Gustaf Philip Creutz

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. toukokuuta 2008 kello 09.29 käyttäjän Tjp (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf Philip Creutz (1. toukokuuta 1731 Anjalan kartano30. lokakuuta 1785 Tukholma, Ruotsi) oli Suomessa syntynyt ruotsalainen kreivi, kansliapresidentti, diplomaatti ja runoilija.

Creutzin vanhemmat olivat Malminkartanon omistaja, majuri ja kreivi Carl Creutz ja vapaaherratar Barbro Helena Wrede af Elimä. Creutz opiskeli Turun Akatemiassa vuosina 1748-1751 ja muutti sen jälkeen kansliakollegion palvelukseen Tukholmaan. Creutz toimi kansliakollegiossa ensin ylimääräisenä kanslistina ja vuodesta 1756 vakinaisena kanslistina.

Creutz oli Ruotsin alilähettiläänä Madridissa 1763-1766 ja Pariisissa 1766-1772. Vuosina 1772-1783 hän oli Ruotsin suurlähettiläänä Pariisissa. Lähettiläänä ollessaan hän allekirjoitti 3. huhtikuuta 1783 ruotsalais-amerikkalaisen ystävyys- ja kauppasopimuksen yhdessä Benjamin Franklinin kanssa. Palattuaan Ruotsiin kuningas Kustaa III:n kutsusta Creutz nimitettiin 1783 Uppsalan yliopiston kansleriksi, valtaneuvokseksi ja valtakunnankanslian kansliapresidentiksi.

Creutz kuului nuoruusvuosinaan runoilijapiiriin johon kuuluivat myös runoilijat Gustaf Fredrik Gyllenborg ja Hedvig Charlotta Nordenflycht. Creutzin kirjoitti pääasiassa paimenrunoja eli pastoraaleja. Tunnetuimmat hänen runoistaan ovat Sommarqväde vuodelta 1756 sekä Atis och Camilla vuodelta 1761. Creutzin runoiljaura päättyi käytännössä vuonna 1763 kun hän ryhtyi diplomaatiksi.

Aiheesta muualla

Lähteet