HMS Eskimo (F75)

HMS Eskimo
HMS Eskimo suojaamassa syyskuussa 1942 saattuetta PQ18
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Vickers-Armstrong, High Walkerin telakka, Newcastle-on-Tyne
Kölinlasku	5. elokuuta 1936
Laskettu vesille	3. syyskuuta 1937
Palveluskäyttöön	30. joulukuuta 1938
Poistui palveluskäytöstä	romutettu 27. kesäkuuta 1949
Tekniset tiedot
Uppouma	1 850 t (standardi) 2 520 t (max)
Pituus	115 m
Leveys	11,1 m
Syväys	2,7 m
Koneteho	44 000 hv
Nopeus	36 solmua (67 km/h)
Miehistöä	190
Aseistus
Aseistus	8 x QF 4,7"/L45 Mk XII kaksiputkisina CP Mk XIX -asennuksina 4 x QF 2 naulan Mk II neliputkisena Mk III -asennuksena 2 x nelipiippuista Vickers .50" Mk II -ilmatorjuntakonekivääriä 4 x 21" (533 mm) torpedoputkea 2 x syvyyspomminheitintä
Infobox OK

HMS Eskimo (viirinumerot L75, F75 ja G75) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Tribal-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Valmistus

Pääartikkeli: Tribal-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 19. kesäkuuta 1936 vuoden 1936 laivasto-ohjelmassa Parsons Marine Steam Turbinelta. Aluksen runko tilattiin alihankintana Vickers Armstrongilta Newcastlesta, missä köli laskettiin 5. elokuuta. Alus laskettiin vesille 3. syyskuuta 1937. Aluksesta esitetty tarjous oli 342 108 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.

Palvelus

Koulutusjakson päätyttyä Portlandissa alus liitettiin Kotilaivaston 2. Tribal-laivueeseen, joka huhtikuussa 1939 nimettiin uudelleen 6. hävittäjälaivueeksi. Alus osallistui helmi-maaliskuussa 1939 Koti- ja Välimeren laivaston yhteiseen sotaharjoitukseen. Se vieraili 3.-8. toukokuuta Cherbourgissa Ranskassa HMS Ashantin ja HMS Matabelen kanssa. Aluksella räjähti 17. toukokuuta Portlandissa pidetyissä tykistöharjoituksissa harjoitusammus, jolloin yksi miehistönjäsen sai surmansa. Se osallistui 1.-3. kesäkuuta Liverpoolin lahdella sukellusvene HMS Thetiksen pelastusyritykseen.

Valesota

Toisen maailmansodan alussa Eskimo siirtyi laivueen mukana Scapa Flow’hun, jossa se liittyi Kotilaivastoon. Se osallistui 26. syyskuuta 1939 vaurioituneen sukellusveneen HMS Spearfishin pelastusoperaatioon.

Alus osallistui 9. lokakuuta Saksan laivaston taisteluristeilijä Gneisenaun ja kevyt risteilijä Kölnin etsintöihin Pohjois-Atlantilla, mistä se palasi 11. lokakuuta osaston mukana Scapa Flow’hun. Se osallistui 14. lokakuuta tuloksettomaan Saksan laivaston sukellusveneen U-47:n metsästykseen taistelulaiva HMS Royal Oakin upotuksen jälkeen. Alus ampui 17. lokakuuta alas tukikohtaa pommittaneen Saksan ilmavoimien lentokoneen. Samassa hyökkäyksessä vaurioitui taistelulaiva HMS Iron Duke, jonka matalaan veteen siirrossa alus avusti.

Marraskuussa alus määrättiin huoltoon voimansiirrossa havaittujen vikojen korjaamiseksi. Alus otettiin 7. marraskuuta Smithsin telakalle North Shieldsissä, mistä se siirrettiin 24. marraskuuta John I. Thornycroft and Companylle Woolstoniin turbiininlapojen vaihtoon.

