Nenetsia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Nenetsien autonominen piirikunta
Ненёцие автономной ӈокрук,
Ненецкий автономный округ
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Nenetsian sijainti Venäjän federaation kartalla
Nenetsian sijainti Venäjän federaation kartalla
Valtio Venäjä Venäjä
Federaatiosubjekti Arkangelin alue
Perustettu 15. heinäkuuta 1929[1]
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Narjan-Mar (21 658 as.)[2]
 – suurin kaupunki Narjan-Mar
Pinta-ala 176 700 km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 42 090
 – väestötiheys 0,24 as./km²
Kielet nenetsi ja venäjä
BKT (2010) 145 750,1 milj. RUB[3]
(eli 0,39 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 3 462 820 RUB,
noin 84 831 EUR[4] (eli 1 323 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)[5][6]
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 83
 – ISO 3166 RU-NEN
adm-nao.ru

Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta (ven. Не́нецкий автоно́мный о́круг, Nenetski avtonomnyi okrug) on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.[7]

Nenetsien autonominen piirikunta on yksi Venäjän 83:sta federaatiosubjektista, vaikka onkin osa Arkangelin aluetta, joka itsekin on federaatiosubjekti. Nenetsian hallintokeskus on Narjan-Marin kaupunki.[1]

Maantiede

Nenetsian kartta

Piirikunta kuuluu osana Arkangelin alueeseen. Se rajoittuu lännessä Vienanmereen, pohjoisessa Barentsinmereen, koillisessa Karanmereen, idässä Jamalin Nenetsiaan, etelässä Komin tasavaltaan ja lounaassa Arkangelin alueeseen.[7] Manneralueen lisäksi Nenetsiaan kuuluvat Kolgujevin ja Vaigatšin saaret. Karanportti erottaa Vaigatšin sen pohjoispuolella olevasta Novaja Zemlajasta, joka myös kuuluu Arkangelin alueeseen. Barentsinmeren kaakkoisosaa Kolgujevin itäpuolella ja Novaja Zemlajan eteläpuolella kutsutaan joskus Petšoranmereksi. Pinta-alaltaan piirikunta on noin puolen Suomen kokoinen.

Piirikunta sijaitsee pääosin Koillis-Euroopassa. Neuvostoliiton maantieteellinen seura pystytti vuonna 1975 maantieteellisen Euroopan ja Aasian välisen muistomerkin Amderman sääaseman lähistölle kohtaan, jossa Vaigatš on lähimpänä Euraasian mannerta.[8] Tämän lähestymisen mukaan Uralvuoriston jatkona Vaigatš muodostaa osan luonnonmaantieteellista Euroopan rajaa. Kaikkein koillisin osa Nenetsiaa on siten jo Aasiaa.

Nenetsian maasto on suurimmaksi osaksi melko tasaista. Suurimmat maankohoumat ovat Uralvuoret maan itäosassa ja noin 300–400 metriä korkea Timanin selänne länsiosassa. Nenetsian pinta-alasta yli 75 prosenttia on tundraa, vain aivan alueen eteläisimmissä osissa on metsää. Alueella on myös ikiroutaa.

Suurin joki on Petšora[1], josta 220 kilometriä on Nenetsian puolella. Se saa alkunsa kaukaa etelästä Komin tasavallan puolelta ja laskee Barentsinmeren Petšoranlahteen piirikunnan keskiosassa. Karajoki muodostaa suuren osan piirikunnan itärajasta. Nenetsian alueella on runsaasti pieniä jokia ja tundrajärviä.

Eläimistä mainittakoon poro, naali, kettu, jääkarhu, hylkeet ja mursu. Kesäisin alueella on lisäksi runsaasti lintuja ja kaloja.

