Pudasjärvi

Pudasjärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	65°21′35″N, 026°59′50″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero	615
Hallinnollinen keskus	Kurenalus
Perustettu	1865
– kaupungiksi	2004
Kokonaispinta-ala	5 867,36 km² 8:nneksi suurin 2022
– maa	5 638,35 km²
– sisävesi	229,01 km²
Väkiluku	7 327 129:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	1,30 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,4 %
– 15–64-v.	52,2 %
– yli 64-v.	32,4 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,1 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,8 %
Kunnallisvero	9,00 % 126:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Tomi Timonen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • PS  • Vas.  • Kok.  • SDP  • KD	15 7 2 1 1 1
www.pudasjarvi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat Ii, Oulu, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski ja Utajärvi. Pudasjärven keskustaajama on nimeltään Kurenalus.

Pudasjärvi on kokonaispinta-alaltaan 5 867,36 km², josta sisävesialueita on 229,01 km². Lapin ulkopuolella sijaitsevista kunnista Pudasjärvi on pinta-alaltaan suurin. Kun Lapin kunnat otetaan mukaan vertailuun, Pudasjärvi on pinta-alaltaan Suomen kahdeksanneksi suurin kunta.

Pudasjärvestä tuli kaupunki 1. tammikuuta 2004. Kaupunki-nimitystä käyttävistä kunnista Pudasjärvi on pinta-alaltaan toiseksi suurin Rovaniemen jälkeen, ja koska asukastiheys on vain 1,30 asukasta neliökilometrillä, Pudasjärvi on Suomen harvimmin asuttu kaupungiksi kutsuttu kunta. Nimityksestä huolimatta Pudasjärvi on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta, sillä sen taajama-aste on vain 50,8 prosenttia (vuonna 2016).

Historia

Esihistoria

Ennen saamelaisasutusta Iijoen keskijuoksua asutti metsänriistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö. Saamelaisten ajalta ovat peräisin monet paikannimet, kuten Lapinvaara, Lapinniemi, Puhos, Naamanka, Kollaja, Jaalanka, Panuma, Jaurakka ja Iijoki. Arvellaan, että nimi Iijoki tulee sanasta Idjajohka, joka merkitsee ”yöjokea”. Kun hämäläiset noin tuhat vuotta sitten tulivat pyyntiretkilleen Iijokilaaksoon, saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista. 1200-luvulla Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua alueesta tuli rannikon asukkaiden eräaluetta. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Runsaasti saaria ja putaita sisältänyt vesistö sai nimen Pudasjärvi.

Ruotsin aika

Pudasjärven kotiseutumuseon aittoja.

1570-luvulla Ii- ja Livojokien varsille kymmenkunta savolaista alkuperää olevaa perhettä hyvien kaskimaiden houkuttelemana. Suuri Venäjän sota vuosina 1570–1595 työnsi alueella lisää savolaisasutusta Oulujoen suunnalta. Täyssinän rauha vuonna 1595 vakiinnutti alueen oloja. Vuonna 1633 Kollajan, Pudasjärven, Livon, Sotkajärven, Kuren ja Tyrävaaran kylissä mainitaan jo 78 verotaloa. Vuonna 1702 Verotalojen määrä oli noussut 109:ään ja alueen väkiluku oli 600–700 asukasta. Asutus levisi Iijoen laaksosta muidenkin vesistöjen varsille. Tuohon aikaan syntyivät alueen kaikki nykyiset pääkylät.

Piispa Isak Rothovius perusti Pudasjärven seurakunnan vuonna 1639. Varhaisen pienen kirkon tilalle Pudasjärven pohjoisrannalle rakennettiin vuonna 1673 pitkäkirkko. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Josef Palmannus hukkui kirkkomatkallaan järveen vuonna 1666. Noin 200 vuotta myöhemmin kalaverkossa vedestä nousi suhteellisen hyvin säilynyt vuonna 1642 painettu raamattu. Vuonna 1691 pietistisiä ajatuksia omaksunut Johan Wegelius pidätettiin virasta, mutta hän sai palata tehtäväänsä vuotta myöhemmin.

Väestön jatkuvana vitsauksena Pudasjärvellä olivat toistuvat hallat ja vainot. Vuosina 1696–1697 aluetta koettelivat suuret nälkävuodet ja 1710-luvulla isoviha, joiden lisäksi väestöä menehtyi nälkään ja kulkutauteihin. Vuonna 1718 olojen rauhoituttua Pudasjärven väkiluku oli alentunut ja taloja autioitunut. Vuonna 1750 asukkaita oli kuitenkin 958.

