Keisarillinen Suomen Aleksanterin-Yliopisto

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. helmikuuta 2024 kello 02.40 käyttäjän 2001:999:584:558f:144:5d38:b689:58d9 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin käsittelemä aihe ei ole ehkä riittävän merkittävä tietosanakirjaan. Ota kantaa merkittävyyteen artikkelin keskustelusivulla. Lisätietoja löytyy Wikipedian merkittävyyskäytännöstä.

Jos merkittävyydestä ei tule selvitystä 11. helmikuuta 2024 kello 21.07 mennessä (3 vuorokauden kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), artikkeli luokitellaan poistettavaksi sivuksi.

Älä poista tätä huomautusta, jos olet itse luonut tämän sivun.

Ole hyvä ja lisää artikkelin aloittajan keskustelusivulle:
{{subst:Merkittävyys kyseenalaistettu|Keisarillinen Suomen Aleksanterin-Yliopisto|Keskustelu:Keisarillinen Suomen Aleksanterin-Yliopisto}} --~~~~

Ylläpitäjät: tarkastakaa viittaukset, historia (edellinen) ja lokit ennen poistoa.

Keisarillinen Suomen Aleksanterin-Yliopisto
Kuninkaallinen Turun Akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen.
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen.
lat. Regia academia aboensis
Perustettu 1640
Lääketieteen professori 1783, Turun akatemian rehtori 1808. Gabriel Erik von Haartman.[1][2][3]
Venäjän Keisarikunnan Opetusministeri Kreivi Pjotr ​​Vasiljevitš Zavadovski, ven. Пётр Васильевич Завадовский, (1802–1810).

Keisarillinen Suomen Aleksanterin-yliopisto (ruots. Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland) on Carl Erik Mannerheimin 1808–1809 johtaman Suomen lähetyskunnan ylimääräisen edustajan Gabriel Erik von Hartmanin, sekä Venäjän opetusministeri P. ​​V. Zavadovskin välisten neuvottelujen mukaisesti, Aleksanteri I:n päätöksellä muutettu Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnonalaiseksi Turun akateemiseksi yliopistoksi.[4][5][6][7]

Turun yliopisto perustettiin Ruotsinvallan aikana 26. maaliskuuta 1640 nimellä Regia Academia Aboensis, eli Kuninkaallinen Turun Akatemia, jonka perusti kenraalikuvernööri Pietari Brahe.[8][9]

Yliopiston nimenmuutos Kuninkaallisesta Keisarilliseksi tapahtui Venäjän ja Ruotsin välisen Suomen sodan päättymisen jälkeen, kun Suomalaiset maakunnat liitettiin osaksi venäjän keisarikuntaa, jonka myötä suomen asema muuttui itsehallinnolliseksi suuriruhtinaskunnaksi Porvoon valtiopäivillä maalikuussa 1809.[10][11]

Yliopiston historiassa käytettiin vuosien (1809–1917) aikana nimiä, kuten: Keisarillinen Turun Akatemia, Aleksanterin Akatemia Suomessa ja Keisarillinen Turun Yliopisto[12][7]. Suomen itsenäistyttyä 1917 yliopiston nimestä poistettiin keisarilliset viittaukset ja korvattiin yliopisto kaupungin etuliitteellä, sekä yliopistoa alettiin kutsumaan tasavallan yliopistoksi.[13][7]

Turun akatemian hallinnon järjestäminen 1808-1809

Lähteet:[14][15][16][17][18][19][20]

Pääartikkeli. Suomen lähetyskunta

Suomen sodan aikana yliopistoja ja koululaitoksia alettiin järjestämään suomen hallinnon alaisuuteen, Turun Akatemia esiteltiin ensimmäisen kerran Keisari Aleksanteri I:lle[11] Suomen lähetyskunnan ylimääräisen edustajan rehtori G. E. Haartman[21] toimesta keisarin audienssissa marraskuussa 1808[22]. Keisarin ensitapaaminen käynnisti koululaitoksia koskevat neuvottelut Venäläisen opetusministeri Kreivi P. ​​V. Zavadovsk kanssa.[23]

Haartman toimi poliitikkona Turun seudulla ja rehtorina Turun Akatemiassa, hän tuli pätevyytensä kautta marraskuussa 1808 valituksi Suomen Pietarin lähetyskuntaan yliopiston ja koulutuslaitosten edustajaksi, hänen päätehtävänä oli Pietarissa neuvotella Turun yliopiston ja Suomen koululaitosten kysymyksistä, hänen päätehtävikseen tuli neuvotella yliopistolle muun muassa:

  • nimitys kysymyksestä
  • pyytää keisaria käynnistämään vaalit konsistorin kokoonpanosta, Konsistorin virkaanastujaisista ja mahdollisista nimityksistä.[18]
  • neuvotella rahoituskysymyksistä yliopiston uudistamista ja kehittämistä varten, pääomalla rakennettiin muun muassa Turun akatemiatalo.[24]
  • ratkaista yliopistossa työskennelleiden sekä opiskelijoiden majoituskysymyksiä.

Konsistorin vaalit järjestettiin Keisarin määräyksestä esitetyn kirjeen mukaisesti 15. joulukuuta 1808, samalla tehtiin valinta Yliopiston kanslerista.[23]

Keisari Aleksanteri I:n aikana perustettua akatemiaa laajennettiin kaksinkertaistamalla yliopiston taloutta, muun muassa perustamalla kuusi uutta professuuria sekä lukuisia muita opetusvirkoja. Muutos yliopistolle ja opetusjärjestelmälle oli niin merkittävä, että keisaria alettiin pitää käytännössä akatemian toisena perustajana. Vuonna 1815 valmistui uusi Akatemiatalo, jonka juhlasalin kunniapaikalle sijoitettiin muistoksi Aleksanteri I:n rintakuva patsas.