Ilmasto

Ilmasto on ankara ja arktinen. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee lounaisosien -12 asteesta koillisen -22 celsiusasteeseen. Heinäkuun keskilämpötila kohoaa piirikunnan pohjoisosissa +6 °C ja +13 °C:een etelässä. Vuotuinen sademäärä on 350 mm luokkaa (280–420 mm).[1]

Narjan-Marin keskimääräisiä ilmastotilastoja[9]

Kuukausi tammi-
kuu
helmi-
kuu
maalis-
kuu
huhti-
kuu
touko-
kuu
kesä-
kuu
heinä-
kuu
elo-
kuu
syys-
kuu
loka-
kuu
marras-
kuu
joulu-
kuu
Yön alin lämpötila [°C] -23,9 -21,7 -16,6 -12,4 -3,8 +3,6 +9,0 +6,9 +2,8 -4,8 -13,5 -18,5
Päivän ylin lämpötila [°C] -14,3 -13,1 -7,3 -2,8 +3,5 +12,6 +18,6 +14,7 +9,1 +0,5 -6,3 -10,3
Sademäärä [mm] 25 21 22 23 30 39 49 69 50 45 38 31

Tärkeimmät luonnonsuojelualueet

Merkittävimmät luonnonsuojelualueet ovat Barentsinmeren äärellä sijaitseva, useasta osasta koostuva Nenetsian luonnonpuisto ja välittömästi sen ydinosan länsipuolella sijaitseva Nenetsian suojelualue.[10]

Historia

Pustozjorskin sijainti Petšora-joen lähistössä vuoden 1595 Mercatorin atlaksen Aasian kartalla (ote kartasta)

Nenetsian alue liitettiin Venäjään 1400-luvun lopulla. Petšoran suistoon Pustoi-järven rannalle perustettiin Pustozjorskin kaupunki Iivana III:n määräyksestä vuonna 1499. Alueelle muutti venäläisiä ja komilaisia uudisasukkaita, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä. Kaupunki menetti sotilaallisen ja kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla.lähde?

Samojedien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1929.[1] Narjan-Marista tuli piirikunnan hallinnollinen keskus vuonna 1932. Piirikunnan nimi muutettiin Nenetsian autonomiseksi piirikunnaksi vuonna 1977.

Nenetsit olivat nomadeja, jotka elivät poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. 1930-luvulla nenetsit kollektivisoitiin poronhoito- ja kalastuskolhooseihin. Alueen venäläis- ja komilaisväestö kollektivisoitiin kalastus- ja karjanhoitokolhooseihin. Osa nenetseistä asettui jo 1930-1950-luvuilla pysyvästi asumaan vasta perustettuihin kolhoosien tukikohtakyliin, jossa he kalastivat, työskentelivät vasta perustetuilla karjatiloilla tai valtion sektorilla. 1960-luvulla aloitettiin aktiivinen poronhoitajien asuttamispolitiikka. Perheet pyrittiin asuttamaan kyliin; vain miehet kävisivät tundralla hoitamassa poroja. Tämä politiikka onnistui vain osittain. Vielä nykyään osa poronhoitajista elää perheineen tundralla, vaikka paikoin vain miehet ovat tundralla. 1920-luvulta lähtien nomadiperheiden lapsia varten avattiin asuntolakouluja, joissa lapset asuivat kouluvuoden. Kouluissa oli venäjänkielinen opetusohjelma, joissa ei huomioitu paikalliskulttuuria ollenkaan.lähde?

Väestö

Ortodoksinen rukoushuone Karataikan kylässä

Nenetsian asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 42 090[2] ja asukastiheys on 0,24 as./km².

Nenetsiassa on vain yksi kaupunki Narjan-Mar, jossa asui 21 658 asukasta (väestönlaskenta 2010). Muita asutuskeskuksia ovat Iskatelei (kaupunkityyppinen taajama, 6 881 as.) Narjan-Marin vieressä ja Amderma (541 as.) alueen koillisosassa. Väestöstä kaupunkilaisia oli 67,8 %.[2]

Asukasluvun kehitys

Oheinen taulukko kuvaa Nenetsian väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen mukaan.