Venäjän vallan alla

1800-luvun katovuodet koettelivat aluetta, joten asukkaiden oli turvauduttava olki- ja pettuleipään. Vuosina 1866–1868 Pudasjärvellä kuoli nälkään tai nälän aiheuttamiin tauteihin 962 ihmistä, mutta väkiluku oli kuitenkin seitsenkertaistunut viimeisen 120 vuoden aikana. Harva asutus varjeli kulkutaudeilta, ja syntyvyysluvut olivat korkeat. Nälkävuosien ja niiden ikävien seurausten myötä Pudasjärvelle nimettiin piirilääkäri jo vuonna 1866, ja apteekki perustettiin vuonna 1884. Sairaalan saaminen lykkääntyi vuoteen 1909.

Paikkakunnalla edelleen vahvana vaikuttava lestadiolaisuus alkoi saada jalansijaa uskonnollisessa elämässä 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä seurakuntien ja kuntien hallinto eriytettiin toisistaan ja perustettiin Pudasjärven kunta. Asutuksen lisääntyminen pitäjän koillisosassa ja pitkien matkojen aiheuttamat hankaluudet johtivat Taivalkosken erottamiseen rukoushuonekunnaksi vuonna 1843. Taivalkosken seurakunta itsenäistyi vuonna 1882, jolloin pitäjän taloluku väheni noin neljänneksellä. Myöhemmin Pudasjärvestä erotettiin omaksi kunnakseen vielä Ranua vuonna 1899 ja Posioon kuntaan liitettiin Mäntyjärven kylä vuonna 1926.

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Pudasjärvellä vuonna 1872. Sitä varten rakennettiin vuonna 1884 Lakarin koulu, joka on edelleen käytössä peruskorjattuna. Se on tiettävästi Oulun pohjoispuolisen Suomen vanhin varsinainen koulurakennus. Pitäjän laajuus ja harva asutus tekivät kiertokoulun kuitenkin kauan tarpeelliseksi; viimeinen kiertokoulu lakkasi toimimasta vasta vuonna 1952, mikä lienee myöhäisin ajankohta Suomessa. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1972.

1900-luvulle saakka Pudasjärven väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta, sekä maa- ja metsätaloudesta. Pitäjä oli tärkeä voin ja tervan tuottaja. Pudasjärvellä tuotettiin 1700- ja 1800-luvuilla noin 15 000 tynnyriä tervaa, joka uitettiin tukkilautoilla Iijokea pitkin Ouluun. Varhaisin teollisuus oli saha- ja myllyteollisuutta. Vuonna 1784 nimismies Bäck perusti sahan Livonjokisuulle. Oulun porvarit perustivat 1830-luvulla Hirvaskosken ja Taivalkosken sahat. Vuonna 1839 perustettiin Hirvaskosken sahan yhteyteen rautaruukki, joka toimi huonosti kannattavana vuoteen 1877 asti. Useita muitakin saha- ja myllylaitoksia toimi eri kylissä. Kotiteollisuudessa tuotettiin pääasiassa omaan käyttöön muun muassa veneitä, rekiä, rukkeja, saaveja, kiuluja ja pärekoreja. Naiset kutoivat kankaita. Vuoden 1903 kesällä valmistui Oulun Telefooniosakeyhtiön vetämä puhelinlinja Pudasjärvelle. Tilaajia oli tuolloin 18.

Itsenäisessä Suomessa

Kunnan asukkaat suhtautuivat pääosin jyrkän perustuslaillisesti Venäjän sortotoimiin 1900-luvun alussa. Kunnan alueella oli useita jääkäriliikkeen etappiteitä ja majapaikkoja. Kansalaissodassa pudasjärveläiset kannattivat pääasiassa valkoisia.

1920- ja 1930-luvuilla itsenäistettiin satoja kruununtorppia. Vuoden 1936 asutuslain nojalla perustettiin muun muassa Livon kylään laaja yhtenäinen asutusalue nimeltään Pärjänsuo. Maahankintalain mukaan asutustoimintaa jatkettiin esimerkiksi Asmuntin, Kalliosuon, Tuhansuon, Ruuhensuon, Jaalangan ja Malisensuon asutusalueilla. Pellonraivaus lisäsi viljelysalan vuoden 1920 2 092 hehtaarista vuoden 1969 noin 10 000 hehtaariin. Väestö sai pääasiallisen toimeentulosta kuitenkin metsä-, uitto- ja rakennustöistä.

Sotavuodet koettelivat pitäjää ankaralla kädellä. Pudasjärveläisiä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodissa yhteensä 417 miestä. Sodan synkimpiin tapahtumiin Pudasjärven kannalta kuuluvat vuoden 1941 elokuun alun taistelut Kiestingissä ja etenkin sen ”Kuolemankukkulalla”, jossa pudasjärveläinen Mannerheim-ristin ritari Toivo Manninen ansaitsi palkintonsa. Lapin sodan varsinaiset sotatoimet alkoivat yhteenotolla suomalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä 28. syyskuuta 1944 Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksessä.