Joulukuun alus odotti North Shieldissä pääsyä telakalle. Se otettiin 15. tammikuuta 1940 Thornycroftin telakalle. Alus palasi palvelukseen 5. maaliskuuta, minkä jälkeen se liittyi laivueeseensa Scapa Flowssa. Alus määrättiin 8. maaliskuuta laivueen mukana laivaston suojaus- ja partiointitehtäviin.

Taistelu Norjasta

Alus lähti 7. huhtikuuta Scapa Flow’sta osana taistelulaivojen HMS Rodneyn ja HMS Valiantin, taisteluristeilijä HMS Repulsen ja risteilijöiden HMS Sheffieldin, HMS Penelopen ja Ranskan laivaston Émile Bertinin suojausosastoa etsimään Saksan laivaston aluksia, joiden merellä olosta oli raportoitu. Alus erkani seuraavana päivänä osastosta yhdessä HMS Punjabin, HMS Bedouinin ja HMS Kimberleyn kanssa suojaamaan Repulsen ja Penelopen matkan HMS Renownin luokse. Matkan aikana alukset etsivät HMS Glowwormia, joka oli uponnut kohdattuaan Admiral Hipperin.

Alus määrättiin 9. huhtikuuta partioimaan Vestfjordin alueella saman hävittäjäosaston kanssa. Alus määrättiin selvittämään Penelopen ja Kimberleyn kanssa mahdollinen saksalaisten joukkojen maihinnousu Bodøssä. Matkan aikana Penelope ajoi karille. Pahoin vaurioitunut risteilijä hinattiin Skjelfjordiin tilapäiskorjauksia varten, minkä jälkeen Eskimo palasi Narvikin edustalle liittyen siellä olevaan laivasto-osastoon.

Alus osallistui 13. huhtikuuta toiseen Narvikin taisteluun, jonka aikana aluksen laukaisema torpedo pakotti Saksan laivaston hävittäjän Hermann Künnen ajamaan maihin uppoamisen estämiseksi. Alus taisteli Hans Lüdemannia vastaan, jolloin Georg Thielen laukaisema torpedo osui alukseen. Osuman seurauksena Eskimon keula katkesi.

HMS Eskimo menetettyään keulansa Narvikin toisessa taistelussa

Pahoin vaurioitunut alus vetäytyi taistelusta ja taistelun päätyttyä Bedouin hinasi aluksen Skjelfjordiin tilapäiskorjauksia varten. Alus hinattiin 27. toukokuuta Britteinsaarille telakalle siirtoa varten. Se otettiin 4. kesäkuuta Barrow-in-Furnessissa Vickers Armstrongin telakalle, jolloin sen X-torni vaihdettiin samalla kaksiputkiseksi neljän tuuman tykkitorniksi. Lisäksi aluksen viirinumero vaihdettiin G75:ksi. Alus palasi 5. syyskuuta palvelukseen, minkä jälkeen se liittyi takaisin laivueeseensa aloittaen suojaustehtävät.

Operaatio Claymore

HMS Legion Lofoottien hyökkäyksen aikana 5. maaliskuuta 1941

HMS Eskimo suojasi HMS Princess Emmaa ja HMS Princess Beatrixia, jotka kuljettivat 3 ja 4 Commandoa Lofooteille yhdessä Bedouinin ja HMS Tartarin kanssa. Alukset muodostivat Task Force Rebelin operaatio Claymoressa. Alus pysäytti seuraavana päivänä maihinnousun aikana Svolvaerin edustalla Saksan laivaston troolarin Krebsin, jonka Enigma-laitteisto ehdittiin heittää mereen, mutta joitakin kiekkoja saatiin pelastettua.

Huhtikuussa alus osallistui Gneisenaun ja Scharnhorstin etsintään luoteisen reitin alueelta. Alus liitettiin 5. toukokuuta HMS Edinburghin, HMS Manchesterin, HMS Birminghamin, HMAS Nestorin, HMS Somalin ja Bedouinin muodostamaan osastoon, jonka tehtävänä oli löytää ja vallata Saksan laivaston sääalus München.