Historia

Turun akatemia Helsinkiin

Turun palon jälkeen yliopisto määrättiin Nikolai I:n keisarillisella käskykirjeellä 21. lokakuuta 1827 muuttamaan Helsinkiin[7], Keisarillinen Aleksanterin yliopisto aloitti toimintansa syksyllä 1828. Konsistori piti viimeisen kokouspuheensa 12. syyskuuta 1828, tämän jälkeen perustettiin yliopistolle muuttojärjestelyjä varten muuttokomitea joka järjesteli yliopiston siirtoa Helsinkiin, muuttokomitea luovutti keisarille loppumietinnön, jonka mukaan toiminta Helsingissä tuli alkaa 1. lokakuuta 1828.[25]

Helsingissä yliopiston tilat järjestettiin Etelä-Esplanadi 6:ssa divisioonanpäällikön (sotaväen ylitarkastajan) talosta, siellä yliopisto työskenteli kevätlukukauden 1832 vuoden loppuun.

C. L. Engelin suunnittelema, vuonna 1824 valmistunut talo eli (nykyinen Smolna eli Valtioneuvoston juhlahuoneisto). jonka tontti oli kaupunkilaisten lahjoitusmaita maaherra A. Stjernvall vuonna 1813, hänen leskensä oli luovuttanut sen myöhemmin korvauksetta valtiolle. Kun yliopisto sai omat tilat muutti kenraalikuvernööri asumaan heidän tilalleen.[25]

Helsingin yliopiston avajaiset

Helsingin yliopiston avajaiset järjestettiin 2. lokauuta 1828.[25]

Syyskuun viimeisenä päivänä yliopiston väki oli kokoontunut ensimmäistä kertaa ja he teki kunniakäynnin kaupunkiin saapuneen ministerivaltiosihteeri Rehbinderin luokse. Varsinaisena avajaispäivänä Rehbinder asetti kenraali A. A. Thesleffin sijaiskanslerin virkaan konsistorin salissa. R. H. Rehbinder ja Thesleffin pidettyä puheet käveltiin juhlavana kulkueena Vanhaan kirkkoon, jossa kirkkoherra E. A. Crohns saarnasi.[25]

Kirkosta siirryttiin Senaatintalon itäsiiven saliin, jossa arvovaltaiset kutsuvieraat jo odottivat. Rehtori Daniel Myréen luki rukouksen uuden yliopiston menestykseksi ja loi katsauksen kansallisen sivistyksen edistykseen Suomessa.[25]

Vastoin konsistorin kantaa rehtori olisi halunnut alleviivata uuden yliopiston syntymistä perustamisdiplomilla ja uuden matrikkelin aloittamisella. Asia hautautui hiljalleen, koska Turun Akatemian perinteitä kantavaa yliopistoa ei voitu katsoa juuri perustetuksi. Konsistori piti ensimmäisen kokouksensa 4. lokakuuta ja ensimmäiset yliopistoluennot pidettiin 6. lokakuuta.[25]

Yliopiston kolmas vaihe (Tasavallan yliopisto)

Turun yliopiston nimi virallistettiin Helsingin yliopistoksi 18. helmikuuta 1919 annetun asetuksen myötä.[7]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ 1914 Från samhällslifvet i Åbo 1809-1827 : kultur- o..., s. 58 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  2. ↑ 12.1.1925 Våra Kvinnor no 1, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  3. ↑ 1911 Skildringar från Åbo akademi 1808-1828 / G. Hei..., s. 24 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  4. ↑ 1911 Skildringar från Åbo akademi 1808-1828 / G. Hei..., s. 17 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  5. ↑ Historiallinen arkisto, Historiallinen seura, 1852 Yliopistosääntöjen synnystä (pdf) doria.fi. Viitattu 8.2.2024.
  6. ↑ Suomen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 8.2.2024.
  7. ↑ a b c d e Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 10.2.2024.
  8. ↑ Suurvallan rakentajasta tieteen tyyssijaksi | Turun yliopisto www.utu.fi. Viitattu 10.2.2024.
  9. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 10.2.2024.
  10. ↑ Kansakunnaksi kansakuntien joukkoon yle.fi. 30.7.2012. Viitattu 8.2.2024.
  11. ↑ a b 1911 Skildringar från Åbo akademi 1808-1828 / G. Hei..., s. 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  12. ↑ Suomen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 10.2.2024.
  13. ↑ Helsingin yliopisto 1917 alkaen | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 10.2.2024.
  14. ↑ 1914 Historiallinen Aikakauskirja no 1 Liite, s. 20 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  15. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 27 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  16. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 29 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  17. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 30 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  18. ↑ a b 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 34 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  19. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 39 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  20. ↑ 1913 Historiallinen Aikakauskirja no 5, s. 88 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  21. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 9.2.2024.
  22. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 31 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.2.2024.
  23. ↑ a b 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 38 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 9.2.2024.
  24. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 35 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 9.2.2024.
  25. ↑ a b c d e f Turun palo siirtää yliopiston Helsinkiin | J. V. Snellmanin kootut teokset snellman.kootutteokset.fi. Viitattu 10.2.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keisarillinen_Suomen_Aleksanterin-Yliopisto&oldid=22182304”