Heino Jürisalu
Heino Jürisalu (13. elokuuta 1930 Tarto – 18. huhtikuuta 1991 Tallinna) oli virolainen säveltäjä.[1]
Jürisalu aloitti musiikin opiskelun pianotunneilla ja eteni Heino Ellerin sävellysluokalle Tallinnan konservatorioon, josta valmistui vuonna 1954. Vuosina 1950–1969 hän työskenteli ääni-insinöörinä ja säveltäjänä Viron radiossa ja televisiossa. Vuosina 1969–1991 hän opetti sävellystä Tallinnan konservatoriossa, jossa hänen tunnetuimpia oppilaitaan olivat Lepo Sumera ja Kaupo Uibo. Jürisalu kuului vuodesta 1956 Viron säveltäjäliittoon. Vuonna 1991 hän perusti Viroon Orff-pedagogiikan keskuksen.[1]
Jürisalu myös tutki innokkaasti ja esitti vanhaa musiikkia. Hän johti vuosina 1970–1988 vanhan musiikin Consortium-kokoonpanoa. Hän soitti itse monia soittimia, erityisesti nokkahuiluja. Hän julkaisi nokkahuiluille oppimateriaaleja ja sävelsi uutta ohjelmistoa. Lisäksi Jürisalu sävelsi muun muassa orkesteri-, kuoro- ja kamarimusiikkia, joista viimeksi mainitussa keskeisen roolin saivat puu- ja vaskipuhallinsoittimet.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Heino Jürisalu Estonian Music Information Centre
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