Bismarck

Alus suojasi 22. toukokuuta taistelulaiva Rodneyä sekä RMS Britannicia Somalin, Tartarin ja HMS Mashonan kanssa. Alus jäi 24. toukokuuta yksin suojaamaan Britannicia muiden lähtiessä etsimään HMS Hoodin upottanutta Saksan laivaston taistelulaivaa Bismarckia. Alusten saavuttua Halifaxiin Eskimo aloitti paluumatkan Scapa Flow’hun, jonne se saapui kesäkuussa.

HMS Eskimo siirrettiin 8. heinäkuuta huollettavaksi Millwalliin Green and Silley Weirin telakalle, jossa takimmainen savuhormi lyhennettiin ja päämasto poistettiin parannettaessa ilmatorjunta-aseiden ampuma-alaa. Alukselle asennettiin myös tyypin 286M merivalvontatutka. Se palasi palvelukseen 12. syyskuuta liittyen laivueeseensa Scapa Flow’ssa.

Operaatio Anklet

Alus liitettiin 22. joulukuuta HMS Arethusan, Ashantin, Bedouinin, HMS Wheatlandin, HMS Lamertonin, ORP Krakowiakin ja ORP Kujawiakin muodostamaan laivasto-osastoon, joka kuljetti 12 Commandon Lofooteille operaatio Ankletissa. Alus etsi saksalaisia aluksia Vestfjordista, kun HMS Prince Albertista ja HMS Princess Charlottelta laskettiin joukkoja maihin. Se erkani 24. joulukuuta osastosta yhdessä Somalin ja Ashantin kanssa etsimään saksalaisaluksia.

Jäämeren saattueet ja operaatio Performance

Albacore nousee HMS Victoriousilta maaliskuun alussa 1942

Eskimo liitettiin Islannista 1. maaliskuuta 1942 lähteneitä saattueita PQ12 ja QP8 suojaamaan Kotilaivastosta muodostettuun vara-amiraali Alban Thomas Buckley Curteisin komentamaan kaukosuojausosastoon, joka lähti merelle 3. maaliskuuta 1942. Alus suojasi 9. maaliskuuta lentotukialus HMS Victoriousia, jonka koneet hyökkäsivät saksalaisalusta vastaan. Se etsi 11. maaliskuuta hävittäjien mukana Bodøn vesillä havaittua saksalaisalusta, mutta ilman tulosta.

Alus oli maaliskuun lopulla uudelleen voimakkaan laivasto-osaston mukana suojaamassa Islannista 20. maaliskuuta lähtenyttä saattuetta PQ13 ja Murmanskista 21. maaliskuuta lähtenyttä saattuetta QP9 Norjan vuonoissa piileksivän taistelulaiva Tirpitzin uhan vuoksi.

Alus määrättiin 31. maaliskuuta osastoon, jonka tehtävänä oli suojata Itämereltä Ruotsin satamista pakenevaa kymmentä norjalaista kauppalaivaa (operaatio Performance). Aluksista pääsi turvaan ainoastaan kaksi. Alus palasi 3. huhtikuuta laivueeseensa aloittaen suojaustehtävät.

Alus suojasi 10. huhtikuuta voimakkaassa laivasto-osastossa Jäämeren saattueita PQ14 ja QP10. Alus siirrettiin 9. toukokuuta huoltoon Falmouthissa Silley Coxin telakalle, jossa alukselle asennettiin tyypin 285 tulenjohtotutka ja tyypin 271 merivalvontatutka, radiopeilausjärjestelmä sekä ilmatorjunta-aseistusta vahvennettiin asentamalla Oerlikonin 20 millimetrin ilmatorjuntatykkejä.

