Lähi-idän PPNB-kausi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 25. heinäkuuta 2015 kello 20.43 käyttäjän 87.100.158.15 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Huolimaton kirjoitustyyli saa epäilemään artikkelin luotettavuutta
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Tarkennus

Lähi-idän PPNB-kausi noin 8800-7600 cal. eaa oli kautta, jolloin maanviljely levisi Lähi-idässä laajalle. Viimeistään nyt kesytettiin kaikki kotieläimet. Neliömäiset talot yleistyivät. Joistain asutuskeskuksista kasvoi tuhansien asukkaiden suuria kyliä. Vainajien palvontaan kului ruumiista irroitettujen kallojen käsittely savella. Naisia esittäviä savipatsaita pidetään hedelmällisyys-äitijumalatteren kuvina.

Nimitys

Lyhenne PPNB tulee englannin kielen sanoista Pre-Pottery Neolithic B. joka on suomeksi "esikeraaminen neoliittinen B".

PPNB-kausi

Joidenkin mielestä jako PPNA:n ja PPNB:hen on dramatisointia, esikeraaminen neoliittinen tulisi käsitellä yhtenäisenä yksikkönä.lähde? PPNB:n alkuperä on epäselvä, mutta sen uskotaan olevan nykyisessä Pohjois-Levantissa, nimenomaan Pohjois-Syyriassa ja Kaakkois-Turkissa, joista kulttuuri levisi etelään ja länteen Anatoliaan. Tämä on päätelty radiohiiliajoituksista ja joidenkin kasvien ja einkorn-vehnän, kikherneen, lampaan ja vuohen kesytyksestä. Kaikki nämä elivät villinä Etelä-Turkin tai Pohjois-Levantin tienoilla. Silti joidenkin tutkijoiden mukaan PPNB:n ydinalue olisi ollut etelämpänä Levantissa Varsinainen esikeraaminen neoliittinen kausi kattaa Lähi-idässä jaksot PPNB 8500–7000 eaa ja PPNC. PPNB-kautta luonnehtii neliömäisiin taloihin siirtyminen, suuret asutuskeskukset ja maanviljelyn leviäminen laajalle Hedelmällisen Puolikuun alueelle. Maanviljelyä oli varmasti PPNB-kauden alussa. Kaudella oli ensi kertaa laajalti neliöpohjakaavaisia taloja, ja Turkin Cayonuun ilmestyi ensimmäinen keramiikka, joka ei vielä tällä kaudella levinnyt laajalle. PPNB:llä asutuskeskukset kasvoivat suureksi, Natufin myöhäisajasta myöhäiselle PPNB:lle tultaessa jopa 50-kertaisiksi[1].

Siinai, Jordania

Ihmiset asuivat paikoillaan viljellen maata ja pitäen kotieläimiä. Metsästys oli yhä tärkeä ravinnon lähde. Mutta esimerkiksi Siinailla ja Jordanian aavikon asutuksissa ei viljelty maata. Talot olivat yleensä pyöreitä, mutta esim Beidhassa näkyy pyrkimys kohti mutkikkaita, neliömäisiä taloja. Vanhoissa kerrostumissa on puoliksi maanalaisia pyöreitä majoja, mutta myöhemmissä neliömäisiä tai monikulmiomaisia taloja mitoiltaan 5–7x6–9 metriä.

Talot

Neliötalot oli teyhty paikan mukaan kivistä, mudasta tai mutatiilistä. Joissain tiilissä oli käsien painumia, jotka helpottivat tuille muuraamista. Jotkut tiilet oli tehty suorakaidemuoteilla. Lattiat saattoivat olla mutaa tai killotettua kalkkikivilaastia.

Bastan taloissa oli kapeita kanavia talojen lattioiden alla, niin kuin Cayonussa ja Jarmossakin. Cayonussa oli pienistä kivistä tehtyjä mosaiikkilattioita. Neliötaloja on löydetty tämän jakson myöhemmältä ajalta mm. Haburin varrelta sijaitsevasta Bouqrasista ja Tell Maghzalieyehistä. Bouqrasin talot olivat mitoiltaan noin 5x7 m ja keskimäärin 9-huoneisia. Tell Maghazalieyeh oli linnoitusmuurin ympäröimä. Tosin tältä ajalta ei ole säilynyt kuin vähän todisteita sodista.[2].