1940-luvun lopulla alkoi sähköistäminen. 1960-luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, koska maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille. Pudasjärven lukio rakennettiin vuonna 1960 parantamaan paikkakunnan jatkokoulutusmahdollisuuksia. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla Pudasjärveltä uutisoitiin ufohavaintoja. Niitä selitettiin suurvaltojen atomipommikokeilla, Neuvostoliiton rakettikokeilla ja kallioperän kaasupurkauksilla. Pudasjärven väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1960, jolloin asukkaita oli 15 706. Vuonna 1970 väkiluku oli alentunut hieman 15 530 henkeen, ja vuonna 1985 asukkaita oli 11 481. Voimakkaan lähtömuuton vuosina 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla kokonaisia perheitä siirtyi kaupunkeihin ja Ruotsiin.

Vuonna 1980 lasketteluharrastus alkoi sittemmin paikkakunnan tavaramerkiksi muodostuneella Isolla-Syötteellä. Vuonna 2001 Pudasjärvestä tuli osa Iin seutukuntaa, joka myöhemmin nimettiin Oulunkaaren seutukunnaksi. Vuonna 2004 Pudasjärvestä tuli pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. Jo vuonna 2006 Suomen pinta-alaltaan suurimmaksi kaupungiksi nousi Rovaniemen maalaiskunnan kanssa yhdistynyt Rovaniemi.

Maantiede

Sammakkosuo Olvassuon soidensuojelualueella.

Pudasjärven etelä- ja länsiosa on alavaa suomaata, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Suot ovat enimmäkseen aukeita, veteliä ja vaikeakulkuisia lettosoita, joilla on runsaasti pieniä, syvärantaisia lampia. Purojen varsilla levittäytyvät rehevät varjoisat korpisuot. Pudasjärvi on Suomen soistuneimpia alueita; yli puolet kaupungin pinta-alasta on suota. Soita on ojitettu metsänkasvatusta ja viljelyä sekä viime aikoina myös turvetuotantoa varten. Suuria suoalueita on Pudasjärven ja Utajärven rajoilla leviävällä Olvas-, Oravi-, Näätä- ja Sammakkosuon suolakeudella. Pudasjärven metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pitäjän itäosien vaara- ja tunturialuetta hallitsevat kuusikot. Vaarojen rinteillä ja notkelmissa on niin sanottuja rinne- ja lakisoita. Euroopan unionin ja samalla Suomenkin vanhin kallioalue (3,5 miljardia vuotta) sijaitsee Pudasjärven Siuruankylässä.

Vesistöt

Iijokisoudun päätöstapahtuma Kipinän kylässä.

Pudasjärven pinta-alasta yli 200 km² on vettä. Suuria järviä on etenkin Pudasjärven keski- ja itäosissa. Sotkajärvi ja Pudasjärvi ovat merkittäviä lintujärviä.

Alajuoksultaan sähköntuotantoon valjastettu Iijoki virtaa Pudasjärven halki idästä länteen luonnontilaisena. Iijoen kalalajeja ovat muun muassa taimen, harjus ja siika. Pohjoisessa Iijoen törmät ovat harvaanasuttuja ja joki virtaakin pääosin vaarojen keskellä. Etelämpänä Iijoen törmillä on alavia rantaniittyjä ja rannoille rakentuneita kyliä. Vuosittain heinäkuussa järjestettävä Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärvellä Kipinän koskelle.

Pudasjärven eteläosan vesistöt ovat yhteydessä Kiiminkijokeen.

Ilmasto

Pudasjärven ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,6 −6,2 −1,0 5,1 12,5 18,2 21,2 18,4 12,3 4,5 −0,9 −4,1 ka. 6,1 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −14,3 −14,5 −10,7 −4,0 2,4 8,0 11,3 9,1 4,7 −0,7 −6,0 −10,8 ka. −2,1 Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,1 −10,1 −5,7 0,5 7,4 13,2 16,2 13,7 8,3 1,8 −3,3 −7,2 ka. 2,1 Sademäärä (mm) 36 32 30 27 50 58 78 68 57 57 51 43 Σ 587 Sadepäivät (d) 9 9 8 7 10 10 11 10 10 10 11 11 Σ 116 L ä m p ö t i l a −6,6 −14,3 −6,2 −14,5 −1,0 −10,7 5,1 −4,0 12,5 2,4 18,2 8,0 21,2 11,3 18,4 9,1 12,3 4,7 4,5 −0,7 −0,9 −6,0 −4,1 −10,8 S a d a n t a 36 32 30 27 50 58 78 68 57 57 51 43 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Tiestö

Pudasjärvellä risteävät Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20 ja Kajaanista Rovaniemelle kulkeva kantatie 78. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunkiin Ouluun on matkaa 86 kilometriä. Pudasjärven yleisten teiden yhteispituus on Suomen viidenneksi suurin.

Kylät

Pudasjärven keskusta-aluetta satelliittikuvassa.

