Isomorfinen seossarja

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. lokakuuta 2021 kello 13.47 käyttäjän Valtaisa varpunen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 12. lokakuuta 2021, perustui tähän versioon.

Isomorfisessa seossarjassa mineraalin kemialliseen koostumukseen vaikuttaa yksi tai useampi ionipari, joilla on kyky korvata toisiaan. Ionien (ja alkuaineiden) korvautumista toisillaan mineraalin hilassa kutsutaan diadokiaksi. Isomorfia on mineraalien kyky muodostaa isomorfisia seossarjoja.[1]

Esimerkiksi oliviini muodostaa isomorfisen seossarjan (Mg,Fe)2SiO4, jonka magnesiumpäätejäsen (Mg2SiO4) on forsteriitti ja rautapäätejäsen (Fe2SiO4) on fayaliitti.[1]

Nimensä isomorfia on saanut kreikasta, ja se tarkoittaa ”samaa muotoa”. Ennen uskottiin, että mineraalit, joilla on sama kidemuoto, voivat muodostaa isomorfisia seossarjoja. Oikeasti kaikki kidemuodoltaan samanlaiset mineraalit eivät kuitenkaan muodosta isomorfisia seossarjoja (kuten vuorisuola ja lyijyhohde), eivätkä kaikki isomorfisen seossarjan muodostavat mineraalit ole kidemuodoltaan täysin samanlaisia.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Piispanen, Risto & Tuisku, Pekka: Mineralogian perusteet: Verkko-Oppikirja (Tieto on osioissa II. 3. 3. Isomorfia) cc.oulu.fi. elokuu 2005. Oulu. Viitattu 12.10.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isomorfinen_seossarja&oldid=20048444”