Apollo 13 (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apollo 13
Ohjaaja Ron Howard
Käsikirjoittaja William Broyles Jr.
Al Reinert
Lost Moon -romaani:
James Lovell
Jeffrey Kluger
Tuottaja Brian Grazer
Säveltäjä James Horner
Kuvaaja Dean Cundey
Leikkaaja Daniel P. Hanley
Mike Hill
Tuotantosuunnittelija Merideth Boswell
Pääosat Tom Hanks
Kevin Bacon
Bill Paxton
Gary Sinise
Ed Harris
Kathleen Quinlan
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö MCA/Universal Pictures
Levittäjä UIP-Dunafilm
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 30. kesäkuuta 1995
Suomi 13. lokakuuta 1995
Kesto 140 min
(Imax 116 min)
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 62 M$
Tuotto 355 237 933 $
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Apollo 13 on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut Ron Howardin ohjaama elokuva, joka kertoo epäonnistuneesta Apollo 13 -kuulennosta. William Broyles Jr. ja Al Reinert käsikirjoittivat elokuvan James Lovellin ja Jeffrey Klugerin Lost Moon -kirjan pohjalta. Elokuva on saanut tunnustusta tapahtumien todenmukaisesta kuvauksesta.kenen mukaan?

Vuonna 2002 elokuvasta julkaistiin 24 minuuttia lyhennetty Imax-versio. 2005, kymmenen vuotta ensi-illan jälkeen julkaistiin DVD, joka sisältää molemmat versiot.[1]

The New York Timesin kriitikot valitsivat Apollo 13:n vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva alkaa takaumalla Apollo 1:n tulipalosta, jota Walter Cronkite selostaa. Monologin jälkeen elokuva siirtyy ensimmäisen kuukävelyn aikaan ja seuraa Maassa astronautti Jim Lovellia. Myöhemmin Lovell esittelee Vehicle Assembly Buildingia vieraille, jolloin Deke Slayton tulee kertomaan Lovellille, että tämä siirretään Apollo 14:stä Apollo 13:n miehistöön.

Lovell ja hänen miehistönsä, Fred Haise ja Ken Mattingly, aloittavat harjoittelun Apollo 13:a varten. Kaksi päivää ennen laukaisua Cape Kennedyssä Lovellille kerrotaan, että Mattingly on vaarassa sairastua vihurirokkoon. Lovell ei pysty kumoamaan lentolääkärin suositusta ja joutuu vaihtamaan Mattinglyn varamiehistön Jack Swigertiin.

Laukaisu onnistuu, mutta kesken lennon Saturn V -raketin toisen vaiheen keskimmäinen moottori sammuu ennenaikaisesti. Ongelma saadaan korjattua polttamalla muita moottoreita pidempään. Swigert telakoi Apollo-komentomoduuli Odysseyn kuumoduuli Aquariuksen kanssa.

Lennon kolmantena päivänä miehistö tekee tarkistustoimenpiteitä, ja Swigert sekoittaa nestehappisäiliöitä, jolloin tapahtuu räjähdys. Räjähdys rikkoo huoltomoduulin rakenteita ja happea alkaa vuotaa ulos. Kuulaskeutuminen joudutaan perumaan, ja turvallinen kotiinpaluukin alkaa vaikuttaa epävarmalta. Miehistön täytyy sulkea huoltomoduuli ja käyttää kuumoduulia pelastusaluksena matkallaan Kuun kautta kotiin. Komentomoduuli sammutetaan ennen aluksen joutumista Kuun taakse.

Aluksen suunnatessa takaisin Maata kohti ilmenee lisää ongelmia. Virran säästämiseksi miehistö joutuu sammuttamaan myös kuumoduulin ja selviytymään matkasta jäätävän kylmässä aluksessa. Kahden hengen lyhytaikaiseen käyttöön suunnitellun kuumoduulin hiilidioksidisuodattimet alkavat tukkeutua, mutta siitä selvitään sovittamalla komentomoduulin suotimet kuumoduuliin.

Lähellä Maata miehistö joutuu tekemään manuaalisesti riskialttiin kurssinkorjauksen kuumoduulin moottorilla. Maassa Mattingly apureineen saa valmiiksi virrankulutuksen minimoivan uudelleenkäynnistyskeinon, ja hänen opastamanaan miehistö onnistuu käynnistämään komentomoduulin. Huoltomoduuli ja kuumoduuli irrotetaan komentomoduulista, jolloin käy ilmi että huoltomoduuli on pahoin vaurioitunut, ja myös komentomoduulin lämpökilven pelätään vaurioituneen räjähdyksessä.

Laskeutumisen aikainen ionisaatiosta johtuva tietoliikennekatko kestää tavallista pidempään, mutta laskeutuminen onnistuu. Elokuva loppuu Lovellin monologiin, joka päättyy sanoihin:

»Katson ylös Kuuhun ja mietin: milloin me palaamme sinne ja ketkä sen tekevät?»

Todenmukaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Apollo 13 -lennon tunnus

Elokuva on tunnettu todellisille tapahtumille uskollisesta kuvauksesta, mutta miehistön välisiä jännitteitä on korostettu ja lisätty dramaturgisista syistä.lähde?

Lennonjohdon ja miehistön välinen dialogi on lähes sanasta sanaan varsinaisen dialogin mukaista. Merkittävimpänä poikkeuksena tästä on myös elokuvan tunnuslauseena toimiva viesti "Houston, we have a problem." Todellisuudessa Swigert sanoi: "Okay, Houston, we've had a problem here." Kommunikaatiokatkoksen takia lennonjohto pyysi tarkennusta, jolloin Lovell sanoi: "Houston, we've had a problem. We've had a main B bus undervolt." Tom Hanks ehdotti elokuvassa käytettyä repliikkiä, jotta kohtauksessa vallitseva kiireellisyyden tunne välittyisi paremmin.[3]

Painottomuutta esittävät kohtaukset kuvattiin NASAn "Vomit Cometissa" eli KC-135-lentokoneessa, jonka lentoradalla voidaan jäljitellä painottomia oloja. Avaruusaluksen sisustan valmisti Kansas Cosmosphere and Space Centerin Space Works, joka entisöi myös oikean Apollo 13 -komentomoduulin.

Oikea lennonjohtokeskus on kolmannessa kerroksessa, mutta elokuvassa se on maan tasalla. Konsultoimassa ollut NASAn työntekijä erehtyi kertomansa mukaan etsimään hissiä unohdettuaan hetkeksi, ettei ollut alkuperäisessä lennonjohtokeskuksessa.

Elokuvan teon aikaan USS Iwo Jima (LPH-2) oli jo romutettu, joten kuvauksissa käytettiin sen sisaralusta, USS New Orleansia (LPH-11).

DVD-julkaisun kommenttiraidalla Jim ja Marilyn Lovell kertovat muun muassa seuraavista poikkeamista, joita tehtäessä otettiin taiteellisia vapauksia:

  • Elokuvassa Ken Mattinglyn rooliin on yhdistetty monien muiden astronauttien (mm. Charles Duke) ja insinöörien toimintaa.
  • Saturn V:n ulkopinnan merkinnät, eritoten kolmannen vaiheen osalta, poikkeavat oikeasta.
  • Jack Swigertin telakointitaidoista ei oikeasti oltu huolissaan.
  • Elokuvassa olevaa, laukaisua edeltävää tapaamista miehistön ja omaisten kesken ei tapahtunut.
  • Viimeinen poltto ennen Maahan paluuta kesti todellisuudessa 14 sekuntia ja se tehtiin kohtisuoraan etenemissuuntaan, ei Maata kohti.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  Tom Hanks  …  Jim Lovell, Apollo 13:n miehistön jäsen  
  Kevin Bacon  …  Jack Swigert, Apollo 13:n miehistön jäsen  
  Bill Paxton  …  Fred Haise, Apollo 13:n miehistön jäsen  
  Gary Sinise  …  Ken Mattingly, Apollo 13:n miehistön jäsen, joka hyllytetään kaksi päivää ennen lentoa  
  Ed Harris  …  Gene Kranz, lennonjohtaja  
  Kathleen Quinlan  …  Marilyn Lovell, Jim Lovellin vaimo  
  Mary Kate Schellhardt  …  Barbara Lovell, Jim Lovellin tytär  
  Emily Ann Lloyd  …  Susan Lovell, Jim Lovellin tytär  
  Miko Hughes  …  Jeffrey Lovell, Jim Lovellin poika  
  Max Elliott Slade  …  James "Jay" Lovell, Jim Lovellin poika  
  Jean Speegle Howard  …  Blanch Lovell, Jim Lovellin äiti  
  Tracy Reiner  …  Mary Haise, Fred Haisen vaimo  
  David Andrews  …  Pete Conrad, astronautti  
  Michele Little  …  Jane Conrad, Peten Conradin vaimo  
  Chris Ellis  …  Donald "Deke" Slayton, astronauttien valinnasta vastaava  
  Joe Spano  …  NASAn johtaja  
  Marc McClure  …  Glynn Lunney, NASAn insinööri  
  Ben Marley  …  John Young, astronautti  
  Clint Howard  …  Sy Liebergot, NASAn lennonohjaaja (EECOM White)  
  Loren Dean  …  John Aaron, NASAn lennonohjaaja ja insinööri (EECOM Arthur)  
  Jim Lovell  …  cameorooli USS Iwo Jiman kapteenina  

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Untitled-1 2008. Universal Studios. Arkistoitu 2.1.2009. Viitattu -116. marraskuuta 2024 kello 05.53 (UTC). (englanniksi)
  2. ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 4.7.2016.
  3. ↑ Goofs for Apollo 13 IMDb. Viitattu -116. marraskuuta 2024 kello 05.53 (UTC). (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Apollo_13_(elokuva)&oldid=22661300”