Pudasjärven jakaantuu 15 osa-alueeseen (pääkylään). Noin puolet kaupungin väestöstä asuu haja-asutusalueilla.

Pääkylät ovat:

• Aittojärvi
• Hetekylä
• Hirvaskoski
• Ervasti
• Iinattijärvi
• Jaurakkajärvi
• Jonku
• Kipinä
• Kollaja
• Kurenala (kuntakeskus)
• Kurki
• Livo
• Pudasjärvi
• Puhos
• Pärjänsuo
• Sarakylä
• Pintamo
• Siurua
• Syötekylä

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Pudasjärvellä oli 8 103 asukasta, joista 4 060 asui taajamassa, 3 965 haja-asutusalueilla ja 78:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pudasjärven taajama-aste on 50,6 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kurenalus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pudasjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Pudasjärven seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pudasjärven alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.

Väestö

Pudasjärvellä on nykyään 7 327 asukasta ja väestötiheys on 1,3 asukasta/km². Noin puolet väestöstä asuu kuntakeskuksessa Kurenalla ja toinen puoli haja-asutusalueilla.^lähde? Suurimmillaan Pudasjärven väkiluku on ollut 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, jolloin se oli noin 16 000 henkeä. Oheinen taulukko kuvaa Pudasjärven ikärakennetta 31. joulukuuta 2008.

Ikäryhmä	Henkilöä (31.12.2008)
0–14	&&&&&&&&&&&01558.&&&&001 558
15–24	&&&&&&&&&&&01077.&&&&001 077
25–34	&&&&&&&&&&&&0669.&&&&00669
35–44	&&&&&&&&&&&&0907.&&&&00907
45–54	&&&&&&&&&&&01471.&&&&001 471
55–64	&&&&&&&&&&&01378.&&&&001 378
65–	&&&&&&&&&&&01971.&&&&001 971

Pudasjärvi on pitkään ollut muuttotappiokunta, ja vuosittain väkiluku on vähentynyt jopa yli 100 hengellä. Oulu on ollut tärkein^lähde? yksittäinen kunta sekä lähtö- että tulomuuton osalta. Pudasjärveltä muuttaneet ovat pääasiassa opiskelu- ja työpaikkojen vuoksi lähteviä nuoria. Paluumuuttajien on puolestaan arvioitu olevan suurelta osin eläkeläisiä. Pudasjärven kaupunkistrategiassa^{lähde tarkemmin?} koulutusmahdollisuuksia, työpaikkoja, laadukkaita palveluita ja kaupungin imagon kohottamista pidetään tärkeinä muuttotappion hillitsemiseksi.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pudasjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			11 493
1985			11 453
1990			11 173
1995			10 958
2000			10 044
2005			9 380
2010			8 827
2015			8 257
2020			7 860
Lähde: Tilastokeskus.

Hallinto ja palvelut

Viiri ja kokousnuija.

Hallintoelimet

Pudasjärven kaupunginvaltuustossa on 27 jäsentä, joista 14 on miehiä ja 13 naisia. Suomen Keskusta on valtuuston suurin puolue.

Vasemmistoliitolla on ollut paikkakunnalla aina kohtalaisen vankka kannatus, mutta SDP:n ja kokoomuksen kannatus on ollut pientä.^lähde?

Vuoden 2021 kuntavaaleissa valtuustopaikat jakautuivat puolueittain seuraavasti:

• Suomen Keskusta 15 paikkaa
• Perussuomalaiset 7 paikkaa
• Vasemmistoliitto 2 paikkaa
• Kokoomus 1 paikka
• SDP 1 paikka
• Kristillisdemokraatit 1 paikka

Valtuuston puheenjohtajana toimii Olga Oinas-Panuma (kesk.). Pudasjärven kaupunginhallitukseen kuuluu 9 jäsentä, ja sen puheenjohtaja on Vesa Riekki.

Kaupungin sisäinen organisaatio on jaettu kolmeen toimialaan, jotka ovat keskushallinto, opetus- ja sivistystoimi sekä tekninen toimi.

Vaakuna

Pääartikkeli: Pudasjärven vaakuna

Pudasjärven vaakunan karhuaihe on saatu vapaaehtoiskomppanian lipusta Kustaa III:n sodan (1788–1790) ajalta.

Terveydenhuolto

Pudasjärven terveyskeskuksessa on laboratorio, röntgen, neuvola, fysikaalista hoitoa, hemodialyysiyksikkö, diabetespoliklinikka, mielenterveysyksikkö ja 52-paikkaisen vuodeosaston. Hammashoitola toimii myös terveyskeskuksen yhteydessä. Terveydenhoidon Pudasjärvellä järjestää Oulunkaaren kuntayhtymä.