Ensimmäiset täysin neliömäiset, joskus jopa kaksikerroksiset talot ilmestyivät tällä kaudella jo alussa noin 8500 kalenterivuotta eaa. paikkoihin Dja'de, Mureybat, Göbekli Tepe ja hieman myöhemmin nevali Coriin.<

Ne saattoivat toisinaan olla monihuoneisia. Neliötalot yleistyivät ajan kuluessa, laastin käyttö samoin. Joskus koristeltiin laastilla. Talojen seinissä käytettiin vitsaspunosta, joka päällystettiin savella tai mudalla. Perustus saattoi olla kiveä. Kiviseinät saattoivat olla korkeitakin. Aavikoilla ja muilla reuna-alueilla, joilla asutus oli harvempaa, käytettiin yhä ympyrätaloja. Joissain paikoissa Jordanjoen laaksossa, Syyriassa ja Anatoliassa taloon päästiin katon kautta myöhäisellä PPNB-ajalla.

.

Suuria kyliä

Kauden loppuun mennessä Lähi-itään oli syntynyt jopa noin 10 ha suuruisia tuhansien asukkaiden kyliä, mm Tell Abu Hureyra, Ain Ghazal, Jeriko, Beisamoun ja Basta. Nämä keskukset olivat miltei kaupunkeja. Läheskään kaikki tuon ajan kylät eivät olleet niin suuria, monien ala oli alle 1 ha

Joidenkin mukaan väestö olisi ollut 16 kertaa suurempi kuin Natufin ajalla, suurimpien yli 10 hehtaarin kylien koko yli 1000–2000 asukasta. Näissä kylissä oli keskuspaikka uskonnollisia ruiittejä varten.

Myöhäisellä PPNB-kaudella monet kylät, muun muassa Jeriko ja Tell Halula kasvoivat suuriksi megakeskuksiksi, joiden veroisia ei sen jälkeen nähty pitkään aikaan.[3] Noin 7700 kalenterivuotta eaa. ilmestyi niin sanottuja solumaisia taloja.

Temppelit, linnoitteet

Jerikosta, Ain Ghazalista ja Nevali Corista on löydetty varhaisia temppeleitä. Uskotaan talojen rakenteiden muutosten versinkin suurimmilla paikoilla kertovat yhteiskuntarakenteen muutoksesta. Kaudelta on löydetty linnoitteita suurista ja pienistä asutuskeskuksista Tell Magzaliyahistä Pohjois-Irakista. Kylät kasvoivat jopa 16 hehtaarin kokoisiksi.


Kauppa. hautaukset

Kotieläimiä alettiin pitää. Hautauksissa poistettuihin kalloihin tehtiin savesta muovattu maski ja simpukankuorisilmät. lähde? Kausi tunnetaan erityisesti savipatsasistaan, jotka esittävät useimmiten naisia, ei eläimiä niin kuin Natufin aikana. Ain Ghazalista on löydetty sekä suuria taitavammin tehtyjä, että pienempiä yksinkertaisesti tehtyjä patsaita. Monesti kuolleen pää poistettiin, erityisesti Levantissa hautauksen liittyen. Kalloa pidettiin esimerkiksi talon lattialla tai maakuopassa.

Tämä oli luultavasti esi-isien palvontaa[4]. Joukkohaudat ilmestyivät esim. Cayonussa. Maanviljely levisi nopeasti tällä kaudella, ja loi suuremman kauppaverkon. Obsidiaania Anatoliasta, simpukoita Punaiselta mereltä. Kauppa vaikkintui tällä kaudella.[5] Mutta kulttuurit olivat paikallisia. Jerikon nuolenkärjet olivat tyypillisiä Keski- ja Etelä-Lavantille ja Siinaille.