Vuosi Nenetsian
väestö
Nenetsian
kaupunkilaiset
Narjan-Marin
kaupunkipiirin
asukasluku
Muut kaupunkitaajamat Nenetsian
maaseutu-
väestö
1959[11] 36 881 16 820 21 897
(sis. 8 675 maaseutuas.)
Amderma (3 598 as.)[12] 20 061
1970[13] 39 119 21 380 16 864[14] Amderma (4 516 as.)[14] 17 739
1979[15] 47 001 27 656 23 435 Amderma (4 221 as.)[16] 19 345
1989[17] 54 840 34 349 28 854[17]
(Narjan-Mar 20 182 as.
Iskatelei 8 672 as.)
[18]
Amderma (5 495 as.)[18] 20 491
2002[19] 41 546 26 242 25 592[19]
(Narjan-Mar 18 611 as.,
Iskatelei 6 981 as.)
[20]
Amderma (650 as.)[20] 15 304
2010[2] 42 090 28 539 21 658 Iskatelei (6 881 as.) 13 551

Kielet ja etniset ryhmät

Piirikunnan virallisina kielinä ovat nenetsi ja venäjä. Nenetsit asuvat suurimmaksi osaksi kylissä. Nenetsit puhuvat uralilaiseen kieliryhmään kuuluvaa nenetsiä. Slaavilainen väestö asuu sen sijaan pääasiassa kaupungeissa.lähde?

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Nenetsian väestö jakaantui etnisiin ryhmiin seuraavasti: venäläisiä 66,13 % (26 648), nenetsejä 18,62 % (7 504), komeja 8,99 % (3 623), muita 6,26 % (2 524). Lisäksi 4,2 % (1 791) väestöstä ei ilmoittanut omaa etnistä ryhmäänsä.[21]

Väestön jakautuminen etnisiin ryhmiin eri väestönlaskennoissa:

1939[22] 1959[23] 1970[24] 1979[25] 1989[26] 2002 2010[21]
tuhatta tuhatta tuhatta tuhatta tuhatta tuhatta tuhatta
venäläiset 32,1 67,5% 31,3 68,8% 25,2 64,5% 31,1 65,8% 35,5 65,8% 25,9 62,4% 26,6 66,1%
nenetsit 5,6 11,8% 5,0 10,9% 5,9 15,0% 6,0 12,8% 6,4 11,9% 7,8 18,7% 7,5 18,6%
komit 6,0 12,6% 5,0 11,0% 5,4 13,7% 5,2 10,9% 5,1 9,5% 4,5 10,9% 3,6 9%
ukrainal. 1,4 2,9% 2,1 4,5% 1,2 3,1% 2,6 5,5% 3,7 6,9% 1,3 3,2%
valkovenäl. 0,3 0,7% 0,5 1,1% 0,3 0,7% 0,7 1,4% 1,1 1,9% 0,4 1,0%
muut 2,2 4,5% 1,2 2,6% 1,2 3,0% 1,7 3,6% 2,1 4,0% 1,6 3,8% 2,5 6,3%
yhteensä 47,6 100% 45,5 100% 39,1 100% 47,2 100% 53,9 100% 41,5 100% 42,3 100%

Hallinto

Nenetsian autonomisen piirikunnan hallintorakennus

Hallinnollisesti Nenetsia kuuluu Arkangelin alueeseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli myös Venäjän federaation jäsenalue (subjekti), jollainen Arkangelin aluekin on. Piirikuntaa johtavat hallinnon päämies (vuodesta 2009 Igor Fjodorov ja edustajainkokous (sobranije deputatov).lähde?

Paikallishallinto

Piirikunnan hallintokeskus Narjan-Mar on Nenetsian ainoa kaupunki. Paikallishallinnon tasolla se muodostaa oman 21 658 asukkaan kaupunkipiirikuntansa.[2]

Nenetsian koko muu alue muodostaa vuonna 2005 perustetun, yhteensä 20 432 asukkaan Zapoljarnyin piirin. Tähän erittäin laajaan kunnallispiiriin kuuluu yksi kaupunkikunta (Iskatelei, kaupunkityyppinen taajama, 6 881 as.), ja 18 maalaiskuntaa, joista yksi on maaseututaajama (Amderma) ja 17 kyläneuvoston nimeä käyttävää maalaiskuntaa.[2] Yhden maalaiskunnan keskus eli Harutan taajama sijaitsee eksklaavina Komin tasavallan pohjoisosissa, mutta kuuluu silti Nenetsian paikallishallinnon piiriin.[27]

