Isokyrö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isokyrö
Storkyro

vaakuna

sijainti

Isonkyrön kunnanvirasto.
Isonkyrön kunnanvirasto.
Sijainti 63°00′00″N, 022°19′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 152
Hallinnollinen keskus Isonkyrön kirkonkylä
Perustettu 1300-luku
Kokonaispinta-ala 356,91 km²
248:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 354,13 km²
– sisävesi 2,78 km²
Väkiluku 4 313
185:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 12,18 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 28,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,5 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 9,50 %
53:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • KD
14
6
3
3
1
www.isokyro.fi

Isokyrö (ruots. Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee suunnilleen Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 313 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 356,91 neliökilometriä, josta 2,78 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,18 asukasta neliökilometriä kohden. Ennen Ylistaron kappeliseurakunnan perustamista vuonna 1658, hallintoalueen nimi oli Ylistaro[7].

Isokyrö tunnetaan Kyrönjokilaakson kulttuuripitäjänä. Kyrönjoen kulttuurimaisema näyttäytyy ominaispiirteissään juuri Isonkyrön kohdalla. Esihistorialliset hautapaikat kertovat jokilaakson vuosituhantisesta asutuksesta. Myöhemmän vallan merkkinä maisemassa korostuu Isonkyrön keskiaikainen kivikirkko.[8]

Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Isossakyrössä oli helmikuussa 2020 kaikista Manner-Suomen kunnista eniten henkilöautoja väkilukuun suhteutettuna, 718 autoa tuhatta asukasta kohden.[9] 1. tammikuuta 2021 Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön alue on Etelä-Pohjanmaan historiallista ydinkeskusta. Isonkyrön alueelta on löydetty kymmeniä kivikautisia esineitä. Pronssikaudella asutus oli varsin tiheää, mistä merkkinä ovat lukuisat hautarauniot. Laurolan kylästä löydetty kieliruotomiekka on eräs arvokkaimmista pronssikauden löydöistä. Skandinaavinen vaikutus ulottui siis tähän aikaan Etelä-Pohjanmaalle.[11]

Rautakaudella koko Kyrönjoen seudulla levisi esineellinen hautaustapa, joista osoituksena ovat mm. Perttilästä löydetyt torvipäinen kaularengas ja poltetut luut. Kansainvaelluskaudella Vaasan itäpuolinen seutu oli Suomen vaurainta aluetta. Mm. Pukkilan haudasta on löydetty samassa verstaassa valmistettuja esineitä kuin Monzan tuomiokirkon kuninkaallisesta haudasta. Isostakyröstä on löydetty myös virolaisten emakoristeisten solkien jäljitelmiä, minkä on tulkittu kertovan kaupankäynnistä.[11]

Alueen merkittävimpiä esihistoriallisia löytöjä ovat Leväluhdan muinaisjäännökset, jotka ovat Suomen suurin historiallinen luulöytö.[12] Leväluhtaa on perinteisesti pidetty rikollisten ja ei-toivottujen lasten hukutus- tai uhripaikkana, josta sen vanha nimitys "uhrilähde" periytyy. Nykykäsityksen mukaan kyseessä on kuitenkin hautapaikkana toiminut vesikalmisto, joskin sinne haudattujen epäillään olleen jollain lailla poikkevia Leväluhdan asutukseen nähden kaukaisesta sijainnista johtuen.[13] Leväluhdan tutkimus ja sinne haudattujen henkilöiden geeniperimän selvitys on tutkijoita kansainvälisesti kiinnostava aihe. Tutkijat tutkivat myös toista Isonkyrön läheltä, Vöyriltä löytynyttä vesikalmistoa Käldamäkeä. Kalmistot muodostavat yhdessä poikkeavan kokonaisuuden esihistoriallisen Suomen hautaustavassa.[14]

