Kabardi-Balkaria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kabardi-Balkaria
Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ
УКъабарты-Малкъар Республика
Кабардино-Балкарская Республика
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Kabardi-Balkarian sijainti Venäjän federaatiossa Pohjois-Kaukasiassa
Kabardi-Balkarian sijainti Venäjän federaatiossa Pohjois-Kaukasiassa

Koordinaatit: 43.485°N, 43.607°E

Valtio Venäjä Venäjä
Federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
Perustettu

K. aut. alue: 1. syyskuuta 1921
K.-B. aut. alue: 1922
K.-B. ASNT: 5. joulukuuta 1936
K. ASNT: 1944

K.-B. ASNT: 1957
SNT marraskuu 1991
Tasavalta 1992
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Naltšik[1]
 – suurin kaupunki Naltšik (240 203 as.)[1]
 – presidentti Arsen Kanokov
 – pääministeri Andrei Jarin
Pinta-ala 12 500 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 859 939
Kielet kabardi, balkaari ja venäjä
BKT (2010) 76 056,5 milj. RUB[2]
(eli 0,20 % koko Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 88 444 RUB,
(noin 2 167 EUR[3]
eli 34 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Symbolit
 – lippu Kabardi-Balkarian lippu
 – vaakuna Kabardi-Balkarian vaakuna
 – kansallislaulu Kabardi-Balkarian kansallislaulu
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 07
 – ISO 3166 RU-KB
Kabardi-Balkarian presidentin sivusto (venäjäksi)

Kabardi-Balkarian tasavalta (kabardiksi Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ, balkaariksi Къабарты-Малкъар Республика, venäjäksi Кабарди́но-Балка́рская Респу́блика) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasuksen pohjoisrinteillä ja Kabardian tasangolla. Se rajoittuu pohjoisessa Stavropolin aluepiiriin, idässä ja kaakossa Pohjois-Ossetiaan, lounaassa Georgiaan ja lännessä Karatšai-Tšerkessiaan. Tasavallan pääkaupunki on Naltšik.

Historia

Pääartikkeli: Kabardia

Kabardit ovat olleet alueen ensimmäisiä tunnettuja asukkaita. Heidät mainitaan zikhi-nimellä lähteissä, jotka ajoittuvat ajanlaskun 500 ensimmäiselle vuodelle. Sitten 1200-luvulta 1400-luvulle heidät mainitaan tšerkesseiksi. Mongolien tulo alueelle 1200-luvulla ajoi turkkilais-tataarilaisia heimoja vuoristoon, missä he sekoittuivat indoeurooppalaisten alaanien kanssa. Näin syntyi balkaarikansa. Vuonna 1557 kabardilainen ruhtinas Temriuk pyysi tsaari Iivana Julmalta, että Venäjä ottaisi kabardikansan suojelukseensa. Iivana suostui tähän ja otti jopa puolisokseen kabardilaisen prinsessan. Vuonna 1739 Kabardia itsenäistyi uudelleen. Kabardit olivat hallitsevassa asemassa Kaukasiassa ja muut kansat maksoivat heidän ruhtinailleen veroja. Vuonna 1774 alue joutui taas Venäjän keisarikunnan valtaan kabardien sitkeästä vastarinnasta huolimatta. Balkaria puolestaan liitettiin Venäjään vasta 1827.selvennä

Neuvostoliitossa kabardien asuinalueesta muodostettiin 1. syyskuuta 1921 Kabardian autonominen alue. Se ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen hallintoyksikkö, sillä jo seuraavana vuonna se korvattiin Kabardi-Balkarian autonomisella alueella, josta 5. joulukuuta 1936 tuli Kabardi-Balkarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Toisessa maailmansodassa saksalaiset valloittivat maan loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen seuraavana vuonna takaisin. Neuvostoliitto syytti balkaareja yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa, ja koko kansa karkotettiin Keski-Aasiaan 1944. Balkaarien karkotuksen jälkeen tasavallan nimeksi tuli Kabardian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Balkaarit saivat palata kotimaahansa vuonna 1957, ja tasavallan nimeksi palautettiin Kabardino-Balkarian ASNT.

Marraskuussa 1991 Kabardino-Balkarian ASNT antoi suverenisuusjulistuksen ja muutti nimensä Kabardi-Balkarian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajottua maan nimeksi tuli Kabardi-Balkaria, ja se allekirjoitti maaliskuussa 1992 Venäjän kanssa sopimuksen, jonka mukaan se jäi Venäjän federaation osaksi.