Zapoljarnyin piirin kuuluu yhteensä 19 kaupunki- tai maalaiskuntaa. Oheisesta taulukosta tämä kuntajako käy ilmi:

Kunnan
nimi[28][2]
Väkiluku
2010[2]
Hallinnollinen
keskus[27]
Amderman taajama 541 Amderma (taajama)
Andegin kyläneuvosto 175 Andeg (kylä)
Horei-Verin kyläneuvosto 739 Horei-Ver (taajama)
Hoseda-Hardskin kyläneuvostoselvennä 538 Haruta (taajama)
Työtaajama
Iskatelein kaupunkikunta
6 881 Iskatelei (kaupunkityyppinen taajama)
Jušarskin kyläneuvostoselvennä 645 Karataika (taajama)
Kaninin kyläneuvosto 1 487 Nes (kylä)
Karan kyläneuvosto 574 Ust-Kara (taajama)
Kolgujevin kyläneuvosto 424 Bugrino (taajama)
Kotkinon kyläneuvosto 372 Kotkino (kylä)
Malozemelskin kyläneuvostoselvennä 916 Nelmin Nos (taajama)
Oman kyläneuvosto 937 Oma (kylä)
Pjošan kyläneuvosto 1 042 Nižnjaja Pjoša (kylä)
Primorsko-Kujan kyläneuvosto 1 616 Krasnoje (taajama)
Pustozjorskin kyläneuvosto 690 Oksino (kylä)
Telviskan kyläneuvosto 682 Telviska (kylä)
Timanin kyläneuvosto 799 Indiga (taajama)
Šoinan kyläneuvosto 363 Šoina (taajama)
Velikovisotšnojen kyläneuvosto 1 011 Velikovisotšnoje (kylä)

Koska Nenetsian autonomisen piirikunnan alueella on runsaasti petrokemian tuotantohankkeita, piirikunnan pysyvien asukkaiden lisäksi alueella ilmeisesti toimii ja asuu tilapäisesti tuhansia muualla kirjoilla olevia työntekijöitä.

Talous

Venäjän presidentti Medvedev tutustui kesällä 2009 öljynporauslauttojen rakentajayhtiö Sevmašissa lauttojen pienoismalleihin. Taaempana Nenetsian edustalla toiminnassa olevan Prirazlomnaja-tuotantolautan pienoismalli.
Narjan-Marin satamaa Petšoran varrella
Narjan-Marin lentoasema vuonna 2005

Nenetsian talous perustuu erityisesti öljyn- ja maakaasun tuotantoon, jotka tuottavat 90% piirikunnan tuloista. Alueen öljy- ja kaasuvarojen aktiivinen tutkiminen alkoi 1960-luvulla. Nykyään piirikunnasta ja sen edustan merialueilta tunnetaan yli 80 öljy- tai kaasukenttää. Erityisen merkittävää on öljyntalous; kaasuntuotanto on vähäistä. Öljyntuotanto alkoi jo muutamilla kentillä jo 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, mutta vasta 2000-luvun alussa se kasvoi merkittävästi. Suuri osa alueen kentistä on vielä hyödyntämättä. Vuoteen 2002 mennessä alueelta oli pumpattu 34,5 miljoonaa tonnia öljyä. Alueen öljykenttien varannoiksi on arvioitu 1 100 miljoonaa tonnia.[29]

Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan Nenetsian osuus maan bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 145,8 miljardia ruplaa, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko Venäjän BKT:stä.[3] Koska alueella asui saman vuoden väestönlaskennan mukaan pysyvästi vain runsas 42 000 henkeä (kaasu- ja öljytyöläiset eivät ole pääsääntöisesti mukana, koska he ovat yleensä kirjoilla muualla), laskennallinen BKT henkeä kohti määritelty nousi Nenetsien autonomisessa piirikunnassa maan korkeimmaksi eli 3 469 000 ruplaan henkeä kohden (noin 84 831 EUR).[3][4]

