Rose-Marie Precht
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Rose-Marie Precht | |
---|---|
Precht Hovimäki-sarjan kuvauksissa toukokuussa 1999. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Astrid Rose-Marie Precht |
Syntynyt | 19. huhtikuuta 1938 Helsinki |
Kuollut | 26. syyskuuta 2000 (62 vuotta) Helsinki |
Ammatti | näyttelijä |
Puoliso |
Esko Salminen (1961–1962) Heikki Kinnunen Samppa Lahdenperä (–2000) |
Lapset | Santeri Kinnunen |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1950-2000 |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Astrid Rose-Marie Precht (19. huhtikuuta 1938 Helsinki – 26. syyskuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.[1]
” | ”Olen saanut rooleja laidasta laitaan. Sopii minulle, koska olen itsekin tragikoominen hahmo. Näen tragediassa naurun aihetta ja päinvastoin. Sellaista on elämäkin.” | ” |
– Rose-Marie Precht Helsingin Sanomien taiteilijajuhlahaastattelussa. |
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rose-Marie Prechtin ura alkoi jo 1950-luvun alkupuolella, jolloin hän pääsi turkulaisen urheiluseuran kautta tanssijaksi teatteriin. Hän valmistui Helsingin teatterikoulusta vuonna 1961. Vielä siellä opiskellessaan hän sai ensimmäisen filmiroolinsa elokuvasta Skandaali tyttökoulussa vuonna 1960. Hän tuli sittemmin tunnetuksi vahvoista rooleista, joissa näkyi hänen komediennen kykynsä sekä taitava draaman tulkinta.
Precht teki tunnetuimmat teatteriroolinsa Suomen Kansallisteatterissa, Turun kaupunginteatterissa ja KOM-teatterissa. Hänet kiinnitettiin Kansallisteatteriin heti teatterikoulusta valmistumisensa jälkeen. Prechtin merkittäviin näyttämörooleihin lukeutuvat muun muassa Charlotta Lönnqvist Veijo Meren kirjoittamassa näytelmässä Aleksis Kivi sekä nimiosat Jussi Kylätaskun Maaria Blommassa ja Jussi Parviaisen Akassa.
Rose-Marie Precht teki uraa myös elokuvissa, ja hänen pisin elokuvataipaleensa sijoittui 1960-luvulle. Alkuaikoina hänen elokuvaroolinsa olivat vaatimattomia sivuosia muun muassa Aarne Tarkaksen elokuvissa. Precht esiintyi kaikkiaan 26 elokuvassa vuosina 1960–1998. Hänen kenties tunnetuin roolinsa on ruustinna Ellen Salpakari Edvin Laineen elokuvissa Täällä Pohjantähden alla ja Akseli ja Elina. Hän esiintyi myös muutamissa Spede Pasasen elokuvissa sekä erinäisissä televisio-ohjelmissa. Prechtin viimeisten vuosien tunnetuimmaksi työksi nousi ivallinen ja alkoholisoitunut Victoria-täti Yle TV2:n sarjassa Hovimäki.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Precht oli naimisissa kolme kertaa ja eronnut kahdesti. Vuonna 1961 hän avioitui Esko Salmisen kanssa; liitto jäi lyhytaikaiseksi.[2] Avioliitto Heikki Kinnusen kanssa kesti 16 vuotta.[3] Prechtin avioliitto pukusuunnittelija-lavastaja Samppa Lahdenperän kanssa kesti näyttelijän kuolemaan asti.[4] Hän kuoli 62-vuotiaana mahasyöpään. Prechtin tuhkat on siroteltu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.
Avioliitosta Heikki Kinnusen kanssa syntyi Prechtin ainoa lapsi, näyttelijä Santeri Kinnunen.[5]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Komisario Palmun erehdys (1960)
- Skandaali tyttökoulussa (1960)
- Kaasua, komisario Palmu! (1961)
- Me (1961)
- Minkkiturkki (1961)
- Oksat pois... (1961)
- Tähtisumua (1961)
- Hän varasti elämän (1962)
- Ihana seikkailu (1962)
- Kuu on vaarallinen (1962)
- Turkasen tenava! (1963)
- Villin Pohjolan kulta (1963)
- Juokse kuin varas (1964)
- Johan nyt on markkinat! (1966)
- Firenzeläinen tragedia (1967)
- Asfalttilampaat (1968)
- Täällä Pohjantähden alla (1968)
- Akseli ja Elina (1970)
- Lampaansyöjät (1972)
- Pohjantähti (1973)
- Woyzeck (1980)
- Pirunpolska (1980)
- Kerran kesällä (1981)
- Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin (1983)
- Aikalainen (1984)
- Back to the USSR – takaisin Ryssiin (1992)
- Kauas pilvet karkaavat (1996)
- Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998)
Televisiosarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Peltiheikit (1996)
- Pappia kyydissä (1998)
- Hovimäki (1999–2000)
Dubbauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Topi ja Tessu (1981) – Pöllö-Muori
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rytkönen, Sisko: Rose-Marie Precht Elonet. 15.4.2014. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Viitattu 24.2.2017.
- ↑ Manninen, Tea: Esko Salminen muistelee legendaarisia roolejaan – kuvaukset Pirkko Mannolan kanssa päättyivät samaan osoitteeseen: huhut leimahtivat heti Ilta-Sanomat. 23.6.2018. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Ilona Vehmas: Satu Silvo muistelee rakkaustarinan hilpeää alkua Heikki Kinnusen elämäkerrassa: ”Se oli ihan hirveetä” Iltalehti. 29.3.2016. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Rose-Marie Precht kuoli Ilta-Sanomat. 27.9.2000. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Katri Koskinen: Näyttelijä Santeri Kinnunen: ”Hyväksytyksi tulemisen tarve on ollut kova” Anna.fi. 6.3.2018. Viitattu 15.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rose-Marie Prechtin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rose-Marie Precht Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Rose-Marie Precht Elonetissä.
|