Löydöt Isonkyrön seudulla päättyvät vuoden 800 seudulla. Seudun heikentymisen syyksi on arveltu ruttoa, luonnonkatastrofia, kansanrunojen kuvaamaan Kalevalan ja Pohjolan välistä taistelua tai taloudellisesta romahdusta.[11]

Kyrön emäpitäjä – vilkas kirkkokaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyrön asutus alkoi tihentyä uudestaan vuosien 1000–1100 välillä, jolloin Sastamalasta ja Pirkkalasta saapunutta väestöä asettui Kyrönjoen alajuoksulle. Isonkyrön seurakunta perustettiin todennäköisesti 1300-luvulla ja seurakunta jakautui myöhemmin korkeimmillaan 28 seurakuntaan. Isonkyrön emäpitäjään on kuulunut valtaosa nykyisestä suomenkielisestä Etelä-Pohjanmaasta.[11]

Isoonkyröön rakennettiin 1300-luvun alussa Pohjanmaan ensimmäinen kivikirkko, joka oli omistettu Pyhälle Laurille.[11] Kirkolla pidettiin keskiajalta lähtien Heikin- ja Laurinpäivän markkinoita, joihin kerääntyi aina Turusta ja Tukholmasta asti. Kirkon ympärille kohosi kokonainen kirkkokaupunki.[15]

Pohjankyrönä ja Kyrönä alkujaan tunnettu Isokyrö alkoi hajaantua 1500-luvun alussa, kun ensin Kyröstä irrotettiin Vöyri ja Mustasaari omiksi kirkkopitäjiksi ja tämän jälkeen perustettiin omat kappeliseurakunnat Laihialle vuonna 1508 ja Ilmajoelle vuonna 1516.[16] Vuoden 1557 seudulla nykyisen Isonkyrön alueella oli 141 taloa ja isoimmat kylät olivat Orismala ja Napue.[11]

Vöyri erosi Kyröstä pian myös omaksi hallintopitäjäksi. Suurin piirtein 1500-luvun puolesta välistä 1600-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla myös Ilmajoki, Laihia ja Lapua itsenäistyivät suurpitäjästä osin sekä kirkollisesti että hallinnollisesti.[17] Vuonna 1607 hallitus ryhtyi jakamaan Pohjanmaan suuria pitäjiä edelleen ja Vähäkyrö erotettiin kirkkopitäjäksi. Hallinnollinen jako seurasi jälleen perästä ja entisestä Suur-Kyröstä jäi jäljelle Isonkyrön pitäjä.[18] Aiemmin kunnan nimi on ollut Kyrö.[19] Isonkyrön "kirkkokaupunki" määrättiin purettavaksi 1600-luvulla.[15]

Nuijasota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön kirkolla alkoi 25. marraskuuta 1596 nuijasodaksi kutsuttu kansannousu, jossa talonpojat vaativat linnaleirirasituksen poistamista. Tunnetuimmat isokyröläiset kapinan johtajat olivat Yrjö Kontsas ja Perttu Palo. Talonpoikien jouduttua tappiolle Jaakko Ilkka ja eräät muut kapinan johtajat mestattiin Isonkyrön kirkolla ja Yrjö Kontsas perimätiedon mukaan läheisessä Kontsaansaaressa, joka olisi saanut nimensä muistoksi tästä tapahtumasta.[20]

Orisbergin kartanoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokyrö Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Orismalan kylään perustettiin vuonna 1676 Pohjanmaan vanhin rautatehdas ja ruukinkartano Orisberg. Kartano joutui rappiolle venäläimiehityksen aikana, mutta vuonna 1783 sen omistajaksi tuli Björkenheimin suku, jonka aikana siitä tuli seudun mallitila. Vuosina 1830–1869 Orisberg oli omana tehdasseurakuntanaan, ja tältä kaudelta on peräisin pieni Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko kellotapuleineen.[21] Vuonna 1749 pitäjän asukasluku oli 1659 ja 1805 jo 4458.[11]