Piirikunnassa harjoitetaan myös porotaloutta, kalastusta, turkiseläinten pyyntiä- ja tarhausta, hylkeen pyyntiä sekä elintarvike- ja sahateollisuutta. Piirikunnassa arvioitiin olevan noin 157 000 poroa vuonna 2007. Porotaloutta harjoitetaan osaksi neuvostoajalta periytyvissä poroprikaateissa tai niiden seuraajayhteisöissä. Alueella on noin 20 porotilaa tai -yhteisöä; poronhoidon parissa työskenteli kuitenkin vain noin 900 henkeä vuonna 2004. Heistä moni oli etniseltä taustaltaan alueen alkuperäisväestöä. Porojen laidunmaat ovat osaksi Komin alueella. Porotaloutta tuetaan taloudellisesti.[29] Porotaloudessa työskentelevät hankkivat tuloja osallistumalla myös kaupalliseen kalastukseen, joka on pääosin muiden kuin alueen alkuperäisväestön hallinnassa.[29] Karjanhoito ja vähäinen maanviljely tuottaa meijerituotteita ja perunoita sekä kasvihuonetuotteita. lähde?

Narjan-Marin läheisyydessä on maanteitä, mutta piirikunnan maantieverkko on ollut pitkään erillään Venäjän muusta maantieverkosta.[7] Ympärivuotisesti liikennöitävä maantieverkko ulottui aiemmin Komin tasavallan Usinskin suunnalta alueen etelä- ja keskiosien öljyntuotantokentille, esimerkiksi Harjaginskin (Harjagan) työtaajamaan, jossa Lukoilin, Totalin ja muiden öljy-yhtiöiden työntekijät myös majoittuvat. Narjan-Marista lähtevä tie ulottui puolestaan itään piirikunnan keskiosien suuntaan. Komin kanssa tehtyjen hankesuunnitelmien mukaan vuoteen 2025 mennessä ympärivuotinen maantieyhteys aiotaan ulottaa Nenetsiaan rakentamalla osin kokonaan kantatietä osin ikiroudan yli välille SyktyvkarPetšoraUsinsk–Nenetsian Narjan-Mar. Suuren tiesuunnitelman perustelujen mukaan 174 kylää tai muuta taajamaa ja jopa 500 000 henkeä pääsisi näin Komista ja lähialueilta ympärivuotisen tieyhteyden piiriin.[30] Uusien digitaalisten karttojen mukaan jonkinlainen tieyhteys Komin tasavallan Usinskista olisi kuitenkin jo olemassa Narjan-Mariin (esimerkiksi OpenStreetMap).

Liikenne tapahtuu yhä suurelta osin vesi- ja ilmateitse.[1] Narjan-Marissa on kaupallinen Narjan-Marin lentoasema. Varandein kylässä on erityisesti öljyteollisuutta palveleva Varandein lentoasema; pienempiä maapohjaisia kiitoteitä on useilla paikkakunnilla. Ilmaliikenteessä helikopterit ovat keskeinen kuljetusväline. Paikallisesti tärkeimmät yleissatamat sijaitsevat Narjan-Marissa ja Amdermassa.[1] Rahtimääränsä puolesta alueen tärkein satama on kuitenkin merellä sijaitseva Lukoil-yhtiön Varandein öljyterminaali.[31] Vuonna 2012 pyrittiin ottamaan tuotantoon myös Barentsinmeren ensimmäinen arktinen öljynporauslautta, mutta käyttöönottoa siirrettiin tuonnemmaksi. Tämä Prirazlomnaja-öljyntuotantolautta (Приразломная) ja samannimisen kentän porausoikeudet kuuluvat valtiollisen Gazprom-konsernin tytäryritykselle (Gazprom neft shelf). Lautan tuotantosuunnitelmien toteutuessa siitä tulee rahtimääränsä puolesta yksi Nenetsian autonomisen piirikunnan suurimmista laivaliikenteen rahtauspisteistä.[32][33] Tuotannon alkamisesta Prirazlomnajan öljykentällä uutisoitiin joulukuussa 2013.[34]

