Lepäsi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 3. helmikuuta 2017 kello 10.46 käyttäjän Esamatti1 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 3. helmikuuta 2017, perustui tähän versioon.
Lepäsi
Лебяжье, Lebjažje
Suomenlahden rantaa Lepäsin rauhoitusalueella.
Suomenlahden rantaa Lepäsin rauhoitusalueella.

Lepäsi

Koordinaatit: 59°57′40″N, 29°25′3″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Lomonosovin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Väkiluku (2015) 5 600











Lepäsin kunta Lomonosovin piirin kartalla.

Lepäsi[1] (ven. Лебя́жье, Lebjažje) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Suomenlahden etelärannalla Lepäsinjoen suussa 22 kilometriä Lomonosovista[2] länteen. Kunnassa on 5 600 ja taajamassa 4 500 asukasta (vuonna 2015)[3].

Maantiede

Lepäsin kunnan pinta-ala on 652,16 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu idässä Lomonosovin piirin Haisevaisin ja Penikkalan sekä etelässä Lopuhkinan ja Kaprion kuntiin, lännessä Sosnovyi Borin kaupunkipiirikuntaan ja pohjoisessa Suomenlahden kautta Leningradin alueen Viipurin piiriin[2]. Pinta-alasta 51,5 % on vesistöjä, 41,5 % metsää, 3,1 % teollisuus-, sotilas- ym. aluetta, 2,0 % asuinaluetta ja 1,8 % maatalousmaata[5]. Kunnan koko alue kuuluu Venäjän rajavyöhykkeeseen[6].

Seutu on pinnanmuodostukseltaan jääkauden muovaamaa moreenitasankoa, jossa on paljon soita ja Suomenlahteen laskevia jokia ja puroja[7]. Jokia ovat Hevaanjoki, Lepäsinjoki ja Lupanovanjoki, järviä Lupanovanjärvi, Harjavallanjärvi ja Mustajärvi. Hevaanjoen varrella on vailla käyttöä olevia kalanviljelyaltaita.[8] Hyötykaivannaisia ovat hiekka ja turve[9]. Luonnonsuojelualueita ovat Lepäsin rauhoitusalue ja kirjailija Vitali Biankin mukaan nimetty maisemansuojelualue. Suunnitteilla on Lupanovanjärven ja Syrjänsuon rauhoitusalueiden perustaminen.[10]

Asutus

Kuntaan kuuluvat Lepäsin kaupunkimainen taajama, Yhinmäen asutus ja kahdeksan kylää: Harjavalta, Harmaala, Hevaa, Kantikylä (ven. Kandikjulja), Mustalahti (Tšornaja Lahta), Pulkkala (Pulkovo), Syrjä (Sjurje) ja Uusi-Vääskylä (Novoje Kalištše). Kolmen-neljänsadan asukkaan keskuksia ovat Harjavalta ja Yhinmäki, kun taas Pulkkalassa, Syrjässä ja Kantikylässä on vain muutama vakituinen asukas[3].

Vakituisen asutuksen lisäksi kunnassa on paljon loma-asutusta. Kylien kesäasukkaiden määräksi arvioidaan noin 1 400 henkeä. Lisäksi on 13 puutarhapalsta- ja huvila-aluetta, joilla viettää lomaa arviolta 8 900 henkeä.[11]

Historia

Taajaman nimi perustuu Pietari I:n kenraalikenttämarsalkka Boris Šeremeteville 1700-luvun alussa lahjoittaman kartanon nimitykseen. Aiemmin paikalla on sijainnut useita inkerois- ja inkerinsuomalaisia kyliä. Vuonna 1865 perustettiin Kronstadtin luotsien asutus, josta on säilynyt nelisenkymmentä vanhaa taloa ja ortodoksinen kirkko. Vuonna 1909 vedettiin rautatie Suomenlahden etelärannan linnoituksiin. Lepäsin taajaman perustamisvuosi on 1966.

Liikenne, talous ja palvelut

Lepäsin kautta kulkevat Pietarin ja Ruutsian välinen asfaltoitu maantie sekä Pietarin ja Vääskylän välinen rautatie, jolla on Lepäsin asema ja muutama pysäkki. Muita väyliä ovat Yhinmäen, Hevaan ja Sosnovyi Borin sekä Sosnovyi Borin ja Klopitsan väliset asfaltoidut maantiet.[12] Kunnasta on linja-autoyhteydet Lomonosoviin, Pietariin ja Sosnovyi Boriin. Lepäsissä on huoltoasema ja pienvenesatama.[13]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimmät ovat jalostus (45,1 %), kauppa (12,6 %) ja palvelut (10,9 %). Noin 40 % työvoimasta käy päivittäin töissä Pietarissa. Tärkeimmät teollisuusyritykset ovat merenkulun laitteita valmistava Elektropribor-konsernin tutkimus- ja tuotantolaitos sekä puunhankintaa ja -jalostusta harjoittava Lomonosovin metsäteollisuuspiiri. Maataloutta edustaa muutama yksityisviljelijä. Perinteinen kalateollisuus on lopettanut toimintansa.[14]

Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, lasten taidekoulu, piirisairaala, poliklinikka, kirjasto ja joukko kauppoja. Eräitä palveluja on myös muissa kylissä.[15]

Nähtävyydet ja matkailu

Seudulla sijaitsevat Yhinmäen ja Seraja Lošadin linnoitukset kuuluvat Pietarin maailmanperintökohteeseen. Muita kulttuuriperintökohteita ovat Lepäsin luotsikylä, Harjavallan ja Mustalahden kartanoalueet sekä toisen maailmansodan muistomerkit.[16]

Kunnan matkailupotentiaali perustuu sen enimmäkseen sotahistoriallisiin nähtävyyksiin, kulttuuriperintöön, luontoon, veneilyyn ja kalastukseen. Alueella on kymmenkunta lomakylää sekä kalastus- ja metsästysmajaa. Matkailun kehittämistä on haitannut kunnan sijainti rajavyöhykkeellä.[17]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 126. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. ↑ a b Generalnyi plan, s. 16.
  3. ↑ a b Generalnyi plan, s. 70.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 67.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 67–68.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 119.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 26, 31.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 36–37.
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 28–29.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 31–33.
  11. ↑ Generalnyi plan, s. 71–72.
  12. ↑ Generalnyi plan, s. 88–90.
  13. ↑ Generalnyi plan, s. 96–97.
  14. ↑ Generalnyi plan, s. 72–75.
  15. ↑ Generalnyi plan, s. 78–84.
  16. ↑ Generalnyi plan, s. 46–56.
  17. ↑ Generalnyi plan, s. 120–125.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lepäsi&oldid=16246872”