Napuen taistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren Pohjan sodan aikana 19. helmikuuta 1714 käytiin Suomen kannalta ratkaiseva Napuen taistelu Napuen ja Laurolan kylissä sekä niiden välissä virtaavan Kyrönjoen jäällä. Taistelupaikalla on vuonna 1920 paljastettu muistomerkki, ja lähistöllä on myös Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista tuttu Perttilän talo.[20]

Kehittyminen kuntana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 alusta Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.[22] Isokyrö toivoi maakuntavaihdosta jo ennen sote- ja maakuntauudistusta vuoden 2020 alusta.[23] Isonkyrön siirtymän myötä Laihia jäi Pohjanmaan maakunnan ainoaksi yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyrö sijaitsee Kyrönjoen varressa 40 km:n päässä niin Vaasasta, Seinäjoesta kuin Lapuastakin.[24]

Isonkyrön naapurikunnat ovat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki. Entiset naapurikunnat ovat Seinäjoen kanssa yhdistynyt Ylistaro, Vaasan kanssa yhdistynyt Vähäkyrö sekä Kauhavan kanssa yhdistynyt Ylihärmä.

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön kunnassa on vain neljä järveä: Kotilammi, Lamminjärvi, Vähä-Tervajärvi ja nimetön, 2,18 hehtaarin kokoinen järvi.[25]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Isossakyrössä oli 4 673 asukasta, joista 3 295 asui taajamissa, 1 351 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Isonkyrön taajama-aste on 70,9 %.[26] Isonkyrön taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[27]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Isonkyrön kirkonkylä 2 407
2 Vähänkyrön kirkonkylä* 885
3 Ylistaron kirkonkylä* 3

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Vähänkyrön kirkonkylä ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle ja Ylistaron kirkonkylä Seinäjoen kaupungin alueelle.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyrönmaan osuusmeijeri, nykyinen Kyrö Distillery Company

Isonkyrön elinkeinorakenteessa suuri osa yrityksistä keskittyy metalli-, alumiini- ja muovialan alihankintaan. Isonkyrön suurimpia yrityksiä ovat mm. lastuavaa koneistusta tekevä Nortech metal, muovialan yritys Polyno, gini- ja viskitislaamo Kyrö Distillery Company sekä autoliikkeet Rinta-Joupin autoliike ja Arton Auto. Erityisesti Tervajoen taajama on tunnettu autokaupan keskittymänä.[28] Isonkyrön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Kat-Metal, Lakeuden Harjateräs sekä ilmanvaihtojärjestelmien maahantuoja Westmoor.[29]


Kalliojärven viihdekeskus on tanssikeskuksen, lomamökkikylän, vapaa-ajan toimintojen ja karavaanarialueen muodostama laajempi kokonaisuus.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Isonkyrön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 383
1985
  
 5 394
1990
  
 5 340
1995
  
 5 279
2000
  
 5 151
2005
  
 5 044
2010
  
 4 965
2015
  
 4 785
2020
  
 4 510
Lähde: Tilastokeskus.[30]

Kristinusko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Isossakyrössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isonkyrön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[32]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Isossakyrössä toimii Isonkyrön helluntaiseurakunta.[33]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihaperunat.[34]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isonkyrön vanha kirkko

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herättäjäjuhlat järjestettiin Isossakyrössä vuonna 2012.[36]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyröläinen Kyrön Voima on perinteikäs pohjalainen urheiluseura.[37] Seuralla on aktiivista toimintaa muun muassa telinevoimistelussa, hiihdossa, jalkapallossa, lentopallossa, yleisurheilussa ja painissa. Seura omistaa Pukkilansaari-nimisen tanssikeskuksen, joka sijaitsee pienellä saarella keskellä Kyrönjokea, Isonkyrön keskustan välittömässä läheisyydessä. Saareen pääsee lossilla.

