Eetu Laurikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eetu Laurikainen
Eetu Laurikainen AHL-joukkue Bakersfield Condorsin maalinsuulla tammikuussa 2016.
Eetu Laurikainen AHL-joukkue Bakersfield Condorsin maalinsuulla tammikuussa 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt1. helmikuuta 1993 (ikä 31)
Jyväskylä, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Edi[1]
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 183[2] cm
Paino 88[2] kg
Seura
Seura Eisbären Regensburg
Sarja DEL2
Pelaajaura
Pääsarjaura 2014–
Aik. seurat JYP-Akatemia (Mestis)
Blues (SML)
Bakersfield Condors (AHL)
HPK (SML)
Norfolk Admirals (ECHL)
JYP (SML)
Lausanne HC (NL)
TPS (SML)
Mountfield HK (ČEL)

Eetu Ville Hermanni Laurikainen[3] (s. 1. helmikuuta 1993 Jyväskylä, Suomi) on suomalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelaa Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla DEL2-liigan Eisbären Regensburgissa.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurikainen on JYPin kasvatti. Hän voitti joukkueessa B-nuorten I-divisioonan hopeaa vuonna 2010 ja A-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2011. Kaudella 2011–2012 Laurikainen ylsi A-nuorten SM-liigan pudotuspeleissä tilastoharvinaisuuteen, sillä hän voitti pelipaikastaan huolimatta JYPin sisäisen pistepörssin syötettyään JYPin kolmessa ottelussa tekemästään neljästä maalista kaksi.[5] Laurikainen debytoi samalla kaudella myös miesten peleissä torjuttuaan kuudessa Mestis-ottelussa JYP-Akatemian paidassa.[4]

Swift Current Broncos varasi Laurikaisen CHL:n varaustilaisuuden 20. pelaajana vuonna 2012.[6] Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2012–2013 ja pelasi heti ensimmäisenä kautenaan kuusikymmentä ottelua torjuntaprosentilla 92,2. Hänet valittiin CHL:n viikon maalivahdiksi 7. lokakuuta 2012.[4]

Kaudeksi 2014–2015 Laurikainen palasi Suomeen ja siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella SM-liigajoukkue Espoo Bluesiin.[7] Hän aloitti kautensa joukkueen kakkosmaalivahtina Jani Niemiselle, mutta nousi kauden mittaan hänen ohitseen ykkösmaalivahdiksi ja torjui tulokaskautensa aikana 37 runkosarja- ja neljässä playoff-ottelussa. Laurikainen teki liigadebyyttinsä 23. syyskuuta 2014 vieraissa Vaasan Sportia vastaan, kun hänet vaihdettiin Niemisen tilalle Bluesin maaliin kahden erän jälkeen. Laurikainen torjui kolmannessa erässä kahdeksan kertaa ja hän päästi yhden maalin. Hänet lisäksi komennettiin penkille 55.48 - 56.18 väliseksi ajaksi, jolloin Sport viimeisteli tyhjiin loppulukemiksi 6–2.[8] Laurikainen pelasi ensimmäisen SM-liigaottelunsa aloittavana maalivahtina 3. lokakuuta 2014 vieraissa Tapparaa vastaan. Hän torjui Bluesin 1–3-voittoon päättyneessä ottelussa 33 kertaa. Laurikainen palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kahden tähden tähtipelaajana[9] ja Janne Ojanen valitsi hänet legendojen tähtien kakkostähdeksi.[10]

Laurikainen torjui liigauransa ensimmäisen nollapelin kuudennessa ottelussaan 1. marraskuuta 2014 kasvattajaseuraansa JYPiä vastaan. Hän torjui Bluesin 2–0-voittoon päättyneessä ottelussa 24 kertaa. Laurikainen palkittiin Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana[11] ja myös Mikko Halonen valitsi hänet legendojen tähtien ykköstähdeksi.[12] Helmikuussa 2015 Blues käytti Laurikaisen sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[13] Kaikkiaan Laurikainen pelasi tulokaskautensa aikana 27 runkosarja- ja neljä playoff-ottelua. Hän torjui neljä nollapeliä.[14]

Toukokuussa 2015 NHL-varaamaton Laurikainen teki kaksivuotisen tulokassopimuksen Edmonton Oilersin kanssa.[15][16] Hän aloitti kauden 2015–2016 AHL-joukkue Bakersfield Condorsissa, jossa Laurikainen pelasi yhden ottelun, kunnes hän palasi marraskuussa Suomeen siirryttään lainasopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon.[17] Laurikaisen lainasopimus olisi kestänyt kauden loppuun, mutta hänet kutsuttiin kuitenkin vuodenvaihteessa takaisin Oilersin organisaatioon.[18] Laurikainen pelasi Condorsin AHL-joukkueessa loppukaudella 17 runkosarjaottelua torjuen kaksi nollapeliä.[19]

