Allan Staffans

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 14. syyskuuta 2024 kello 13.05 käyttäjän Kuusiluoto (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Allan Staffans

Allan Staffans (13. helmikuuta 1880 Nikolainkaupunki19. lokakuuta 1946 Turku) oli suomalainen teknikko[1], vuorineuvos ja telakanjohtaja.

Staffansin valmistuttua teknikoksi Nikolainkaupungin Teollisuuskoulusta hän meni töihin Kone- ja Siltarakennukselle ja nimitettiin laivanrakennusmestariksi. Vuosina 1902–1914 hän toimi Siperiassa höyrylaivojen ja ruoppaajien rakennustöiden johtajana. Telakan toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen.

Maaliskuussa 1918 Staffans osallistui venäläisten joukkojen hallussa olleiden Viaporin tykkien sabotaasiin.[2] Hän jatkoi puolustuslaitoksen palveluksessa toimien mm. Suomenlinnan komendanttiviraston teknisen osaston päällikkönä vuoteen 1920 asti.[3]

Vuoden 1921 alusta Staffansista tuli turkulaisen Ab Vulcanin toimitusjohtaja. Yritys yhdistyi vuonna 1924 Aurajoen vastarannalla sijainneen Ab Crichtonin kanssa. Staffans nimitettiin uuden telakkayhtiön johtoon. Staffansin johdolla koko telakka modernisoitiin perinpohjaisesti. Hänen erinomainen venäjän kielen ja venäläisen mentaliteetin tuntemuksensa ansiosta hän onnistui saamaan lukuisia laivatilauksia Neuvostoliitosta.

Telakka vaihtoi omistajaa kahteen otteeseen 1930-luvulla. Ensin omistajaksi tuli Kone- ja Siltarakennus, jonka Wärtsilä myöhemmin otti haltuunsa. Staffans nautti Wärtsilän pääjohtajan, Wilhelm Wahlforssin luottamusta. Vuonna 1938 Staffans sai vuorineuvoksen arvon.

Staffansin ammattitaidosta ja vanhoista liikesuhteista oli suurta hyötyä sotakorvauksena toimitettavista laivoista neuvoteltaessa.

Staffansin puoliso oli Selma Elisabeth o.s. Kjell. He saivat kaksi tytärtä, Margitin ja Gunvorin. Margit avioitui Crichton-Vulcanin tunnetun laivasuunnittelija Gösta Ruskon kanssa. Rusko kuoli äkilliseen sairauteen 1943 ja Margit paria kuukautta myöhemmin. Allan ja Elisabeth Staffans ottivat hoiviinsa heidän kaksi lastaan.

  • Nils von Knorring: Aurajoen veistämöt ja telakat. Vaasa: Schildts Förlags Ab, Espoo, 1995. ISBN 951-50-0735-6
  1. Kai Hoffman: Vuorineuvos Allan Staffans (1880–1946). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Riisuttiinko Viapori aseista huijauksella vai merilinnakkeen johdon tietoisella tuella? Helsingin Sanomat. 22.3.2008.
  3. Vuorineuvos Allan Stafans kuollut. Helsingin Sanomat, 20.10.1946, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.9.2024.