Artturi Järviluoma
Artturi Järviluoma | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. elokuuta 1879 Alavus |
Kuollut | 31. tammikuuta 1942 (62 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | journalisti, kirjailija |
Kirjailija | |
Esikoisteos | Pohjalaisia (1914) |
Muuta tietoa | |
Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen journalisti, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperasa.
Elämänvaiheita
Järviluoma kävi Vaasan Lyseota, mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia[1]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.[2]
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.[3] Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.[4] Hän oli mukana Ylioppilaslaulajat ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Hän johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan Laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.[5] Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.[6]
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde[7] Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa[8] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.
Kunnianosoituksia
Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu on ainakin Helsingissä (1970 lähtien)[9], Alavudella, Nurmossa ja Teuvalla.[10] Helsingin Järviluomantie on poistunut 2013[11].
Järviluomasta on tehty muotokuvia.[12] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.[13]
Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin[14] [15].
Teokset
Näytelmät
- Pohjalaisia (1914)
- Meijeri (1925) (käännetty Latviaksi 1925.)[16]
- Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
- Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
- Sovun soihtu (1934) – sanomalehtimiesmaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei koskaan esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)
Pakinoita
Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena
- Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)
Toimittajana
- Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
- Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)
- Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta
Elokuvakäsikirjoituksia
- Kun isällä on hammassärky (1923)
- Nummisuutarit (1923)
- Pohjalaisia (1925)
- Roinilan talossa (1935)
- Pohjalaisia (1936)
- Rakkautta ja tupakkaa (1938)
Elokuvarooleja
- Nummisuutarit, 1923 (Korpraali)
- Meidän poikamme ilmassa – me maassa, 1934 (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Halla)
- Syntipukki, 1935 (mies ravintolassa)[17]
Radio
Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938) sekä
Kelpaanko minäkin? Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma (HS 17.05.1941)
Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa, esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21".[18] ja myös ainakin 5.7.1939
Radiourasta ei ollut aiemmin tarkempaa todistettavaa tietoa, mutta muun muassa viittaus löytyi.[14] Helsingin Sanomien vuonna 2017 avattu Aikakone, eli noin 110 vuoden lehtiarkisto, löytää useampia ohjelmia, joissa Järviluoma oli tekijänä.
Artturi Järviluoma roolihenkilönä
- Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18[19]
- Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II[20]
- Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001
Lähteet
- ↑ Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla
- ↑ Waldemar Rantoja: Etelä-pohjalaisia kirjailijoita. 1935.
- ↑ Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.
- ↑ Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia
- ↑ Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908
- ↑ Plari no 3, 2001
- ↑ Aikalaiskirja s. 276. Project Runeberg
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
- ↑ Helsingin kadunnimet 2
- ↑ Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu samannimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982.
- ↑ Helsingin kaupungin esityslistat
- ↑ Artturi Järviluoma taideteoksissa
- ↑ Vaasa 13.8.1979 Sivu 5
- ↑ a b Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
- ↑ [www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/rainis-joosef-ja-hanen-veljensa/ ]
- ↑ Helsingin Sanomat, HS 27.8.1925 sivu 5, Digitaalinen sanomalehtiarkisto, Helsingin yliopisto
- ↑ Elonet, Artturi Järviluoma
- ↑ Kysymykset ja ajankohta löytyvät paperilta Artturi Järviluoman jäämistöstä. Löytyy myös HS aikakone päivän radio-ohjelmasta :"Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi"
- ↑ Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt.
- ↑ Yksi on laulu ylitse muiden II.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia Kustaa Artturi Järviluoman e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Lasse Koskela: Järviluoma, Artturi Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kalevala näyttämötaiteessa (2.3.1935) (Olli Nuorto ja Artturi Järviluoma keskustelevat). Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- radiokuunnelma Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938) Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- Reino Kallio, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Helsinki 2009, s. 180–183.
- Reino Kallio, Elämän mittainen väitös. Lahti 2019, s. 126–142.
- Raija Pesonen-Leinonen: Artturi Järviluoman Pohjalaisia: Näytelmä, ooppera, elokuva. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2008. Viitattu 12.7.2011.
|