Syksyn 2016 harjoitusleirin päätteeksi Oilers lähetti Laurikaisen ECHL-joukkue Norfolk Admiralsin vahvuuteen,[20] kun paikkansa Bakersfield Condorsin AHL-vahvuudesta ottivat Laurent Brossoit ja tulokasmaalivahti Nick Ellis. Myös Oilersin NHL-vahvuuteen hankittu Jonas Gustavsson esiintyi Condorsissa, jossa Laurikainen jäi lopulta kauden 2016–2017 aikana kokonaan ilman peliaikaa.[4] Hän pelasi Admiralsissa 11 ottelua, mutta lonkkavaivat päättivät kuitenkin Laurikaisen kauden ja hänen lonkkansa leikattiin helmikuussa 2017.[1]

Kaudeksi 2017–2018 Laurikainen palasi kaksivuotisella sopimuksella kasvattajaseuraansa JYPiin.[1][21] Hän jakoi varsin tasaisesti torjuntavastuun Jussi Olkinuoran kanssa ja pelasi 24 runkosarja-, kaksi playoff- ja viisi Mestarien liigan ottelua.[4] Laurikainen torjui runkosarjassa kolme nollapeliä.[19] Tammikuussa 2019 hän teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen JYPin kanssa.[22] Laurikainen nousi kaudella 2018–2019 joukkueen selkeäksi ykkösmaalivahdiksi ja torjui 44 pelaamassaan runkosarjaottelussa kolme nollapeliä.[14]

Tammikuussa 2021 Laurikainen palasi loppukauden 2020–2021 kattavalla sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[23] 27. helmikuuta 2021 hän saavutti HPK:n seurahistorian pisimmän nollaputken, kun Laurikainen piti joukkueen maalin puhtaana yhteensä 222.08 minuutin ajan. Hänen kaksi edellistä otteluaan päättyi nollapeliin. HPK:n aiempi seuraennätys oli yhdessä Hannu Toivosen ja Joni Puurulan hallussa vuodelta 2003, jolloin he pitivät joukkueen maalin vuorottelemalla puhtaana 205.25 minuutin ajan. Sen sijaan yksin pelatuista putkista HPK:n aiempi ennätys oli Miika Wiikmanin hallussa kaudelta 2005–2006, jolloin nollaputken pituus oli 185.58 minuuttia.[24] Muutamaa päivää aiemmin Laurikainen teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[25]

Kaudella 2021–2022 Laurikainen jatkoi HPK:n ykkösmaalivahtina ja hän torjui 44 runkosarjaottelussa viisi nollapeliä. Laurikainen valittiin SM-liigan marraskuun kuukauden pelaajaksi.[26] Kauden edetessä hänen aisaparinsa Daniel Lebedeff sai kuitenkin enemmän vastuuta ja pelasi HPK:n molemmat playoff-ottelut.[4]

Laurikainen palasi kaudeksi 2022–2023 vuoden sopimuksella JYPiin.[27] Hänen vastuunsa jäi kuitenkin odotettua vähäisemmäksi, kun JYP hankki maalivahtiosastolleen Veini Vehviläisen marraskuussa 2022. Tammikuussa 2023 Laurikainen siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella Sveitsin National Leaguen Lausanne HC:hen.[28]

Elokuussa 2023 Laurikainen palasi toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella JYPiin, joka tarvitsi ensisijaisesti paikkaajaa Topias Leinosen loukkaantumiselle. Hänen sopimuksensa mahdollistaa siirtymisen ulkomaille.[29] 24. marraskuuta 2023 Laurikainen siirtyi 2. joulukuuta 2023 ulottuvalla sopimuksella Turun Palloseuraan, joka tarvitsi ensisijaisesti paikkaajaa Eetu Anttilan ja Filip Lindbergin loukkaantumisille.[30] Hän oli joukkueen kokoonpanossa viidessä ottelussa, mutta tulokasmaalivahti Noa Vali kuitenkin aloitti niistä jokaisen, kun taas Laurikainen pelasi vain yhdessä ottelussa.[4] Lyhyen sopimuksensa jälkeen joulukuussa hän siirtyi loppukauden 2023–2024 kattavalla sopimuksella Tšekin Extraligan Mountfield HK:hon, joka tarvitsi täydennystä maalivahtiosastolle, kun Patrik Bartošák ajautui haasteisiin siviilielämässään.[31]

