Maailman terveysjärjestö
| Maailman terveysjärjestö | |
|---|---|
Nimi virallisilla kielillä:
|
|
 |
|
 Maailman terveysjärjestön päämaja Genevessä. |
|
| Perustettu | 7. huhtikuuta 1948 |
| Tyyppi | Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö |
| Toimiala | terveys- ja hyvinvointi |
| Päämaja | Pregny-Chambésy, Sveitsi |
| Jäsenet | 194 jäsenvaltiota[1] |
| Viralliset kielet | arabia, englanti, espanja, kiina, ranska, venäjä[2] |
| Pääjohtaja | Tedros Adhanom Ghebreyesus |
| Kattojärjestö | Yhdistyneet kansakunnat |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Maailman terveysjärjestö eli WHO (lyhenne sanoista World Health Organization) on ihmisten terveyteen keskittyvä Yhdistyneiden kansakuntien järjestö, joka perustettiin Genevessä 7. huhtikuuta 1948. Järjestön aloitteesta vietetään vuosittain 7. huhtikuuta maailman terveyspäivää.[3]
Maailman terveysjärjestön tehtävänä on taata kaikille ihmisille hyvä terveydentila. Järjestön perustuskirja määrittelee terveyden täydelliseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi, ei ainoastaan sairauden puutteeksi. Sen päätehtävä on torjua tauteja, etenkin tärkeimpiä tartuntatauteja. Terveysjärjestö koordinoi kansainvälisiä toimia muun muassa SARS:in, malarian ja AIDSin torjumiseksi ja kehittää rokotteita. Lisäksi sillä on hankkeita esimerkiksi tupakoinnin vähentämiseksi.
WHO käyttää kuusipykäläistä pandemia-asteikkoa arvioidessaan eläinperäisten virustautien pandemiariskiä.
Toiminta
Hallinto
Maailman terveysjärjestön päätöksiä tekevä toimielin on World Health Assembly, johon osallistuvat jäsenmaiden delegaatiot. Kokouksella on spesifi ennaltamäärätty terveyteen liittyvä agenda. Kokouksen pääasiallinen tarkoitus on määritellä järjestön toimintaperiaatteet, nimittää pääjohtaja, valvoa taloudellisia toimia sekä hyväksyä budjetti.
Järjestön toimeen paneva elin (The Executive Board) koostuu 34 teknisesti pätevästä jäsenestä, jotka ovat valittu kolmevuotisiksi kausiksi. Vuosittainen tapaaminen järjestetään tammikuussa, jolloin jäsenet päättävät päätöksiä tekevän toimielimen kokouksen agendasta.
WHO:n pääjohtajaksi nimitettiin toukokuussa 2017 etiopialainen Tedros Adhanom Ghebreyesus.[4]
Toimintaperiaatteet
Maailman terveysjärjestön lähtökohtana on järjestön oma terveyden määritelmänsä. Terveys on täydellisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden tai taudin puuttuminen.
- Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin rodusta, poliittisesta näkemyksestä, uskonnosta ja taloudellisesta tai sosiaalisesta tilasta riippumatta tulisi kuulua korkein saavutettavissa oleva terveyden standardi.
- Kaikkien ihmisten terveys riippuu rauhasta ja turvallisuudesta ja on täten myös riippuvainen yksilön ja valtioiden yhteistyöstä.
- Terveyden edistäminen eriarvoinen kehitys eri maissa on yhteinen vaara.
- Lasten terveellisen kehittymisen kannalta mahdollisuus harmoniseen elämään on äärimmäisen tärkeää.
- Lääketieteellisen ja psykologisen tietouden leviäminen on tärkeää terveyden saavuttamisen kannalta.
- Julkisesti informoidut mielipiteet ja aktiivinen yhteistyö ovat ihmisten terveyden kannalta varsin merkityksellisiä.[5]lähde tarkemmin?