Koulutus

Pudasjärven keskustassa on Lakarin koulu sekä Hirsikampus, jossa toimivat yhteisesti yhtenäiskoulu sekä lukio. Hirsikampus avattiin elokuussa 2016, ja on kooltaan maailman suurin hirsirakennus. Haja-asutusalueilla puolestaan ovat Hirvaskosken, Kipinän, Sarakylän ja Syötteen koulut. Hirsikampuksessa toimii myös Pudasjärven lukio.

Ammatillista koulutusta järjestää OSAO. Pudasjärven yksikössä on tarjolla koulutusta sähkö-, puu-, liiketoiminta-, sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja ohjausaloilla sekä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta.

Pudasjärven kansalaisopisto järjestää perinteisempien koulutustensa lisäksi myös avoimen yliopiston kursseja yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

Elinkeinoelämä

Tunturihotelli Iso-Syöte.

Pudasjärven elinkeinot perustuvat pitkälti luonnonvaroihin ja niiden jalostukseen. Keskeisiä toimialoja ovat mekaaninen puunjalostus, matkailu ja maaseutuyrittäjyys.

Pudasjärvellä toimivista teollisuusyrityksistä merkittävimmät ovat mekaaniseen puunjalostukseen keskittyneet Kontiotuote ja Profin. Kontiotuote Oy on kansallisesti merkittävä hirsitalotoimittaja, ja vuonna 2005 sen palveluksessa oli 269 henkilöä. Profin Oy on ikkunoiden ja ovien toimittaja, jonka tuotteet menevät pääsääntöisesti Kaukoidän markkinoille. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, joihin kuuluvat esimerkiksi Iso-Syöte Oy, Syötteen keskusvaraamo, Syöteresort ja Kelosyöte Oy. Muita tärkeitä työllistäjiä ovat Pudasjärven kaupunki, Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy, Lännen Tehtaat Oyj/Apetit sekä M-, S-, ja K-marketit. Niemitalon juustola tekee Pohjois-Suomessa varsin tunnettua leipäjuustoa, jota kutsutaan kollajanjuustoksi.

Merkittävimpiä työllistäviä aloja Pudasjärvellä ovat julkiset palvelut, maa- ja metsätalous, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kaupan ja majoitusalan palvelut. Vuonna 2001 Pudasjärvellä kävi töissä muista kunnista 303 henkeä ja Pudasjärveltä muissa kunnissa 422 henkeä. Oulu on merkittävin kohde niin sisään- kuin ulospendelöinninkin osalta. 1990-luvun alun laman jälkeen Pudasjärvellä on ollut jatkuvasti vaikea työttömyystilanne. Heinäkuussa 2016 työttömiä oli 17,7 %.

Kulttuuri

Nähtävyydet

Kupson kutsun varrella Jaurakkavaaralla.

Panuman hiekkaranta.

Virkistysuimala Puikkari.

Kuusamontien varressa Korentokankaalla sijainneesta ja myöhemmin kaatuneesta kuuluisasta Rahamännystä on kerrottu tarina, että Akseli Kallen-Gallela ikuisti sen vuonna 1892 jäädessään yöksi Korennon kievarille.

Luontokohteet

Iinattijärvellä sijaitsevan Hampusvaaran laki on suosittu kalliokiipeilykohde. Pudasjärven kaakkoisosassa sijaitsevan Jaurakkavaaran lakipiste kohoaa 340 metrin korkeudelle merenpinnasta. Jaurakkajärven pintaan verrattuna huipun korkeus on 216 metriä. Jaurakkavaaran huipulla kiertelee Kupson kutsu -niminen retkeilyreitistö, johon kuuluu kolme reittivaihtoehtoa. Puolakkavaara kohoaa korkealle läntisen Pudasjärven suotasankojen yläpuolelle Siuruan kylässä. Vaara on jääkauden jälkeen ollut Litorinameren saari ja näiltä ajoilta vaaralle on muodostunut noin viiden hehtaarin kokoinen ”rantakivikko”. Vaaralla on sijainnut myös moni palovartiotorni.

Puhoskylässä sijaitseva Julmaharju on aarniomaisten harjumetsien, lähteikköjen, suppien ja pienten lampien muodosta kokonaisuus. Harjun alueelta on löytynyt Luonto-Liiton tutkimuksissa useita uhanalaisia sienilajeja. Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi Kaunislampi. Korpisen kylässä sijaitsevaan kirkasvetiseen Kirkasheteeseen matkailijat ovat heitelleet kolikkoja ja esittäneet toiveita jo vuosikymmenten ajan.

Kipinänkosket ovat Iijoen vapaana virtaavista koskista kaikkein vuolaimmat. Kosket sijaitsevat Kipinän kylässä Valtatie 20:n lähellä, ja niiden leveys on noin 100 metriä. Kesäisin koskille kerääntyy perhokalastajia ja koskilla huipentuu myös Iijokisoutu.