Kaudeksi 2024–2025 Laurikainen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle DEL2-liigan Eisbären Regensburgiin.[32]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurikainen edusti Suomea alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2013, jolloin hän puki kolmeen otteluun,[14] mutta ei kuitenkaan saanut peliaikaa. Laurikainen sai ennen turnausta tililleen harjoitusotteluita Suomen MM-leirillä.[33]

Suomen A-maajoukkueessa Laurikainen on pelannut kolme ottelua.[4][34] Hän teki A-maajoukkueessa Nordic Cupissa 13. huhtikuuta 2019 Vojensissa Tanskaa vastaan. Laurikainen torjui Suomen 1–2-voittoon päättyneessä ottelussa 17 kertaa.[35] Toisessa ottelussaan 19. huhtikuuta 2019 Kokkolassa Norjaa vastaan hän torjui joukkueelleen nollapelin Suomen voitettua ottelun lukemin 7–0. Laurikainen torjui ottelussa 19 kertaa.[36] Hän putosi lopulta viimeisten joukossa vuoden 2019 MM-kisajoukkueesta.[37]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2010–2011 JYP A-SM 6 296 0 3.24 91,3 2 60 0 1.00 96,0
2011–2012 JYP A-SM 26 1504 1 3.15 91,5 3 4.10 89,4
JYP-Akatemia Mestis 6 326 1 3.13 91,9 – – – – – – – –
2012–2013 Swift Current Broncos WHL 60 30 23 6 3507 140 1 2.40 92,2 5 1 4 312 15 0 2.40 92,2
2013–2014 Swift Current Broncos WHL 54 25 20 6 2961 143 4 2.90 91,4 6 2 4 359 13 0 2.17 94,1
2014–2015 Blues SM-liiga 37 17 10 9 2201 77 4 2.10 93,3 4 0 4 235 13 0 3.32 89,6
2015–2016 Bakersfield Condors AHL 18 6 10 2 1019 58 1 3.42 90,7 – – – – – – – –
HPK SM-liiga 8 3 5 0 472 17 1 2.16 92,1 – – – – – – – –
2016–2017 Norfolk Admirals ECHL 11 1 7 0 636 40 1 3.77 88,1 – – – – – – – –
2017–2018 JYP SM-liiga 24 11 9 3 1389 54 3 2.33 90,0 2 0 1 81 3 0 2.22 92,0
2018–2019 JYP SM-liiga 44 12 17 13 2580 98 3 2.23 91,6 3 1 2 178 7 0 2.33 91,5
2019–2020 JYP SM-liiga 36 18 12 5 2111 84 4 2.39 91,0 – – – – – – – –
2020–2021 HPK SM-liiga 31 14 9 7 1840 67 3 2.18 92,0 – – – – – – – –
2021–2022 HPK SM-liiga 44 16 17 10 2479 87 5 2.11 91,0 – – – – – – – –
2022–2023 JYP SM-liiga 14 2 7 4 309 40 0 3.00 88,5 – – – – – – – –
Lausanne HC NL 14 9 3 0 798 30 3 2.26 91,2 – – – – – – – –
2023–2024 JYP SM-liiga 9 3 3 2 471 20 1 2.55 88,4 – – – – – – – –
TPS SM-liiga 1 0 0 0 38 1 0 1.59 94,1 – – – – – – – –
Mountfield HK ČEL 10 1 9 0 591 29 0 2.94 87,1 – – – – – – – –