Kabardi-Balkarian parlamentissa hyväksyttiin vuonna 2001 paluumuuttolaki, jonka mukaan historiallisissa konflikteissa Kabardi-Balkarian alueelta karkotetut ja paenneet saivat palata ja saada korvauksen tasavallan budjetista. Näitä historiallisia konflikteja ovat muun muassa 1800-luvulla käydyt sodat, joissa Venäjä valloitti alueen, sekä kommunistiajan karkotukset ja maailmansodat.

Maantiede

Dyhtau, yksi tasavallan korkeimmista vuorenhuipuista.

Kabardi-Balkarian pohjois- ja koillisosat kuuluvat Kabardian tasankoon. Tasankoalueen eteläpuolella on kumpuilevaa ylänköä, joka maan eteläosassa kohoaa Kaukasusvuoristoksi. Kaukasuksen korkein alue sijaitsee Kabardi-Balkarian ja Georgian rajalla. Maan länsiosassa Karatšai-Tšerkessian vastaisella rajalla on Euroopan korkein vuori Elbrus (5 642 m). Muita korkeita vuoria ovat Dyhtau (5 204 m), Škhara (5 200 tai 5 201 m) ja Koštantau (Ко́штантау, noin 5 150 m).[4] Vuoristoalueella on myös jäätiköitä, joista suurimmat ovat Bezengi ja Dyhsu.

Maan suurin joki on Terek, joka virtaa maan koillisosassa Kabardian tasangon läpi. Kabardi-Balkarian alueella Terekiin laskevat Kaukasukselta alkavat Malka, Baksan, Tšegem ja Tšerek.

Ilmasto on mantereinen. Kabardian tasangon keskilämpötila on tammikuussa –4 °C ja heinäkuussa +23 °C. Vuoristoalueella keskilämpötila on tammikuussa puolestaan –12 °C ja heinäkuussa +4 °C. Vuotuinen keskisademäärä on Kabardian tasangolla 500 mm ja vuoristoalueella valtavat 2 000 mm.

Kabardian tasankoa hallitsee arokasvillisuus. Vuoriston alavampia alueita peittävät metsät, joissa kasvaa pyökkiä, koivua, leppää, tammea, valkopyökkiä ja mäntyä. Metsärajan yläpuolella on alppiniittyjä ja yläpuolella paljasta kalliota ja jäätiköitä.

Kabardi-Balkarian luonnonsuojelualueista merkittävimpiin kuuluu Euroopan korkeinta huippua, Elbrusvuorta ympäröivää vuoristoluontoa suojeleva, tasavallan lounaisosan käsittävä Elbrusin kansallispuisto (Приэльбрусье Национальный парк; 1 004,00 km²). Sotšin kansallispuiston tavoin myös tälle suojelualueelle ja sen tuntumaan on kuitenkin rakenteilla valtavia laskettelukeskuksia lomakylineen, teineen, maisemaa muuttavine hiihtohisseineen ja luontaista vesitaloutta rikkovine keinolumetusjärjestelmineen.[5][6][7][8] Ainakin periaatteessa tiukemmin suojeltu pitäisi olla kansallispuistosta kaakkoon sijaitseva, Georgian rajan läheisen vuoristoalueen käsittävä Kabardi-Balkarian luonnonpuisto (Кабардино-Балкарский Заповедник; 826,49 km²).[9][10]

Talous

Tasavallan kartta. Tasavallan koillisosat kuuluvat rautatieverkon piiriin. Pääkaupunki Naltšikiin johtaa pistorata, jota ei ole esitetty tällä kartalla.

Kabardi-Balkarian osuus Venäjän federaation BKT:stä oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 76,0565 miljardin ruplan osuuden eli 0,20 % koko maan BKT:stä.[2] Jokaista tasavallan asukasta kohti se on 88 440 ruplaa eli noin 2 167 euroa[1][3], mikä on 34 % Venäjän keskiarvotasosta.

Maatalouden tärkeimmät tuotantoalat ovat viljanviljely ja lihakarjan kasvatus. Lisäksi viljellään auringonkukkaa, hedelmiä ja vihanneksia sekä tuotetaan maitoa, viiniä ja munia. Teollisuudenaloista tärkein on vuoristoalueelle keskittynyt vuoriteollisuus, joka tuottaa kivihiiltä, volframia ja molybdeeniä. Vuoristossa harjoitetaan myös metsätaloutta ja turismia. Muista teollisuudenaloista mainittakoon elintarvike-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus.