Operaatiot Pedestal ja Baritone

Alus palautettiin 12. heinäkuuta palvelukseen ja liittyi laivueeseensa 21. heinäkuuta. Elokuussa se irrotettiin Kotilaivastosta suojaamaan operaatio Pedestalia. Alus liittyi 3. elokuuta Gibraltarille matkaavaan saattueeseen WS12S. Alus liitettiin 11. elokuuta Force X:ään suojaamaan Välimeren laivastoon siirrettäviä risteilijöitä. Se jäi 13. elokuuta Somalin kanssa suojaamaan torpedo-osumasta vaurioitunutta Manchesteria, jonka upottua hävittäjät pelastivat merestä 141 eloonjäänyttä.

Alus palasi 15. elokuuta Gibraltarille. Se suojasi 16. elokuuta lentotukialus HMS Furiousia toimitettaessa lentokonetäydennystä Maltalle operaatio Baritonessa, mistä vapauduttuaan 18. elokuuta alus palasi kotimaahan. Se liittyi 28. elokuuta laivueeseensa Scapa Flow'ssa.

Paluu Jäämerelle

Kotilaivaston mukana alus suojasi Jäämeren saattueita PQ16 9. syyskuuta ja PQ18 sekä QP14 17. syyskuuta. Alus jäi 20. syyskuuta torpedo-osumasta pahoin vaurioituneen Somalin luokse. Alus erkani 21. syyskuuta saattueesta suojatessaan Ashantin hinaamaa Somalia. Alus palasi Scapa Flow'hun kannellaan 50 eloonjäänyttä Somalin katkettua hinattaessa.

Pohjois-Afrikan maihinnousu

Elokuussa alus määrättiin Pohjois-Afrikan maihinnousua tukevaan laivasto-osastoon. Alus saapui 5. marraskuuta Gibraltarille, jossa se valmistautui maihinnousuun. Se liitettiin 8. marraskuuta suojausosastoon. Alus määrättiin 20. marraskuuta 6. hävittäjälaivueen mukana Force Q:hon Bônen niemimaalle häiritsemään akselivaltojen huoltokuljetuksia.

Alus suojasi 1. joulukuuta torpedo-osumasta vaurioituneen HMS Manxmanin Algerista Maltalle ja edelleen seuraavana päivänä Gibraltarille. Alus liittyi Force Q:hon osallistuen ensimmäisen kerran tehtävään 13. joulukuuta. Seuraavana päivänä paluumatkalla Force Q joutui sukellusveneiden ja ilmavoimien maaliksi. Risteilijä HMS Argonautiin osui torpedo. Eskimo ja HMS Quality saattoivat vaurioituneen risteilijän Algeriin.

Tammikuussa 1943 aluksen konehuoneessa syttyi tulipalo, joka vaurioitti pahoin aluksen sähkölaitteita. Alus siirrettiin 13. tammikuuta Mers-el-Kebiriin, jossa HMS Vindictiven korjausmiehistö aloitti aluksen korjaamisen. Alus palasi 7. helmikuuta Force Q:hon. Alus osallistui Bonin niemimaan saartoon Tunisian taisteluissa (operaatio Retribution). Alus suojasi 20. kesäkuuta HMS Auroraa, jolla kuningas Yrjö VI vieraili Maltalla.

Sisilian maihinnousu

Alus määrättiin Sisilian maihinnousuun, johon se valmistautui Itäisessä tukiryhmässä. Alus siirtyi 8. heinäkuuta ACID rannalle suojaten samalla saattuetta MWF36.

Alus tuki 10. heinäkuuta maihinnousua tykkitulella sekä täydensi maihinnousualueella olleiden alusten ilmasuojaa. Alus avusti Saksan ilmavoimien pommittaman sairaalalaiva Talamban eloonjääneiden pelastamisessa. Alus pyrki 11. heinäkuuta HMS Exmoorin ja Kreikan laivaston hävittäjän Kanariksen kanssa Marsalan satamaan. Yritys kuitenkin torjuttiin rannikkotykistön tulella.