Lähteet

  1. a b c d e f g Nenets Autonomous Area kommersant.com. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 6.11.2012. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 11.7.2012. (venäjäksi)
  3. a b c Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 27.1.2013. (venäjäksi)
  4. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 27.1.2013. (englanniksi)
  5. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio. Viitattu 27.10.2014.
  6. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  7. a b c Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  8. K 75-letuju nabljudenii v p. Amderma - Kratkaja geografitšeskaja spravka (Amedrman lyhyt maantieteellinen kuvaus taajaman 75-vuotisjuhlana) Severnoje UGMC, sevmeteo.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  9. Narjan-Mar: Srednemesjatšnyje klimatšnyje dannyje dnja g. Narjan-Mar Gidromettsentr Rossii, meteoinfo.ru. Viitattu 7.2.2013. (venäjäksi)
  10. OOPT Severo-Zapadnogo okruga (Luoteisen federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 11.7.2012. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  14. a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  15. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-7. (venäjäksi)
  16. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  17. a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  18. a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  19. a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  20. a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  21. a b Okontšatelnyje itogi Vserossijskoj perepisi naselenija 2010 goda. Natsionalnyi sostav nasalenija po subjektam Rossijskoi federatsii (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru Koko Venäjän kattava väestönlaskennan 2010 lopulliset tulokset. Väestöjakauma Venäjän federaation subjekteissa: Taulukko 7 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 6.11.2012. (venäjäksi)
  22. Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1939. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.v t. tš. Nenetski nats. okr.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.2.2013. (venäjäksi)
  23. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla. v t. tš. Nenetski nats. okr.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.2.2013. (venäjäksi)
  24. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii v t. tš. Nenetski nats. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla. okr.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.2.2013. (venäjäksi)
  25. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii v t. tš. Nenetski nats. okr. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.2.2013. (venäjäksi)
  26. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii v t. tš. Nenetski nats. okr. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla. Komi ASSR.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.2.2013. (venäjäksi)
  27. a b Obzornaja karta Nenetskogo avtonomnogo okruga Zapoljarnyin kunnallispiiri, zrnao.ru. Viitattu 17.11.2012. (venäjäksi)
  28. Munitsipalnyje obrazovanija Zapoljarnyin kunnallispiiri, zrnao.ru. Viitattu 17.11.2012. (venäjäksi)
  29. a b c Monitoring of development of traditional indigenous land use areas in the Nenets Autonomous Okrug, Northwestern Russia (MODIL-NAO) - Facts (Sivuvalinta: Other information - Facts NAO) Kansainvälisen polaarivuoden 2007-2008 hankesivusto/ Norsk polarinstitut, ipy-nenets.npolar.no. Viitattu 7.11.2012. (englanniksi)
  30. Catalogue of Investment Projects and Proposals in the Republic of Komi (pdf. Tiehankkeesta sivulla 19/40. Section II. Investment Projects planned to be implemented in the Republic of Komi: Construction of Syktyvkar-Ukhta–Pechora–Usinsk–NaryanMar higway with tote roads to Vorkuta and Salekhard) Komin tasavalta, econom.rkomi.ru. Arkistoitu 4.5.2012. Viitattu 7.11.2012. (englanniksi)
  31. Timano-Pechyorsky oil and gas province arctic.ru / RIA Novosti, arctic.ru. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 6.11.2012. (englanniksi)
  32. Prirazlomnoye Oilfield -, Russian Federation offshore-technology.com. Viitattu 7.11.2012. (englanniksi)
  33. Prirazlomnoye oil field Gazprom-konserni, gazprom.com. Arkistoitu 2.11.2012. Viitattu 7.11.2012. (englanniksi)
  34. Mikko Leppänen: Venäjä aloitti öljyntuotannon Petšoranmerellä 21.12.2013. Yleisradio. Viitattu 22.12.2013.

Aiheesta muualla