Pudasjärven kaakkoiskulmassa Korpisen kylässä sijaitseva Jumalanhauta on halkaisijaltaan 30-metrinen ja syvyydeltään 15-metrinen kattilamainen hiidenkirnu, jonka pintaa peittävät ihmisen pään kokoiset kivet. Paikoin vaikeakulkuinen 20 metriä syvä Portinkuru sijaitsee UKK-reitin varrella Syötteen ja Pintamon kylän välimaastossa. Kuru on osa Syötteen kansallispuistoa. Viime jääkauden sulamisvesien noin 10 000 vuotta sitten kovertama Vattukuru sijaitsee 2,1 kilometrin mittaisen luontopolun varrella Isolta-Syötteeltä Taivalkosken suuntaan. Euroopan unionin vanhin kallioperä on Siuruan kylän Siuruankankaalla, jossa kalliot ovat 3,5 miljardia vuotta vanhoja. Monet jääkaudet ovat hioneet niitä, ja ne ovat sijainnut aikoinaan Päiväntasaajan seudulla.

Pudasjärven merkittävimmät soidensuojelualueet ovat Euroopan suurimpiin soidensuojelualueisiin kuuluva Litokaira sekä Olvassuo ja Hirvisuo. Pudasjärven keskiosassa läntiset laajat suoalueet muuttuvat Koillismaan vaaroiksi. Alueella sijaitsee Ohtavaaran–Ohtosensuon lähes luonnontilassa oleva alue. Ohtosensuo on yksi Pudasjärvelle perustetuista soidensuojelualueista. Alueella on luonnontilaisia soita, vanhojen metsien saarekkeita ja useita lampia. Ohtosenlammen sekä suoalueen ja Ohtavaaran korkeusero on huomattavan suuri. Vaaran rinteessä on reheviä lehtomaisia puronvarsikorpia ja lukuisia lähteitä. Ohtavaaran rinteillä 190–210 metrin korkeuskäyrillä sijaitsevat kilometrien pituiset muinaiset merenrantavallit eli pirunpellot.

Kuusamontien varressa Korennonkylässä sijaitsi kuuluisa Rahamänty, jonka tarinan mukaan taiteilija Akseli Gallen-Kallela ikuisti kesällä 1892 yöpyessään Korennon kievarissa.

Syöte

Pääartikkeli: Syöte

Pudasjärvellä sijaitseva Syötteen alue on tunnettu Syötteen kansallispuistosta sekä Ison-Syötteen ja Pikku-Syötteen huipulla sijaitsevista laskettelukeskuksista.

Kulttuurikohteet

Pudasjärven kaupunginkirjasto toimii erityisesti syksyllä 2021 avatussa monitoimitalo Hyvän olon keskus Pirtissä sijaitsevan Pudasjärven pääkirjaston, kirjastoauton ja verkkopalvelujen välityksellä. Pudasjärven kaupunginkirjasto on myös osa Outi-kirjastokimpaa ja tätä kautta kirjaston asiakkaat saavat käyttöönsä laajemman teos- ja palvelutarjonnan.

Pinta-alaltaan noin kolmen hehtaarin suuruinen Pudasjärven kotiseutumuseo on yksi Pohjois-Suomen laajimmista kotiseutumuseoista. Alueella on lähes kaksikymmentä rakennusta, jotka sisältävät yli 8 000 esinettä.

Nykyinen Pudasjärven kirkko on valmistunut vuonna 1781. Kirkkorakennuksen välittömässä läheisyydessä ovat kappeli ja kellotorni, jonka huippua koristavat ainoat tunnetut Mikael Toppeliuksen ulkomaalaukset. Pudasjärven hautausmaalle on haudattu 417 talvi-, jatko- ja Lapin sodissa kaatunutta pudasjärveläistä. Taiteilija Paavo Tolosen suunnittelema sekä kivestä ja pronssista toteuttama sankarimuistomerkki paljastettiin vuonna 1978. Reliefissä sotilas ja äiti lapsineen rakentavat uutta tulevaisuutta sodan runtelemassa maailmassa.

Pudasjärven ensimmäinen kirkkoherra Josephus Palmannus ja hänen perheensä hukkuivat Pudasjärveen ollessaan palaamassa helluntaikirkosta vuonna 1666. Tapahtuneen muistoksi kirkkopihalle on pystytetty kivinen muistomerkki. 962 ihmistä kuoli nälkään suurien nälkävuosien koetellessa Pudasjärveä vuosina 1866–1868. Kirkon pihamaalla on näitten ihmisten muistoksi pystytetty muistomerkki. Lapin sodan muistomerkki sijaitsee Kipinän kylässä valtatie 20:n ja Hetekyläntien risteyksessä. Paikalla käytiin ensimmäinen aseellinen yhteenotto suomalaisten ja saksalaisten joukkojen kesken 28. syyskuuta 1944. Toisen Pudasjärvellä käydyn taistelun muistoksi on pystytetty muistomerkki Aittojärvelle, jonne suomalaiset kulkivat Kipinästä Iijoen yli.