Alus kuljetti 12. heinäkuuta ACID-rannan komentajan kontra-amiraali T. Troubridgen Augustaan. Alus joutui ilmahyökkäykseen, jolloin sen takakannelle osui pommi sytyttäen polttoaineen ja surmaten 19 sekä haavoittaen 22 miehistönjäsentä. Haavoittuneet siirrettiin sairaalalaivalle ja amiraali siirtyi risteilijä HMS Mauritiukselle.

Tartar hinasi pahoin vaurioituneen Eskimon Maltalle, jossa alus otettiin 13. heinäkuuta tilapäiskorjauksiin telakalle. Alus lähti 24. elokuuta Britteinsaarille, jossa se siirrettiin 9. syyskuuta Humberissa telakalle.

Kotilaivastossa

Helmikuussa 1944 alus määrättiin Kotilaivaston 10. hävittäjälaivueesen Plymouthiin. Se aloitti maaliskuussa koeajot, joiden päätyttyä alus siirtyi laivueeseen. Alus liitettiin 20. hävittäjäviirikköön yhdessä HMS Javelinin, ORP Piorunin ja ORP Błyskawican kanssa. Laivueen 19. viirikössä olivat Tartar, Ashanti, HMCS Haida ja HMCS Huron.

Huhtikuussa alus partioi ja suojasi saattueita laivueen mukana lounaisen reitin alueella. Alus määrättiin laivueen mukana Normandian maihinnousuun. Laivue aloitti 6. kesäkuuta partioinnin estääkseen pinta-alusten ja sukellusveneiden pääsyn Kanaalissa matkaavia joukkojenkuljetussaattueita vastaan.

Alus osallistui 9. kesäkuuta alueelle pyrkivän Saksan laivaston osaston pysäyttämiseen Île-de-Batzin luoteispuolella. Alus upotti torpedoimalla tykistötaistelun jälkeen ZH-1:n (entinen Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Tjerk Hiddes). Viirikön muut alukset vaurioittivat Z32:ta niin, että se piti ajaa maihin. Z24 ja T24 pääsivät pakenemaan Brestiin lievästi vaurioituneina. Britti alukset pelastivat 140 eloonjäänyttä ja 29 pakeni Île-de-Batzille. Tartar vaurioitui rannikkotykistön tulessa.

Alus osallistui 24. kesäkuuta 1944 Saksan laivaston sukellusveneen U-971 upottamiseen Kanaalissa Brestin pohjoispuolella yhdessä Kanadan laivaston Haidan ja Tšekin ilmavoimien Liberator-pommikoneen kanssa. Alus upotti 27. kesäkuuta Saksan laivaston miinanraivaajan ja partioaluksen Jerseyn eteläpuolella, jolloin se itse kärsi vaurioita kolmen tuuman kranaattien osumista.

Heinäkuun alussa alus määrättiin torjuntapartioon Javelinin ja Huronin kanssa. Paluumatkalla Eskimo ja Javelin törmäsivät 2. heinäkuuta toisiinsa, jolloin Eskimo vaurioitui pahoin menettäen liikuntakykynsä. Huron hinasi vaurioituneen aluksen takaisin Plymouthiin. Alus siirrettiin 13. heinäkuuta Liverpooliin, jossa se otettiin seuraavana päivänä Birkenheadissä telakalle.

Itäisessä laivastossa

Alus määrättiin telakalla ollessa siirtymään Itäiseen laivastoon. Alus aloitti koejot marraskuussa, minkä jälkeen se siirtyi laivueeseensa Plymouthiin. Alus valmistautui joulukuussa siirtymiseen Itäiseen laivastoon. Plymouthista alus lähti Clydeen, josta se suojasi 11. tammikuuta neljä saattuetukialusta Trincomaleehen. Se harjoitteli Välimerellä toimimista Itäisessä laivastossa. Helmikuussa alus jatkoi matkaansa Punaisenmeren ja Intian valtameren poikki.