Maatalous

Kaudellea viljeltiin ohraa, yksijyvä- ja emmervehnää sekä kauden lopussa myös spelttivehnää, pellavaa ja leipävehnääkin. Kotieläiminä oli lampaita, vuohia ja sikoja ja myöhemmin kaudella ehkä nautojakin. PPNA:lla ja varhaisella PPNB:llä maanviljelyasutus levisi Laventista Syyrian seuduilla. Keskisellä ja myöhäisellä PPNB:llä Kaakkois-Turkkiin Cayonun ja Caferhöykin seudulle. PPNB:hen liittyvät Turkin Hacilar, Catal Hoyk, Askli Hoyk jne..[6].lähde? Noin 8000 eaa., ehkä kalenterivuotta, PPNB levisi Iraniin Zagrosvuorille paikkoihin Ganj Dareh, Tepe Guran ja Ali Kosh.Anatolian merkitys alkoi kasvaa näihin aikoihin, Cayonu ja Catal Hoyuk perustettiin

Tällä kaudella on merkkejä kotieläinten kesyttämisestä, esimerkiksi sika lienee kesytetty Cayonussa. Lammas ja vuohi kesytettiin aivan kauden alussa. [7] Lammas ilmestyi kotieläimeksi luultavasti myöhäisellä keskisellä PPNB:llä, ja nautakin saatettiin joistain merkeistä päätellen olla kesytetty.lähde?

Viimeistään kauden alussa (tai aivan PPNA:n lopussa) noin 9000 cal. eaa kesytetiin lammas ja vuohi Anatoliasta Zagrosvuoristoon ulottuvalla alueella[8]. Nämä levisivät 8500 cal. eaa Kyprokselle. Sika keskytetiin 8500 cal. eaa- Nauta kesytetiin noin 8000 cal. eaa. jossain Euftatin latvoilla.

Kaudet

Esikeraaminen neoliittinen B eli PPNB alkoi Lähi-idässä 8800 kalenterivuotta eaa., ja ahtaiden kriteerien mukaan päättyi 7100 kalenterivuotta eaa. Joillain alueilla oli PPNC 7100–6300 kalenterivuotta eaa., mutta silloin oli muualla jo keramiikkaa.[9] Joidenkin mukaan oli 9600–8000 eaa. Hieman ennen PPNB-kauden loppua monet asuinpaikat hylättiin. PPNB jaetaan kolmeen osaan, varhainen 7500–7200 eaa. radiohiilivuotta, keskimmäinen 7200–6500 eaa. ja myöhäinen n. 6500–6000 eaa. Radiohiilivuodet ovat eri asia kuin kalenterivuodet.

  • keskimmäinen PPNB (MPPNB) 7,250–6,500 BCE
  • myöhäinen PPNB (LPPNB) 6,500–6,000 BCE
  • PPN C (PPNC) 6,000–5,500 BCE [10]


Katso myös

Lähteet

  • Bellwood P: The first farmers: the origins of agricultural societies. Wiley-Blackwell, 2005. ISBN 9780631205661


Viitteet

  1. ↑ Bellwood, s. 61.
  2. ↑ Michael Roaf: Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East. ISBN 0-8160-2218-6, An Equinox Book, Oxford 1990. Alaluku The Aceramic Neolithic period, s. 33.
  3. ↑ http://www.arts.usyd.edu.au/foundations/neaf/Activities/mottram2005.html KUOLLUT LINKKI
  4. ↑ [tps://kalmistopiiri.wordpress.com/2012/08/27/varhaisneoliittinen-kallorituaali-esi-isien-kunnioitusta-vai-kosto/] KALMISTOPIIRI Hautausten ja ihmisjäännösten arkeologian sekä osteologian sivusto
  5. ↑ http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm
  6. ↑ Peter Bellwood: First Farmers. 2005, ISBN 978-0-631-20566-1. s. 45, Figure 3.1
  7. ↑ The Natufian Culture in the Levant, Threshold to the Origins of Agriculture Evolutionary Anthropology
  8. ↑ Domestication and early agriculture in the Mediterranean Basin: Origins, diffusion, and impact Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America PNAS, Proceedings of the National Academy of Sciences vol. 105 no. 3 , Melinda A. Zeder, 11597–11604, doi: 10.1073/pnas.0801317105, Received March 20 2008
  9. ↑ http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=4
  10. ↑ http://proteus.brown.edu/architecturebodyperformance/326

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lähi-idän_PPNB-kausi&oldid=15091437”