Gantt-kaavio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Ganttin-kaavio on erityisesti projektinhallinnassa suosittu janakaavio, joka esittää projektin ja sen työvaiheiden edistymisen suhteessa aikaan. Kaavion kehitti amerikkalainen insinööri ja keksijä Henry Gantt jo 1800-luvulla, ja se on nimetty hänen mukaansa.

Käyttö

Gantt-kaavio

Gantt-kaaviossa ylimmäksi vaakatasoon sijoitetaan aikajana. Työvaiheet sijoitetaan allekkain kaavion vasempaan laitaan. Kutakin työvaihetta kuvaava jana sijoitetaan työtehtävän riville aikajanan siihen kohtaan, jolloin työ on määrä aloittaa. Janan suuruus kuvaa vaiheen vaatimaa työmäärää aikajanan aikayksiköissä mitattuna. Jana päättyy aikajanalla kohtaan, jolloin työvaiheen on määrä olla valmis. Kaavioon sijoitettujen janojen avulla on helppo hahmottaa työvaiheiden toteutusjärjestys: jokin vaihe saattaa kestää koko projektille varatun ajan, toista taas ei voida aloittaa ennen kuin jokin toinen työvaihe on valmis. Janojen värityksellä voidaan seurata työvaiheen etenemistä. Kaaviossa on yleensä jonkinlainen kursori kyseisen päivän kohdalla, ja tähän vertaamalla nähdään helposti onko työvaihe aikataulussa, vai kenties siitä jäljessä.

Hyödyt ja rajoitteet

Ganttin kaavio on yksi vanhimpia ja yksinkertaisimpia tekniikoita seurata projektin edistymistä. Sen merkittävin etu on visuaalisuus, joka auttaa hahmottamaan projektin aikataulun yhdessä kaikkien vaadittavien työvaiheiden kanssa kerralla alusta loppuun. Selkeästi hahmotettavalla kaaviolla on helppo pitää projektin työntekijät perillä sen etenemisestä sekä tehdä selvitystä projektin tilanteesta myös muille asianomaisille. Ganttin kaavion heikkoudet tulevat sen yksinkertaisuudesta: kaavio esittää työmäärän ainoastaan suhteessa aikaan ottamatta huomioon muita työn vaativuuteen liittyviä tekijöitä. Aina kaikkien työvaiheiden väliset riippuvuudet eivät ole selvästi tunnistettavissa ja täten kaavio vääristyy. Lisäksi projektissa, jossa työvaiheita on lukumääräisesti monta, saattaa visuaalinen selkeys kärsiä. Kaaviosta ei myöskään ilmene mahdollinen tehtävän suoritusnopeuden vaihtelu tehtävän eri vaiheissa eikä kaaviossa ole myöskään tehtävän tekemiseen mahdollisesti liittyvää sijaintitietoa, vrt. vinoviiva-aikataulu.

Lähteet

Aiheesta muualla