Alus saapui 7. helmikuuta Trincomaleehen liittyen Itäiseen laivastoon. Alus osallistui 16. helmikuuta Letpanin maihinnousun tukemiseen Burmassa yhdessä HMS Roebuckin, HMIS Cauveryn, HMIS Jumnan kanssa operaatio Turretissa.

Alus tulitti 27. maaliskuuta Pagodannientä Burmassa Roebuckin kanssa. Samat alukset suojasivat seuraavana päivänä sivustahyökkäystä Gwahan. Maihinnousun päätyttyä alus valmistautui Rangoonin maihinnousuun, operaatio Draculaan. Mahdollisesti alus osallistui 27. huhtikuuta laivueen mukana operaatio Draculaan, toukokuussa operaatio Dukedomiin Buroalla ja Andamaaneilla sekä keisarillisen Japanin laivaston raskaan risteilijän Haguron upottamiseen.

Alus määrättiin 5. kesäkuuta meriliikenteen torjuntaan Nikobaarien ja Sabangin välillä osana Force 65:tä yhdessä Tartarin, HMS Nubianin, HMS Paladinin ja HMS Pennin kanssa (operaatio Irregular). Alus upotti 12. kesäkuuta Sumatran lähistöllä torpedoimalla rahtialus Kuroshiyomaru No 2:n ja Nubian upotti tykkitulella suojaavan sukellusveneiden emälaivan. Osasto palasi 15. kesäkuuta Trincomaleehen.

Eskimo suojasi 2. heinäkuuta Roebuckin ja HMS Vigilantin kanssa saattuetukialus HMS Ameeria ja HMS Emperoria muodostaen Task Force 61:n, jonka tehtävänä oli suojata miinanraivausta Malakansalmessa (operaatio Collie). Alus osallistui 7. heinäkuuta osaston mukana Nancowryn tulittamiseen. Osasto palasi 13. heinäkuuta Trincomaleehen.

Alus määrättiin huoltoon Durbaniin, jonne se lähti heinäkuun viimeisenä päivänä. Alus saapui 10. elokuuta Durbaniin, jossa se siirrettiin telakalle.

Sodan jälkeen

Alus palautettiin lokakuussa 1945 palvelukseen ja lähti 4. marraskuuta Britteinsaarille. Se saapui 8. joulukuuta Sheernessiin. Alus poistettiin Chathamissa palveluksesta. Helmikuussa 1946 se sijoitettiin reserviin, minkä jälkeen alus siirrettiin Medwayhin Queensboroughiin miinanraivaajien majoitus- ja esikunta-alukseksi, hylkyjen etsintään sekä Thamesin ja Medwayn vesistöjen hylyistä puhdistamiseen.

Marraskuussa 1947 Eskimo ankkuroitiin Harwichiin, minkä jälkeen sitä käytettiin 1948 maalilaivojen koealuksena Clydessä. Koeajojen päätyttyä alus sijoitettiin poistolistalle ja myytiin West of Scotland Shipbreakersille Trooniin, jonne se saapui 27. kesäkuuta 1949 romutettavaksi.

Lähteet

• English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937–43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-9056-1795-9 (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two − an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
• Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
• Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7 (englanniksi)

Viitteet

Tribal-luokan hävittäjät

Kuninkaallinen laivasto: HMS Afridi - HMS Ashanti - HMS Bedouin - HMS Cossack - HMS Eskimo - HMS Gurkha - HMS Maori - HMS Mashona - HMS Matabele - HMS Mohawk - HMS Nubian - HMS Punjabi - HMS Sikh - HMS Somali - HMS Tartar - HMS Zulu

Kanadan laivasto: HMCS Athabaskan - HMCS Athabaskan - HMCS Cayuga - HMCS Haida - HMCS Huron - HMCS Iroquois -HMCS Micmac - HMCS Nootka

Australian laivasto: HMAS Arunta - HMAS Bataan - HMAS Warramunga

Edeltäjät: I-luokka – Seuraaja: J-luokka