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c JYPille kova maalivahtikaksikko − Ilves hankki lupaavan MM-veskarin Jatkoaika.com. 12.6.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.6.2017.
  2. ↑ a b Tilastot - Eetu Laurikainen liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.3.2019.
  3. ↑ Urheilukoulun saapumiserään III/15 hyväksytyt urheilijat puolustusvoimat.fi. 12.3.2015. Puolustusvoimat. Arkistoitu 3.2.2016. Viitattu 7.1.2016.
  4. ↑ a b c d e f g h Eetu Laurikainen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  5. ↑ Hurmerinta, Eero: Laurikaisen vastuu kasvussa Jatkoaika.com. 5.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 5.11.2014.
  6. ↑ Korpisalo ja Vainonen matkalla CHL:ään Jatkoaika.com. 27.6.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.9.2014.
  7. ↑ Bluesilla seitsemän uutta pelaajasopimusta - Stefano Giliati vahvistaa hyökkäystä liiga.fi. 28.4.2014. Jääkiekon SM-liiga Oy.
  8. ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 23.9.2014. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 23.9.2014.
  9. ↑ Blues kuritti kotikammoista Tapparaa - katso video is.fi. 3.10.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 4.10.2014.
  10. ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 3.10.2014. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 4.10.2014.
  11. ↑ Kiekko pomppi Bluesille is.fi. 1.11.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 1.11.2014.
  12. ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 1.11.2014. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 1.11.2014.
  13. ↑ Blues solmi jatkosopimuksia nuorilleen Jatkoaika.com. 6.2.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.2.2015.
  14. ↑ a b c Eetu Laurikainen Eurohockey.com. (englanniksi)
  15. ↑ Oilers agree to terms with Laurikainen nhl.com/oilers. 12.5.2015. Edmonton Oilers. Viitattu 21.5.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Liigan sensaatiovahdille NHL-sopimus Jatkoaika.com. 12.5.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.6.2015.
  17. ↑ Laurikainen Pohjois-Amerikasta HPK:n maalille Jatkoaika.com. 15.11.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.11.2015.
  18. ↑ Laurikainen siirtyy takaisin NHL-seuraansa Jatkoaika.com. 27.12.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.12.2015.
  19. ↑ a b Eetu Laurikainen The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  20. ↑ NHL-seuran suomalaisvahdilla karu kohtalo – passitettiin AHL:n farmisarjaan suomikiekko.com. 14.10.2016. Nordic Sport Media. Viitattu 12.6.2017.
  21. ↑ JYPille kova maalivahtikaksikko − Ilves hankki lupaavan MM-veskarin Jatkoaika.com. 12.6.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.6.2017.
  22. ↑ Isokoski, Riku: JYP solmi jatkosopimukset neljän pelaajan kanssa Jatkoaika.com. 14.1.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.1.2019.
  23. ↑ HPK vahvistaa joukkuettaan kolmella tutulla pelaajalla - Larmi lähtee Pohjois-Amerikkaan hpk.fi. 12.1.2021. HPK Liiga Oy. Viitattu 12.1.2021.
  24. ↑ Wennström, Antti: Laurikaiselle HPK:n uusi nollapeliennätys − putki katkesi erikoiseen kypärämaaliin, Maccelli ratkaisi ottelun jatkoajalla Jatkoaika.com. 27.2.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.2.2021.
  25. ↑ Silventoinen, Juho: HPK:lle neljä jatkosopimusta – Laurikainen jatkaa Hämeenlinnassa Jatkoaika.com. 24.2.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 24.2.2021.
  26. ↑ Seppänen, Antti: Eetu Laurikainen on Liigan marraskuun pelaaja old.liiga.fi. 1.12.2021. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 22.4.2022.
  27. ↑ Nieminen, Janne: Jukka Rautakorpi JYPin peräsimeen, Laurikainen maalille Jatkoaika.com. 13.4.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 22.4.2022.
  28. ↑ Oksanen, Patrik: Kakkosmaalivahdin rooliin Jyväskylässä jäänyt Eetu Laurikainen suuntaa Sveitsiin Jatkoaika.com. 4.1.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.1.2023.
  29. ↑ Topias Leinonen sairastuvalle, Eetu Laurikainen saapuu paikkaajaksi jypliiga.fi. 28.8.2023. JYP Jyväskylä Oy. Viitattu 29.8.2023.
  30. ↑ Westerlund, Jenna: TPS paikkaa hankalaa maalivahtitilannettaan Eetu Laurikaisella Jatkoaika.com. 24.11.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.12.2023.
  31. ↑ Seppä, Lassi: Eetu Laurikainen suuntaa Tšekin pääsarjaan Jatkoaika.com. 4.12.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.12.2023.
  32. ↑ Välkpinta, Niko: Eetu Laurikainen jatkaa ulkomailla – siirtyy Ville Hämäläisen valmennukseen Jatkoaika.com. 17.7.2024. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.7.2024.
  33. ↑ Huisman, Eetu: Laurikainen: "Hyvin on mennyt" Jatkoaika.com. 23.12.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.9.2014.
  34. ↑ Tilanne 16.12.2019
  35. ↑ DEN - FIN (1-2) stats.swehockey.se. 13.4.2019. Svenska Ishockeyförbundet. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  36. ↑ FIN - NOR (7-0) stats.swehockey.se. 19.4.2019. Svenska Ishockeyförbundet. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  37. ↑ Knuuttila, Mikko: Leijonien MM-kisajoukkue julki – mukaan kolme Kärppien pelaajaa is.fi. 5.5.2019. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.5.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eetu_Laurikainen&oldid=22519630”