Haisujumaltenpuu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Haisujumaltenpuu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Kvassiakasvit Simaroubaceae
Suku: Jumaltenpuut Ailanthus
Laji: altissima
Kaksiosainen nimi

Ailanthus altissima
(Mill.) Swingle

Katso myös

  Haisujumaltenpuu Wikispeciesissä
  Haisujumaltenpuu Commonsissa

Jumaltenpuun kukinto

Haisujumaltenpuu[2] eli jumaltenpuu eli isojumaltenpuu (Ailanthus altissima) on kvassiakasvien heimoon ja jumaltenpuiden sukuun kuuluva, koristekasvinakin käytetty puulaji. Se on EU:ssa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi[3], sillä se leviää nopeasti ja hallitsemattomasti syrjäyttäen alkuperäispuut.lähde?

Ulkonäkö ja koko

Jumaltenpuun kaarna on sileää ja tummanharmaata. Lehdet kasvavat pareittain ja niissä on nuolimaiset lehdykät, joiden alapinta on lähes valkea, yläpinta kiiltävän tummanvihreä. Lehtisuonet erottuvat selvästi vaaleampina. Lehden pituus on 30–90 cm. Lehtien muodon perusteella kasvin voi sekoittaa saksanpähkinään, jalopähkinöihin tai sumakkeihin, mutta kukinto on helpoo tuntomerkki. Kukat kasvavat vaaleankeltaisina terttuina; itse kukat ovat pieniä mutta kukinto voi olla 50 cm pitkä. Yksi puu voi tuottaa vuodessa 300 000 siementä.lähde?

Kasvin kaikissa osissa on sille ominainen, tympeä tuoksu, jonka on kuvailtu muistuttavan mätänevien maapähkinöiden hajua.[4] Jumaltenpuu voi kasvaa jopa 15–25 metriä korkeaksi. Se elää yleensä alle 50 vuotta, mutta jos sen kaataa, se vesoo voimakkaasti. Tämä vaikeuttaa lajin hävittämistä sellaisilta kasvupaikoilta, mihin sitä ei haluta.lähde?

Levinneisyys

Jumaltenpuu kasvaa luonnonvaraisena Taiwanilla ja Kiinan pohjois- ja keskiosissa. Se on tuotu Eurooppaan jo 1740-luvulla. Toisin kuin muut jumaltenpuulajit, se ei ole trooppisen vaan lauhkean vyöhykkeen kasvi. Nykyisin se leviää tietyissa Australian ja Yhdysvaltojen osissa niin valtoimenaan, että sitä pidetään pahanlaatuisena rikkaruohona. Sen juuret voivat aiheuttaa tuhoja rakenteille ja viemäriputkistoille.lähde?

Käyttö

Jumaltenpuun lehtiä ja siemeniä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä. Yhdysvalloissa puuainesta on käytetty myös polttopuuna ja rakennusmateriaalina.[5]

Kestävyytensä vuoksi haisujumaltenpuuta käytetään monissa kaupungeissa liikennealueiden välisissä viheristutuksissa, vaikka sen monet kasvinosat ovat myrkyllisiä. Kasvin kaatamisessa ja karsimisessa on noudatettava varovaisuutta, sillä kasvin koskettaminen voi aiheuttaa allergisen reaktion.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Oldfield, S.: Ailanthus altissima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-1. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Tran Minh, M. & Laaka-Lindberg, S. & Junikka, L. (toim.): Lomakasvio, s. 214. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-124-7
  3. ↑ EU:n vieraslajiluettelo täydentyi uusilla haitallisilla lajeilla: mukana haisujumaltenpuu ja Suomen kalalajeja uhkaava aurinkoahven Yle Uutiset. 18.6.2019. Viitattu 19.6.2019.
  4. ↑ Farm Science Review: Landowners can offer roadblocks to invasive plants’ spread Farm and Dairy. 29.9.2005. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).
  5. ↑ Ailanthus altissima (Ailanthus) ZipcodeZoo.com. Arkistoitu 13.7.2014. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haisujumaltenpuu&oldid=22571660”