Korean Airin lento 902
| Korean Air Linesin lento 902 | |
|---|---|
 Korean Air Linesin lennon 902 reitti. |
|
| Yhteenveto | |
| Päivämäärä | 20. huhtikuuta 1978 [1] |
| Onnettomuustyyppi | pakkolasku |
| Tapahtumapaikka | Louhi, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto |
| Lähtöpaikka |
 Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema, Pariisi, Ranska |
| Välilaskupaikka |
 Anchoragen kansainvälinen lentoasema, Anchorage, Alaska, Yhdysvallat |
| Määränpää |
 Gimpon kansainvälinen lentoasema, Soul, Etelä-Korea |
| Kuolleita | 2 [1] |
| Loukkaantuneita | 0 |
| Eloonjääneitä | 107 |
| Lentokone | |
| Konetyyppi | Boeing 707-321B |
| Lentoyhtiö | Korean Air Lines |
| Rekisteritunnus | HL7429 [1] |
| Matkustajia | 97 [1] |
| Miehistöä | 12 [1] |
Korean Air Linesin lento 902 viittaa Korean Airin Boeing 707 -matkustajakoneen lentoon 20. huhtikuuta 1978 Pariisista Alaskan Anchoragen kautta Souliin, joka kuitenkin eksyi reitiltään, päätyi Neuvostoliiton ilmatilaan Kuolan niemimaalla ja jouduttuaan tulitukseen teki pakkolaskun järven jäälle Venäjän Karjalassa.
Nousu, eksyminen ja ampuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pariisin Charles de Gaullen kansainväliseltä lentokentältä lähtiessä heti nousun jälkeen lento suuntasi kohti Britanniaa ja lensi sieltä suoraan kohti Grönlantia. Ellesmerensaaren yläpuolella pohjoisessa Kanadan ilmatilassa koneesta saatiin viimeinen raportti, jonka mukaan kaikki oli kunnossa. Luultavasti laitevian vuoksi kauas reitiltään eksynyt kone kääntyi äkkiä jyrkästi etelään ja lensi Huippuvuorten yläpuolelta Barentsinmeren kohdalta Murmanskin alueelle Kuolan niemimaalle Neuvostoliiton ilmatilaan. Suhoi Su-15 -hävittäjä saapui koneen oikealle puolelle ICAO:n sääntöjen vastaisesti. Korean Airin kapteeni Kim Chang Kyn kertoi myöhemmin, että hän normaalien tapojen mukaisesti sytytti merkkivalot, hiljensi vauhtia ja seurasi hävittäjää laskeutumisen takia. Suhoi Su-15 ampui kuitenkin konetta kohti kaksi R-60-ohjusta, joista toinen osui koneen vasempaan siipeen vaurioittaen sitä pahoin.
Sirpaleet puhkaisivat myös rungon, minkä seurauksena yksi eteläkorealainen ja yksi japanilainen matkustaja saivat surmansa ja 15 haavoittui.[2] Kapteeni Kim Chang Ky yritti ottaa radioyhdeyttä hävittäjään kansainvälisellä hätätajuudella 121,5 MHz. Tämä kuultiin Rovaniemen aluelennonjohdossa Suomen puolella.[2] Neuvostoliittolaisen osapuolen virallinen selitys oli se, että lentokone kieltäytyi noudattamasta laskeutumisvaatimusta. Ampuminen johtui siitä, että neuvostoliittolaiset luulivat koneen olleen yhdysvaltalainen Boeing 707:stä kehitetty sotilasversio, RC-135. Yhdysvaltalaisen radiotiedustelun mukaan hävittäjän lentäjä kuitenkin yritti muutaman minuutin ajan saada päällystönsä kumoamaan käskyn, koska hän oli nähnyt lentokoneen kyljessä KAL-lentoyhtiön merkin.
Pakkolasku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saatuaan osuman, KAL902:n kapteeni vähensi korkeutta nopeasti 35 000 jalasta 5 000 jalkaan pilvien sekaan, jolloin neuvostoliittolaiset hävittäjät kadottivat näköyhteyden koneeseen. Tällöin kone hävisi myös Neuvostoliiton ilmatorjunnan tutkasta. Pilven alla keväisen myöhäisillan pimeydessä kapteeni miehistöineen etsi sopivaa hätälaskupaikkaa alueen lukuisten jäätyneiden järvien joukosta. Lopulta lasku suoritettiin onnistuneesti noin kello 22.17 Louhen Korpijärvelle Venäjän Karjalassa, noin 400 kilometriä Murmanskista etelään ().[3] Sinä aikana ilmatorjuntajoukoilla ei ollut minkäänlaista tietoa lentokoneen sijainnista ja kohtalosta. Neuvostokopterit saapuivat seuraavana aamuna paikalle pelastaen hytisevät matkustajat järven jäältä. 107 matkustajaa ja miehistön jäsentä kaikista 109 koneessa olleista selviytyi turmasta elossa. Neuvostoliiton ilmavoimien helikopterit hakivat matkustajat ja miehistön ja veivät heidät Kemiin, josta heidät vietiin Aeroflotin lentokoneella Murmanskiin ja sieltä Pan Amin koneella Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jonne Korean Air Linesin toimitusjohtaja Cho Choong-hoo saapui viedäkseen heidät takaisin kotimaahansa. Koneen lentäjä pidätettiin ja vietiin kuulusteluihin. Hän palasi myöhemmin takaisin Souliin.
Samankaltainen onnettomuus tapahtui myös viisi vuotta myöhemmin Sahalinin saaren yllä, jossa Korean Airin Boeing 747 (KAL7) harhautui jälleen Neuvostoliiton ilmatilaan. Tällöin neuvostoliittolaiset hävittäjät ampuivat koneen alas surmaten kaikki koneessa olleet 269 ihmistä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e ASN Aircraft accident Boeing 707-321B HL7429 Korpijärvi Lake Aviation Safety Network. 30.11.2007. Flight Safety Foundation. Viitattu 19.02.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Tikka, Juha-Pekka: Tulitettu korealaiskone oli päätyä Suomeen 1978 Ilta-Sanomat. Arkistoitu 18.10.2015. Viitattu 15.6.2015.
- ↑ Константин Сорокин, Артур Берзин (2008) Увидеть Париж — и не умереть (Arkistoitu – Internet Archive). Autoreview.ru