Salibandyssä hallitseva seura on FBC Remix, joka on perustettu vuonna 2001. Isossakyrössä on myös voimisteluseura Isonkyrön Voimistelijat (IsVo).

Isossakyrössä toimivassa Kyrönmaan lukiossa on saatavilla liikuntapainotteinen urheilulinja.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön kunnanjohtaja on vuoden 2018 alusta Tero Kankaanpää.[38] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista neljätoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[39] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK SDP PS KD VAS muut Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 1 190 49,1 541 22,7 363 13,6 100 3,8 208 7,3 115 4,3 26,4
2012 1 182 46,5 629 24,7 300 11,8 261 10,3 114 4,5 57 2,2 21,8
2017 1 287 53,2 511 21,1 329 13,6 164 6,8 128 5,3 – – 32,1
2021 1 059 48,5 503 23,0 256 11,7 235 10,8 132 6,0 – – 25,5

Tunnettuja isokyröläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Isokyrö Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=125&TYPE=HTML
  8. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 68. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  9. ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa yle.fi.
  10. ↑ Mäenpää, Tuomo: Isokyrö sai vihdoin tahtonsa läpi ja siirtyy Etelä-Pohjanmaahan Yle Uutiset. 17.11.2020. Yleisradio. Viitattu 25.12.2020.
  11. ↑ a b c d e f g Rikkinen & Sihvo 1986, s. 63
  12. ↑ Elina Niemistö: Veteen haudattujen leväluhtalaisten tutkimus jatkuu lisärahoituksen turvin – löytyykö mysteerille selitystä, mikä surmasi naiset ja lapset? Yle.fi. 2.3.2023. Viitattu 20.2.2024.
  13. ↑ Elina Niemistö: Rautakauden kalmistosta löydettiin 75 kiloa luita, mutta kenelle ne kuuluivat? – Leväluhdan tutkija: "Mitä enemmän tuloksia tulee, sen vaikeammaksi menee" Yle.fi. 11.8.2017. Viitattu 20.2.2024.
  14. ↑ Anne Puumala: Levänluhdan mysteerivainajien tutkimiseen iso potti rahaa – Tutkijat toivovat vastausta etenkin yhteen kutkuttavaan kysymykseen ilkkapohjalainen.fi. 1.3.2023. Viitattu 20.2.2024.
  15. ↑ a b Rikkinen & Sihvo 1986, s. 64
  16. ↑ Luukko 1950 s. 186–188
  17. ↑ Luukko 1950 s. 384–386, 460–463
  18. ↑ Luukko 1945 s. 316–318
  19. ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. (18. painos) Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  20. ↑ a b Hannu Tarmio,Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos,s. 274. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  21. ↑ Tarmio ym. (toim.), s. 275.
  22. ↑ Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi. Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 22.9.2018.
  23. ↑ Isokyrö haluaa osaksi Etelä-Pohjanmaata jo ennen maakuntauudistusta Yle Uutiset. 23.8.2018. Yle. Viitattu 22.9.2018.
  24. ↑ Kyrönjoen helmi Isokyrö Vaasanseutu. Arkistoitu 5.2.2018. Viitattu 5.2.2018.
  25. ↑ Isokyrö Järviwiki. Viitattu 5.2.2018.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  28. ↑ Kuvaus kunnasta Isokyrö Finder. 6.12.2022. Viitattu 6.12.2022.
  29. ↑ Katso, mikä yritys maksoi eniten veroja kunnassasi Yle. Viitattu 6.12.2022.
  30. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  31. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  32. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  35. ↑ http://www.muinaispolut.fi/kayntikohteet/isokyro-pakosauna (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäjuhlat. Viitattu 19.8.2024.
  37. ↑ Kyrön voiman www-sivusto
  38. ↑ Tero Kankaanpäästä Isonkyrön kunnanjohtaja Yle. 29.9.2017. Viitattu 5.2.2018.
  39. ↑ https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/10/municipalities/152

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isokyrö&oldid=22840623”