Keskustelu:Ksenofobia

Lääketiede ei tällaista fobiaa tunne, eikä sitä löydy painetuista tietosanakirjoista. Termiä käytetään lähinnä ainoastaan poliittisesti motivoituneessa keskustelussa, ei varsinaisissa psykologisissa yhteyksissä. Tämä ero olisi pidettävä selvänä.  –Kommentin jätti ‎88.115.162.48 (keskustelu – muokkaukset)

Meneekös tämä ahdistuneisuushäiriön puolelle? Ainakin on sellainen kuin sosiaalisten tilanteiden pelko? Miten ksenofobia on suhteessa näihin? Jos otetaan luonnontieteellinen lähestymistapa muukalaisiin suhtautumiseen, niin silloin kun ihmiset elivät noin 100 hengen heimoissa, niin muukalaisiin epäluuloisesti tai vihamielisesti suhtautuminen saattoi olla yksilöä ja heimoa vaaroilta suojeleva asia. Tavallaan ihmiskunnan historiassa on kannattanut suhtautua varoen kaikkiin ulkopuolisiin, sillä se on ollut turvallista ja edesauttanut yksilön ja heimon selviytymistä. Evoluution myötä varovaiset ihmiset ovat selvinneet ja ominaisuus on periytynyt nykyihmisille. --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 19.44 (EEST)

Kyllä ksenofobia taitaa olla olemassa oikeana fobianakin. Sanaa käytetään nykyisin kuitenkin tarkoittamaan yleensä pelkkää muukalaisvastaisuutta, ei fobiaa. Nyt artikkelissa on nämä kaksi eri merkitystä eroteltu omiin osioihinsa. --Savir (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 19.54 (EEST)

Ehkä lääketieteen ja psykologian sijaan kyse on sosiologian aiheesta? --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 20.23 (EEST)

Google-haku: https://www.google.fi/search?q=xenophobia+sociology --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 20.25 (EEST)

Sitähän voi tutkia niin psykologian, sosiologian kuin vaikkapa antropologiankin menetelmin. Ei mikään estä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 11. huhtikuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

Noh, toki tavallaan juu. Artikkelista Eskimot löytyi pätkä: "Yhteisöt kävivät tavatessaan kauppaa keskenään, mutta yleensä suhtautuminen toisiin heimoihin oli varautunutta tai jopa vihamielistä." Eskimot olivat siis ksenofoobikkoja. --Hartz (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 09.30 (EEST)

Italian ja Ruotsin muukalaisvastaisuudesta

Italialaisten puolesta minun on kyllä sanottava että kaduilla näkemäni muukalaisten, kerjäläisten ja kaupustelijoiden kohtelu on ollut poikkeuksetta positiivista ja ennakkoluulotonta.

Nykytilanteessa on muistettava että Italia jätettiin EU:n taholta yksin vastaanottamaan pääosa muuttovirrasta. Invaasion vaikutuksesta muukalaisvastaisuus on lisääntynyt.

Ruotsin muukalaisvastaisuuskin on lisääntynyt muukalaisten määrän lisääntyessä. Maahanmuutossa on ongelmansa ja reaktiot ovat varsin ymmärrettäviä. Jos syytetään jotain kansasa toista ennakkoluuloisemmaksi, olisi myös taustoitettava mistä moinen voisi johtua. Missään en itse ulkomaalaisena ole saanut yhtä hyvää kohtelua kuin Italiassa, esim. tiedustellessani reittiä kaupungissa tai unohdettuani kamerani jolloin mies ryntäsi perääni tuomaan sen minulle. 212.149.193.79 6. huhtikuuta 2019 kello 18.57 (EEST)

Pelko c. viha

Fofiathan ovat yleensä pelkoja mutta viha on usein useinkin ihan eri asia. Tosin vihan taustalla voi olla MYÖS pelko mutta ei aina ja välttämättä. Olisiko artikkelia mahdollista asiantuntijoiden kehittää niin, että tämä eri tulisi myös otettua huomioon? 89.27.38.28 16. huhtikuuta 2019 kello 14.14 (EEST)

Laatuarviointi

Ehdotan lupaavaksi. Olisiko riittävästi perustietoa aiheesta? Artikkeli perustuu muutamaan kirjalähteeseen ja verkkolähteisiin. --Savir (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 15.36 (EET)

Ihan ok. Johdanto on taas vain määrittelyvirke. Parempi tiivistelmä koko artikkelista olisi hyvä. --PtG (keskustelu) 18. marraskuuta 2023 kello 10.59 (EET)

Laajensin nyt johdantoa artikkelin pohjalta. Savir (keskustelu) 20. marraskuuta 2023 kello 18.14 (EET)

Jokseenkin kaipaisi psykologiasta lisää. Muistelen, että joskus vuosituhannen vaihteessa voimakas tai äärimmäinen ksenofobia ehdotettiin luettavaksi mielisairauksien joukkoon. --Ukas (keskustelu) 18. joulukuuta 2023 kello 13.20 (EET)