Barbarileijona
Barbarileijona | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Alalahko: | Feliformia |
Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
Alaheimo: | Isot kissat Pantherinae |
Suku: | Panthera |
Laji: | Leijona leo |
Alalaji: | leo |
Kolmiosainen nimi | |
Panthera leo leo |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Barbarileijona[1] eli berberileijona[2] eli atlaksenleijona[3] eli atlasleijona (Panthera leo leo) oli Pohjois-Afrikassa elänyt leijonan alalaji[4]. Barbarileijonauros painaa 180–295 kiloa (eli bengalintiikerin verran) ja naaras 120–180 kiloa. Barbarileijona hävisi luonnosta 1920-luvulla[3].
Barbarileijonan erityispiirre on poikkeuksellisen tumma, lähes musta häntätupsu ja uroksen harja. Viime vuosikymmeninä keskivertoa paljon tummempiharjaisia uroksia ja muita alalajin erityisiä piirteitä omaavia yksilöitä on ”löydetty” maailman eri eläintarhoista, ja niiden avulla alalajia on alettu jalostaa takaisin.
Vankeudessa barbarileijonia on jäljellä noin 69 yksilöä, ja niistä puolet eli 32 on Rabatin eläintarhassa, jossa on tehty suunnitelma niiden siirtämiseksi luontoon.[5]
Lähteet
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 20. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 903. Keuruu: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6
- ↑ a b Koivisto, I., & Sarvala, M. & Liukko, U-M. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet – Osa 2: Nisäkkäät, s. 208. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Panthera leo leo Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 2.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Wallius, Anniina: Kuolleeksi julistettu leijonalaji yritetään herättää henkiin Yle Uutiset. 3.10.2012. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 4.10.2012.