Kuvanveistäjä, taidemaalari ja valokuvaaja Kari Tykkyläisen kotinäyttely on avoinna kesäisin Konttilassa Yli-Siurualla lähellä kantatie 78:aa. Yli-Kollajalla Kipinän kylässä sijaitsee taidemaalari Paavo Ahosen kotiateljee. Kuvanveistäjä ja runoilija Eero Räisäsen kesänäyttely ”Eeten” sijaitsee Iijoen rannalla Parkkilassa Pudasjärven kylässä. Luontokuvaaja Jorma Luhdan Pudasjärven luonnosta kertovia valokuvia on nähtävillä ympäri vuoden Syötteen luontokeskuksessa, jossa on nähtävillä myös Syötteen historiasta kertovia kuvia. Lisäksi kaupunginkirjastossa on jatkuvasti nähtävillä eri alojen taiteilijoiden töitä.^lähde?

Virkistysuimala Puikkari on vuosituhannen vaihteessa rakennettu uimahalli kuntakeskuksessa Kurenalla. Pudasjärven Ilmailukeskuksen ympärillä on Euroopan suurimpiin kuuluva purjelentoalue G41. Kelosyötteen lomakylän lähistöllä on parin kilometrin mittainen Peikkopolku.

Kuuden kilometrin päässä Pudasjärven keskustasta sijaitseva Jyrkkäkoski oli 1980- ja 1990-luvuilla yksi Pohjois-Suomen vilkkaimmista^lähde? huvipaikoista, mutta nykyään toiminta ei ole enää niin aktiivista.^lähde? Poikavaaran rinteessä Korpisen kylässä on Viettelys-niminen taukotulipaikka. Rantaraitti on Iijoen törmälle aivan Kurenalan keskustan tuntumaan rakennettu jokivartta seuraileva noin 1,5 kilometrin pituinen maisema- ja kuntopolku. Luonnonmaisemien lisäksi sen varrella voi nähdä rakennettua perinnemaisemaa. Raitti kulkee pitkin Kurenkosken rantaa.

Tapahtumat

Kari Tykkyläisen performanssista ”Fellinin pöytä”.

Umpihankihiihtoa Syötteen maastossa 2006.

Kulttuuritoimi järjestää Taidehuone Pohjantähdessä säännöllisesti taidenäyttelyitä. Huomattavimpia Pudasjärvellä asuvia tai sieltä lähtöisin olevia taiteilijoita ovat Kari Tykkyläinen, Paavo Tolonen, Jorma Luhta, Janne Räisänen, Tapani Kokko, Antti Estamaa, Maarit Bergman, Esko Männikkö ja Martti Aiha.

Kulttuuritoimi ja Pudasjärven seurakunta järjestävät vuosittain yhdessä kotiseutujuhlan, joka pidetään kotiseutumuseon alueella ja kirkossa. Perinteeksi muodostuneet Pudasjärvi Markkinat ovat yksi Pohjois-Suomen suurimmista^lähde? markkinoista. Ilmailuharrastajia keräävä viikon mittainen Sunny Night Fly-in -ilmailutapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2006.

Kehittämistoiminta järjestää vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Kylä kokkaamaan! -tapahtuman, jossa varsin vapaasti muodostetut joukkueet kisailevat kokkauskilpailun merkeissä.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Pudasjärvellä kolmesti, vuosina 1972, 1998 sekä 2013. Seuraavan kerran suviseurat on tarkoitus järjestää Pudasjärvellä vuonna 2024.

Ruokakulttuuri

Pudasjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kuivalihavelli, ohrarieska, leipäjuusto ja karpalokiisseli.

Urheilu

Pudasjärven Urheilijat ry. järjestää tapahtumia yhdessä kaupungin liikuntatoimen kanssa. Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty vuosittain helmikuussa vuodesta 1998 asti. Kesällä järjestetään myös viikon mittaiset Kesäpilkin maailmanmestaruuskilpailut. Pohjantähti Games on juhannuksen aikana pidettävä kansainvälinen yleisurheilukilpailu. Vuodesta 1983 järjestetty Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärven Kipinän kylään. Matkaa kertyy noin 160 kilometriä, ja aikaa tähän kuluu viisi vuorokautta. Iijokisoudun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Iijoen matkailullisia arvoja, saada Iijoki kunnostettavaksi vaelluskalakelpoiseksi ja tukea Iijoen vesistönsuojelua.^lähde?

Liikuntatoimi ylläpitää vuonna 1983 valmistunutta liikuntakeskusta, johon kuuluu Tuomas Sammelvuo -saliksi nimetty liikuntahalli, kuntosali, pikajuoksurata ja Virkistysuimala Puikkari -niminen uimahalli.^lähde? Kaupunki ylläpitää myös Suojalinnan urheilukenttää, jonka viereen valmistuu vuonna 2017 tekonurmikenttä jalkapalloharrastajille. Pudasjärven keskustan tuntumassa sijaitsevia liikuntakohteita ovat lisäksi Sivakkarata ja Jyrkkäkoski, jossa on kuntopolkujen ja latujen lisäksi kaksi hyppyritornia.^lähde?