Eettiset toimintaperiaatteet
Maailman terveysjärjestö on YK:n erikoistuneena järjestönä sitoutunut noudattamaan eettisiä periaatteita, joihin kuuluvat muun muassa ulkoisista lähteistä ja viranomaisista riippumattomuus ja puolueettomuus sekä kaikkien ihmisten arvokkuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden arvostaminen.[6]
Maailman terveyspäivä
- Pääartikkeli: Maailman terveyspäivä
Maailman terveyspäivää vietetään maailmanlaajuisesti 7. huhtikuuta, jotta tietoisuus terveysongelmista lisääntyisi. WHO organisoi silloin maailmanlaajuisia ja paikallisia tapahtumia, jotka liittyvät kulloiseenkin aiheeseen. Maailman terveyspäivä on yksi kahdeksasta WHO:n virallisesta maailmanlaajuisesta terveyskampanjasta. Muut seitsemän ovat kansainvälinen tuberkuloosipäivä, kansainvälinen rokoteviikko, kansainvälinen malariapäivä, kansainvälinen tupakaton päivä, maailman AIDS-päivä, kansainvälinen verenluovutuspäivä sekä kansainvälinen hepatiittipäivä.[6]
Vuonna 2017 terveyspäivän teemana oli masennus. WHO:n tavoitteena oli lisätä masennustietoutta ja näin vähentää stigmaa, joka sairauteen usein liitetään. Terveyspäivän toivottiin myös ohjaavan useampia masennuksesta kärsiviä hakemaan apua.[7]
Kritiikkiä
Sen jälkeen kun WHO julisti vuoden 2009 sikainfluenssapandemian pandemiaksi, WHO:n asiantuntijoiden taloudelliset sidokset pandemiajulistuksesta hyötyviin lääkeyhtiöihin ovat nousseet julkisuuteen. WHO:n kesällä 2009 julistaman sikainfluenssapandemian jälkeen on esitetty arvioita, että WHO:n pandemiajulistus saattaa olla seurausta lääkeyhtiöiden taloudellisista sidoksista WHO:n neuvonantajiin.[8] Ennen sikainfluenssapandemian julistamista WHO muutti pandemian määritelmää keväällä 2009 poistaen taudin vakavuuden vaatimuksen.[9] WHO:n rokotusasiantuntijaryhmän SAGEn jäsenen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajan professori Juhani Eskolan ilmoittamatta jättämä työnantajansa, suomalaisen THL:n rokotevalmistajalta saama yli kuuden miljoonan euron rahoitus on herättänyt epäilyjä WHO:n asiantuntijoiden taloudellisten sidonnaisuuksien vaikutuksesta.[10][11]
Heinäkuussa 2020 Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä WHO:n toiminnasta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti WHO:ta epäonnistumisesta koronaviruspandemian hoitamisessa. Trumpin mielestä järjestö mielisteli epidemian alkuvaiheessa Kiinaa eikä toiminut tarpeeksi nopeasti. Kiinan mielestä Trumpin hallinto pyrki siirtämään huomiota pois sen omasta hitaasta reagoinnista viruksen leviämiseen.[12]
THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoi joulukuussa 2020, että WHO on ”läpipoliittinen instituutio” ja sen ylimmät johtajat ovat poliittisesti valittuja. Salminen kertoi, että hän turhautui WHO:n toimintaan koronaviruspandemian alkumetreillä, kun järjestö näytti viivyttelevän pandemian julistamisessa ja ylisti Kiinan toimia, joita ei voinut kopioida länsimaiseen demokratiaan. Salmista hämmästytti myös WHO:n viesti, että pandemia pysäytetään, sen sijaan että olisi kehotettu varautumaan siihen.[13]
Pääjohtajat
| Pääjohtaja | Virka-aika | Valtio |
|---|---|---|
| Brock Chisholm | 1948–1953 | Kanada |
| Marcolino Gomes Candau | 1953–1973 | Brasilia |
| Halfdan T. Mahler | 1973–1988 | Tanska |
| Hiroshi Nakajima | 1988–1998 | Japani |
| Gro Harlem Brundtland | 1998–2003 | Norja |
| Lee Jong-wook | 2003–2006 | Etelä-Korea |
| Anders Nordström vt. | 2006 | Ruotsi |
| Margaret Chan | 2006–2017 | Hongkong |
| Tedros Adhanom Ghebreyesus | 2017– | Etiopia |
Katso myös
Lähteet
- ↑ Countries WHO. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Multilingualism and WHO Maailman terveysjärjestö. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Terveyspäivä (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 8.4.2008
- ↑ WHO sai uuden pääjohtajan Afrikasta. Yleisradio 24.5.2017
- ↑ Who we are, what we do WHO
- ↑ a b WHO Ethical principles, WHO
- ↑ World Health Day – 7 April 2017, WHO
- ↑ Experter samarbetar med industrin tarvitaan parempi lähde
- ↑ Interview with Epidemiologist Tom Jefferson 'A Whole Industry Is Waiting For A Pandemic'
- ↑ WHO-rådgiver skjuler millionbidrag fra medicinalindustrien Information.dk (tanskaksi)
- ↑ uutiset (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti (vanhentunut linkki)
- ↑ Yhdysvallat vahvisti vetäytymisensä WHO:sta 7.7.2020. Yleisradio. Viitattu 17.9.2020.
- ↑ Rajamäki, Tiina: Koronavuoden tulkki Helsingin Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 5.1.2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maailman terveysjärjestö Wikimedia Commonsissa
- Maailman terveysjärjestön virallinen sivusto (englanniksi)
- WHO Model List of Essential Medicines 18th list (April 2013) (englanniksi) (pdf)
| Järjestelmä |
| ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jäsenvaltiot | |||||||||||||
