Leena Laulajainen
Leena Laulajainen | |
---|---|
Laulajainen vuonna 1989. Kuva: Kuvasiskot. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. syyskuuta 1939 Kinnula |
Kuollut | 15. joulukuuta 2017 (78 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | opettaja, kirjailija |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Leena Salme Tuulikki Laulajainen[1] (ent. Laitala, o.s. Mälkönen, 18. syyskuuta 1939 Kinnula – 15. joulukuuta 2017 Helsinki[2])[3] oli suomalainen kirjailija.
Laulajainen valmistui ylioppilaaksi Kiuruveden yhteiskoulusta vuonna 1959 ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1967 pääaineenaan kotimainen kirjallisuus.[3] Vuosina 1964–1973 hän työskenteli äidinkielen opettajana Kouvolassa, Elimäellä ja Tapiolan yhteiskoulussa.[4] Vuosina 1973–1980 Laulajainen oli kouluhallituksen ylitarkastaja. Vuodesta 1980 hän oli vapaa kirjailija.[3]
Laulajaisen vanhemmat ovat pankinjohtaja Eero Mälkönen ja pankkivirkailija Elma Mälkönen (o.s. Kinnunen). Hän oli vuosina 1960–1971 naimisissa geoteknikko Erkki Laitalan kanssa. Heillä on yksi poika. Vuodesta 1974 Laulajaisen puoliso oli opetusneuvos Esko Laulajainen (1931–2017)[5][4]
Laulajaisen tuotanto on laaja. Hän kirjoitti lasten- ja nuortenkirjoja, satuja ja runoja, esseistisiä kulttuurihistoriallisia tietoteoksia sekä oppimateriaalia. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Hän oli kiinnostunut alkuperäiskansoista ja kuvataiteesta. Laulajainen sai vuonna 1998 Finlandia Junior -palkinnon teoksestaan Kultamarja ja metsän salaisuudet. Hänet palkittiin saavutuksistaan Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2001.
Teoksia
- Taikarumpu kertoo. Lapin-aiheisia satuja. (Kuvittanut Ulla Vaajakallio) Weilin + Göös, 1980. ISBN 951-35-2339-X
- Olipa-kerran-maan kukat eli Liisa särkyneen peilin maassa (1982 Weilin & Göös)
- Vesilinnun sydän (1983. Weilin & Göös, balladisatuja, kuvitus Marjatta Hanhijoki)
- Maretta ja Aikapuu (1984 Weilin & Göös, satuja, kuvitus Mika Launis)
- Sammeli (1985 Weilin & Göös, lastenrunoja, kuvitus Mika Launis)
- Samepojken (1987, ruotsiksi kääntänyt Marita Lindquist)
- Alice Kairan maailma (1987 Otava)
- Tyttö ja valkoinen hevonen (1985 Weilin & Göös, satuja, kuvitus Alice Kaira)
- Onnen allakka 1.9.1986–31.12.1987 (67. vuosikerta, teksti Leena Laulajainen, kuvitus Mervi Laakso)
- Loikkeliinin matka lumen maahan (1986 Weilin & Göös, kuvitus Jukka Lemmetty)
- Loikkeliinin lokikirja (1987 Weilin & Göös, kuvitus Jukka Lemmetty)
- Satupuu (1987 Weilin & Göös, Leena Laulajainen ja Kaija Pakkanen, kuvitus Ulla Vaajakallio)
- Lumileopardi tanssii (1987 Weilin & Göös, kuvitus Outi Markkanen)
- Alvar, avaruusjänis (1988 Gummerus, kuvitus Kristiina Louhi)
- Alvar ja varjo (1989 Tammi, kuvitus Kristiina Louhi)
- saksankielinen käännös Hannibal und sein Schatten. Eine lange fröhliche Hasengeschichte
- Viivi, Ruusunen ja kiinalainen kello (1989 Tammi, kuvitus Jukka Lemmetty)
- marinkielinen käännös Viivi, lzi Roza da kitaj sagat. Finn jylme gyc kusaryme
- Valkoinen karhu ja Joulutähti (1990 Tammi, kuvitus Kristiina Louhi)
- Alvar ja salaisuus (1991 Tammi, kuvitus Kristiina Louhi)