Väestö

Kabardi-Balkariassa asuu 859 939 henkeä (2010). Väestöstä kaupunkilaisia oli 54,5 prosenttia. Suurin kaupunki on pääkaupunki Naltšik (240 203 as.). Muita kaupunkeja ovat Prohladnyi (59 601 as.), Baksan (36 860 as.), Nartkala (31 694 as.), Maiski (26 755 as.), Terek (19 170 as.), Tyrnyauz (21 000 as.) ja Tšegem (Чегем, 18 019 as.).[1] Asutus on keskittynyt maan keski- ja pohjoisosaan.

Etniset ryhmät

Kabardi-Balkarian alkuperäisiä asukkaita ovat kabardit ja balkaarit, joita on maan väestöstä yhteensä 66,9 prosenttia. Kabardit kuuluvat kaukasialaisten kansojen abhasialais-adygeiläiseen ryhmään, ja heillä on yhteinen kirjakieli naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuvien tšerkessien kanssa. Balkaarit puolestaan kuuluvat altailaisten kansojen turkkilais-tataarilaiseen ryhmään, ja he ovat läheistä sukua naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuville karatšaille.

Kabardi-Balkarian etniset ryhmät 1989 ja 2002[11]
1989 2002
kansa määrä osuus % määrä osuus %
kabardit 48,2 498 702 55,3
venäläiset 32,0 226 620 25,1
balkaarit 9,4 104 951 11,6
osseetit 1,3 9 845 1,1
turkkilaiset * 8 770 1,0
ukrainalaiset 1,7 7 592 0,8
armenialaiset * 5 342 0,6
korealaiset * 4 722 0,5
tšetšeenit * 4 241 0,5
tataarit * 2 851 0,3
saksalaiset 1,1 2 525 0,3
muut 6,3 25 333 2,8
yhteensä 100 901 494 100

* Sisältyy muihin

Uskonto

Kabardi-Balkarian väestöstä kabardit ja balkaarit ovat pääasiassa islaminuskoisia. Heitä on noin 58 prosenttia maan väestöstä.

Koulutus

Naltšikissa toimii Kabardi-Balkarian valtionyliopisto sekä talouden, historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimusinstituutti. Lisäksi maassa toimii vuoristogeologian tutkimuslaitos.

Hallinnollinen jako

Kabardi-Balkarian tasavalta, sen suurimmat taajamat ja piirikeskukset.

Kabardi-Balkaria jakautuu aluehallinnon ylemmällä tasolla kolmeen kaupunkipiirikuntaan ja kymmeneen piiriin.[1][12] Kaupunkipiirikuntia ovat tasavallan pääkaupunki Naltšik, Baksan ja Prohladnyi.[1] Kaupunkipiirikuntien ja piirien hallintokeskusten sijainti ilmenee oheisesta kartasta.

Elbrusin piirissä sijaitseva Tyrnyauzin kaupunki on Balkarian hallinnollinen keskus.

Kaupunkipiirikunnat ja piirit sekä näiden asukasluvut (2010).[1]

Politiikka

Kabardi-Balkarian perustuslaki hyväksyttiin 1. syyskuuta 1997. Kabardi-Balkarian korkein virka-asema on presidentin virka. Nykyinen presidentti Arsen Kanokov valittiin virkaansa syyskuussa 2005. Kabardi-Balkarian parlamentti on kaksikamarinen. Kamarit ovat tasavallan neuvosto ja edustajain neuvosto. Kummassakin kamarissa on 36 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 16.2.2014. (venäjäksi)
  2. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 16.2.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 16.2.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Gora Koshtan-Tau, Russia
  5. ↑ Rocky trail for Kremlin's conflict-zone ski resorts 28.4.2013. reuters.com. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 20.2.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Elbrus -Bezengi Northern Caucasus Resorts, ncrc.ru. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 20.2.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Prielbrusje Natsonalnyi park (Elbrusin kansallispuisto) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
  8. ↑ Russia Allows Ski Resort in Caucasus World Heritage Site ens-newswire.com. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 20.2.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Kabardino-Balkarski Zapovednik (Kabardino-Balkarian luonnonpuisto) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
  10. ↑ OOPT Južnogo okruga (- Eteläisen ja Pohjois-Kaukasian federaatiopiirien luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  11. ↑ Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Интерактивная карта КБР Время Кабардино-Балкарии. Arkistoitu 9.5.2010. Viitattu 9.2.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kabardi-Balkaria&oldid=22704031”