuosikertomus 2005 suomeksi, sivu 7 Thaimaan tilaama yhden bahtin kolikko on 65 miljoonan thaimaalaisen kaikkein suosituin käyttöraha. Mielenkiintoinen yksityiskohta toimituksessa on se, että Rahapaja voi metallikoostumuksen samankaltaisuudesta johtuen hyödyntää uusien kolikoiden valmistuksessa Suomen käytöstä poistettuja 10 ja 50 pennin kolikoita.
  13. ↑ Suomen rahapajan tiedote 3.10.2005 Rahapaja allekirjoitti viime viikolla sopimuksen Thaimaan valtiovarainministeriön kanssa lähes 700 miljoonan kappaleen yhden (1) Bahtin kolikon valmistamisesta ja toimittamisesta Thaimaahan. Kaupan arvoa ei julkaista. Kolikkojen toimitukset alkavat joulukuussa 2005 ja viimeinen erä toimitetaan syksyllä 2006.

Kirjallisuutta

  • Somchai Saeng-Ngern: Thai Banknotes Catalogue (คู่มือธนบัตรไทย), ISBN 974-92803-1-8
  • Albert Pick: Standard Catalog of World Paper Money, Krause Publications / Battenberg Verlag München, 3. painos, 1980 (sivut 992-995), ISBN 0-87341-052-1

Katso myös

Aiheesta muualla


Tämänhetkiset THB-vaihtokurssit
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Baht&oldid=14267955”