- Yksisarvinen ja sadepuu (1992 Tammi, kuvitus Outi Markkanen)
- Mustarastaan aika (1993 Tammi)
- Pii ja ametisti – Matka ajan halki (1994 Tammi)
- Noidan kummitytär (1996 Tammi / Tammen nuortenkirjat)
- Sinisen delfiinin laulut (1997 Tammi)
- Kultamarja ja metsän salaisuudet (1998 Tammi, kuvitus Anna-Liisa Hakkarainen, valokuvat Rune Snellman)
- Sininen soittorasia (1998 Tammi)
- Sateenkaarilaakso (1999 Tammi)
- Vompattisatuja (1999 Tammi, Pohjautuu satuihin, jotka ilmestyneet Asukas 2000 –lehdessä vuosina 1994–1997, kuvitus Jukka Lemmetty)
- Aurinkolintu ja kaamoksen korppi (2000 Tammi, satuja, kuvitus Anna-Liisa Hakkarainen)
- Kuningaskalastajan peili (2001 Tammi, satuja, kuvitus Heli Hieta)
- Lumilinnut (2001 Tammi)
- Keltainen sateenvarjo (2002 Tammi)
- Lumottu lipas. Kuvitus Virpi Talvitie (2002 Tammi)
- Satulintu lentää. Kuvitus Christel Rönns (2003 Tammi, lastenrunoja)
- Raut Jootinpoika ja haltijakivi (2004 Tammi)
- Raut Jootinpoika ja hopeakello (2004 Tammi)
- Raut Jootinpoika ja pimeän ratsumies (2005 Tammi)
- Aia (2005 Tammi)
- Sanan taika - esseitä ja artikkeleita (2009 Books on Demand)
Myös tietokirjallisuutta:
- Marilaiset, laulun ja uhritulien kansa (1995 Otava)
Lisäksi suomennoksia; antologioissa.
Palkinnot ja tunnustukset
- Suomen Nuorisokirjailijoiden kannustuspalkinto 1981 (Taikarumpu kertoo)
- Valtion nuorisokirjallisuuspalkinto 1983 (Olipa-kerran-maan kukat)
- H. C. Andersen -kunniamaininta (Olipa-kerran-maan kukat)
- IBBY:n kunnialista 1984
- Suomen Nuorisokirjailijoiden kunniamaininta 1984 (Vesilinnun sydän)
- Weilin + Göösin kirjallisuuspalkinto 1984 (Vesilinnun sydän) ja 1988 (Lumileopardi tanssii ja Loikkeliinin lokikirja)
- Espoon kaupungin taidepalkinto 1985
- Arvid Lydecken -palkinto 1987 (Loikkeliinin matka lumen maahan) ja 1992 (Yksisarvinen ja sadepuu)
- Topelius-palkintoehdokkuus 1987 (Lumileopardi tanssii)
- Padovan yliopiston kunniamaininta 1989 (Lumileopardi tanssii)
- Espoo-mitali 1990
- Finlandia Junior -palkinto 1998 (Kultamarja ja metsän salaisuudet)
- Suomalainen kuvakirjapalkinto 1998 (Kultamarja ja metsan salaisuudet)
- Pro Finlandia -mitali 2001
- Tirlittan-palkinto 2005
- Astrid Lindgrenin muistopalkintoehdokkuus 2009
- Marin kulttuuriministeriön kunniakirja ansioista marilaisen kirjallisuuden kääntäjänä 2010
- Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto 2011
Lähde[6]
Lähteet
- ↑ Laulajainen, Leena Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Arkistoitu 14.12.2014. Viitattu 13.12.2014.
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 28.1.2018, s. C 17.
- ↑ a b c Leena Laulajainen Pakkala-kirjailijahakemisto. Viitattu 13.12.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kuka kukin on 2011, s. 495. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
- ↑ Esko Laulajaisen kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 12.10.2017, s. B 14.
- ↑ Laulajainen, Leena Kirjasampo.fi. Viitattu 13.12.2014.
Kirjallisuutta
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toimittanut Ismo Loivamaa. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2001.