Vuoden tiedekirja

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 19. heinäkuuta 2009 kello 21.19 käyttäjän Uvainio (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoden tiedekirja on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton myöntämä kirjallisuuspalkinto Suomessa julkaistulle tutkimuskirjallisuudelle. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 kymmenelle edellisenä vuonna julkaistulle teokselle. Vuodesta 2004 lähtien palkinto on ollut suuruudeltaan 10 000 euroa.

Aluksi palkinnon jakajana oli vain Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tiedekustantajien liitto tuli mukaan vuonna 1995. Tuosta vuodesta lähtien Vuoden tiedekirja -arvo on annettu vain yhdelle teokselle. Lisäksi on jaettu kunniamainintoja.[1]

Vuoden Tiedekirjat

  • 1988
    • Rationality and Legitimacy. Essays on Political Theory, toimittaneet Dag Anckar, Hannu Nurmi ja Matti Wiberg (Valtiotieteellinen yhdistys)
    • Märta Hirn, Finland framställt i teckningar (Svenska litteratursällskapet i Finland)
    • Mikael Agricolan kieli, toimittanut Esko Koivusalo (SKS)
    • Isaac Newton – jättiläisen hartioilla, toimittaneet Raimo Lehti, Tapio Markkanen ja Jan Rydman (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)
    • Eino Murtorinne, The History of Finnish Theology 1828–1918 (Suomen Tiedeseura)
    • Juhani Niemi, Viime sotien kirjat (SKS)
    • Minä, toimittaneet Ilkka Niiniluoto ja Petri Stenman (Suomen Filosofinen Yhdistys)
    • Panu Rajala, Siljan synty. F. E. Sillanpää vuosina 1923–1931 (SKS)
    • Kalevi Rikkinen, Ragnar Hult and the Emergence of Geography in Finland 1880–1900 (Suomen Maantieteellinen Seura)
  • 1989
    • Bjarne Huldén, Antiken och tekniken (Svenska Tekniska Vetenskapsakademien)
    • Suomen puu- ja pensaskasvio, toimittaneet Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmén, P. Alanko ja P. M. A. Tigerstedt (Dendrologian seura)
    • Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle, toimittaneet Heta Häyry, Hannu Karttunen ja Matti Virtanen (Ursa)
    • Hullun kirjoissa. Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen, toimittaneet Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti (SKS)
    • Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita, toimittanut Markku Löytönen (SKS)
    • Marja-Liisa Swantz, Transfer of Technology as an Intercultural Process (Suomen Antropologinen Seura)
  • 1990
    • Historia nyt. Näkemyksiä suomalaisesta historian tutkimuksesta, toimittaneet Pekka Ahtiainen & al. (WSOY / Historiallinen Yhdistys)
    • Eero Kiviniemi, Perustietoa paikannimistä (SKS)
    • Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, toimittaneet Aili Nenola ja Senni Timonen (SKS)
    • Heikki Oja ja Markku Poutanen, Aurinkokuntamme (Ursa)
    • Kari Tarkiainen, Finnarnas historia i Sverige. Inflyttarna från Finland under det gemensamma rikets tid (Suomen Historiallinen Seura)
    • Åsa Ringbom, Societetshusen i Storfurstendömet Finland (Suomen Muinaismuistoyhdistys)
  • 1991
    • Matti Eronen, Jääkausien jäljillä. (Ursa)
    • Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri, toimittaneet Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo (SKS)
    • Gunnar Suolahti, Elämää Suomessa 1700-luvulla. Jälkisanat Matti Klinge (SKS)
  • 1992
    • Bo Lönnqvist, Ting, rum och barn. Historisk-antropologiska studier i kulturella gränsöverskridande (Suomen Muinaismuistoyhdistys)
  • 1993
    • Lauri Honko, Senni Timonen, Michael Branch, Keith Bosley, The Great Bear. A Thematic Anthology of Oral Poetry in Finno-Ugrian Languages (SKS)
    • Hannu Karttunen, Olli Manner, Pentti Tuovinen, Tähtitaivas 2000 Kartasto ja käsikirja (Ursa)
    • Aira Kemiläinen, Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti (Suomen Historiallinen Seura)
  • 1994
    • Anneli Asplund, Balladeja ja arkkiveisuja. Suomalaisia kertomalauluja (SKS)
    • Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku (Suomen Muinaismuistoyhdistys)
    • Pertti Karkama, Kirjallisuus ja nykyaika. Suomalaisen sanataiteen teemoja ja tendenssejä (SKS)
    • Allan Tiitta, Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede (Suomen Tiedeseura)
  • 1995
    • Maija Kallinen, Change and Stability. Natural Philosophy at the Academy of Turku (Suomen Historiallinen Seura)
  • 1996
    • Kerstin Smeds, Helsingfors–Paris. Finland på världsutställningarna 1851–1900. (Svenska litteratursällskapet i Finland & Finska historiska samfundet/Suomen Historiallinen Seura)
  • 1997
    • Suomen luonnon sata vuotta. Suomen Biologian Seuran Vanamon juhlakirja, toimittanut Juhani Mänttäri (Suomen Biologian Seura Vanamo)
  • 1998
    • Juha Sihvola, Toivon vuosituhat. Eurooppalainen ihmiskuva ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus (Atena)
  • 1999
    • Raimo Lehti, Galileo Galilei. Sidereus Nuncius. "Tarina Galileista ja kaukoputkesta" (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)
  • 2000
    • Reijo Norio Suomi-neidon geenit. Tautiperinnön takana, juurillemme johtamassa (Otava)
  • 2001
    • Kimmo Katajala, Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla (n. 1150–1800) (SKS)
  • 2002
    • Anna Kortelainen, Albert Edelfeltin fantasmagoria: nainen, "Japani", tavaratalo (SKS)
  • 2003[2]
    • Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, toimittaneet Hannu Sariola, Mikko Frilander, Tapio Heino, Jukka Jernvall, Juha Partanen, Kirsi Sainio, Marjo Salminen ja Irma Thesleff. (Kustannus Oy Duodecim)
  • 2004[3]
    • Markku Kuisma, Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940–1995 (SKS)
  • 2005[4]
    • Kimmo Rentola, Vallankumouksen aave. Vasemmisto, Beljakov ja Kekkonen 1970 (Otava)
  • 2006[5]
  • 2007[6]
    • Merete Mazzarella, Fredrika Charlotta född Tengström. En nationalskalds hustru (Svenska litteratursällskapet i Finland)
  • 2008[7]

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vuoden_tiedekirja&oldid=7053846”