Jääkiekko- ja jääpallokaukaloita löytyy Suojalinnan urheilukentän lähistöltä sekä Hirvaskosken, Honkasenkankaan, Paukkerin, Poijulan ja Puhoksen kouluilta. Koulujen yhteydessä toimivat liikuntasalit ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Sivukylien koulujen lähistöllä on hiihtopolkuja ja kuntolatuja.

Tunnettuja pudasjärveläisiä

• Emilia Appelgren, taidemaalari
• Aukusti Hiltula, kansanedustaja (Suomalainen puolue)
• Pertti Huuskonen, diplomi-insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Antti Isomursu, kansanedustaja (SMP)
• Jenni Jaakkola, ensimmäinen KIDSing-voittaja (syntynyt Pudasjärvellä)
• Viljo Kilpeläinen, kansanedustaja (SDP)
• Matti Kinnunen, ammattilaislumilautailija
• Kalle Lohi, sosiaaliministeri, kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos
• Toivo Manninen, Mannerheim-ristin ritari numero 100
• Jukka Nevakivi, diplomaatti ja historiantutkija
• Kalle Nurmela, kansanedustaja (Maalaisliitto)
• Olga Oinas-Panuma, kansanedustaja (Keskusta)
• Aslak Outakoski, historioitsija, arkistonhoitaja
• Nilla Outakoski, saamelainen pappi, teologian tohtori ja yhteiskunnallinen vaikuttaja
• Janne Rajamaa, kauppaneuvos
• Eino Rytinki, kansanedustaja (SPP, PMP, Maalaisliitto), kunnallisneuvos
• Janne Räisänen, taidemaalari
• Toivo Salakivi, kansanedustaja (Maalaisliitto)
• Ilkka Sammelvuo, lentopalloilija
• Tuomas Sammelvuo, Suomen lentopallomaajoukkueen valmentaja, entinen kapteeni
• Jani Sarajärvi, jalkapalloilija
• Eino Siuruainen, maaherra, kansanedustaja (Keskusta)
• Mikko Tiirola, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
• Paavo Tolonen, kuvataiteilija
• Kari Tykkyläinen, kuvanveistäjä ja videotaiteilija
• Maija-Liisa Veteläinen, kansanedustaja (Keskusta), kaupunkineuvos
• Paavo Virkkunen, kansanedustaja (Kokoomus), eduskunnan puhemies, opetusministeri, professori

Metallimusiikkiyhtyeet Eternal Tears of Sorrow, National Napalm Syndicate ja Kalmah on perustettu Pudasjärvellä, ja kunkin yhtyeen ydinryhmä on edelleen pudasjärveläislähtöinen. Muita pudasjärveläisiä levyttäneitä yhtyeitä ovat Tanna ja IC Rock.

Ilkka Remeksen teos Nimessä ja veressä sijoittuu Pudasjärvelle.

Ystävyyskaupungit

Pudasjärven ystävyyskaupunkeja ovat:

•  Venäjä: Kronstadt
•  Venäjä: Louhi ja Pääjärvi
•  Ruotsi: Vindelnin kunta

Katso myös

• Luettelo Pudasjärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Pudasjärven kaupungin kotisivut Pudasjärven kaupunki. Viitattu 4.6.2009.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pudasjärvi Wikimedia Commonsissa

• Pudasjärven kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Pudasjärven avainluvut
• Iijoen vesillä
• Kesäpilkin MM-kisojen kotisivut
• Umpihankihiihdon MM-kisojen kotisivut

Pudasjärvi

Kylät ja alueet	Aittojärvi: Aittojärvi Hetekylä: Hetekylä – Keinäsperä Hirvaskoski: Ervasti – Hirvaskoski – Kurki – Poijula Iinattijärvi: Iinattijärvi Jaurakkajärvi: Jaurakkajärvi Kipinä: Kipinä – Kollaja – Panuma – Taipaleenharju Kurenala: Kurenalus (keskustaajama) Pintamo: Pintamo Pudasjärvi: Jaalanka – Jonku – Pudasjärven kirkonkylä – Ruottisenharju – Siivikko Puhos: Puhos Pärjänsuo: Livo – Pärjänsuo – Rytinki – Yli-Livo Sarakylä: Kipinäsuo – Ruuhensuo – Sarajärvi Siurua: Ala-Siurua – Siurua Syötekylä: Syötekylä
Järviä, jokia ja muita vesistöjä	Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi
Nähtävyyksiä	Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto
Muuta Pudasjärveen liittyvää	Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat

Koillismaa