Bambut
| Bambut | |
|---|---|
 Bambumetsää Kiotossa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Alaheimo: |
Bambut Bambusoideae Luerss.[1] |
| Tribukset | |
| Katso myös | |
Bambut (Bambusoideae) on puuvartisten ikivihreiden heinäkasvien ryhmä.[4][5] Bambulajeja on yli 1 400[4].
Levinneisyys
Bambuja esiintyy useimmilla kuumilla trooppisilla alueilla.[4] Laajimmat bambumetsät ovat Aasian vuoristoissa, joissa bambuja kasvaa jopa 4 000 metrin korkeudessa.[6] Viljeltynä bambuja kasvaa lähes kaikkialla.[7]
Bambut viihtyvät monenlaisissa ympäristöissä alangoista vuoristoihin. Bambut eivät kuitenkaan pidä emäksisestä maaperästä, kuivasta autiomaasta tai suomaista.[4]
Kasvu
Bambu voi kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi. Se on yksi maailman nopeakasvuisimmista kasveista.[4]
Bambun juurakko on verkkomaisesti leviävä hiusjuuristo.[6]
Yksittäinen bambukasvi versoo suoraan maasta vuosittain useita versoja. Niiden halkaisija riippuu emokasvin iästä, pituutta tulee päivittäin lisää. Bambut, kuten muutkin heinäkasvit, kasvavat maan rajasta, eikä kärjestään. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 15 kilometriä bambukeppiä.lähde?
Käyttö
Bambu on riisin ohella Kiinan ja muun Itä-Aasian historian merkittävin kasvi. Sen versot ovat syötäviä, ja sen varsia on historian aikana käytetty erittäin monenlaisiin tarkoituksiin, kuten vaatteisiin, astioihin, työkaluihin, huonekaluihin ja talojen rakentamiseen. Bambulla on sotien aikana vahvistettu terästä, sillä bamburuo’ot kasvattavat teräksen kantavuuden yli kolminkertaiseksi. Kiinalaiset kirjoittivat ennen silkkikirjojen keksimistä viralliset asiakirjansa bambuliuskoille.[4]
Bambusta on tehty siveltimiä, ja siitä valmistetuilla pilleillä voidaan soittaa musiikkia. Bambu oli myös olennainen osa rituaalista teeseremoniaa Kiinassa ja Japanissa.[4]
Eläimistä kultapandat käyttävät bambuja pääravintonaan.
Taiteessa
Bambua on käytetty taideteosten raaka-aineena, ja se on ollut suosittu maalaustaiteen aihe (etenkin sumi-en).[4] Bambu on myös tavallinen symboli itä-Aasian taiteessa. Sen ”tyhjä sydän” vertautuu vaatimattomuuteen, ikivihreät lehdet muuttumattomuuteen ja ohut runko korkeaan ikään. Tuleen heitetyt bambut halkeilevat paukahdellen kovaa, minkä on uskottu karkottavan demonit. Bambun oksa on laupeuden jumalattaren, Kuan-yinin, symboli. Piirroksissa bambut esiintyvät usein yhdessä krysanteemien, mäntyjen ja luumunkukkien kanssa. Varren nivelsolmujen ajatellaan kuvaavan kehitysasteita kohti korkeampaa viisautta. Japanissa versova bambu yhdistetään ikuiseen nuoruuteen ja voimaan.[8]
Tuotanto
Maailman suurimpia bambuntuottajia ovat Kiina, Intia, Bangladesh, Indonesia ja Thaimaa.[6] Hyviä bambuja Suomen puutarhojen olosuhteisiin ovat esimerkiksi pakkasenkestävät jättibambut (Phyllostachys).
Bambusukuja
- Arundinaria – kaislabambut
- Bambusa – hujabambut eli kimppubambut
- Dendrocalamopsis – silkkibambut
- Dendrocalamus – tukkibambut
- Fargesia – ruokobambut
- Gigantochloa
- Indocalamus – kiiltobambut
- Oldeania – afrikanvuoribambut
- Phyllostachys – jättibambut
- Pleioblastus
- Pseudosasa – nuolibambut
- Sasa – sasabambut
- Suddia – sudaninbambut
- Thamnocalamus
- Yushania – vuoribambut
Lähteet
- ↑ subfam. Bambusoideae International Plant Names Index. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
- ↑ trib. Bambuseae International Plant Names Index. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)
- ↑ trib. Olyreae International Plant Names Index. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Laws, Bill: 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa, s. 18–21. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Moreeni, 2012 (alkuteos 2010). ISBN 978-952-254-097-3
- ↑ bambu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c Bamboo Fiber
- ↑ Bambuseae 2001–2002 Utah State University
- ↑ Suuri symbolikirja. Toimittanut Pentti Lempiäinen. WSOY 1993, ISBN 951-0-18537-X.