Mäntyöljy
Mäntyöljy on havupuusta sulfaattisellutehtaan sellunkeiton sivutuotteena saatavaa ainetta.[1] Raakamäntyöljystä jalostetaan esimerkiksi Suomessa monenlaisia kemiantuotteita ja diesel-polttoainetta.[2]
Raakamäntyöljyn koostumus vaihtelee puulajin ja kasvupaikan mukaan. Havupuuta käytettäessä saadaan raakamäntyöljyä Suomessa keskimäärin 35 kg/t sellua. Raakamäntyöljy koostuu hartsihapoista (20–50 %), rasvahapoista (35–70 %) ja neutraaleista aineosista (5–30 %).[1] Hartsihapoista tärkeimmät ovat abietiini-, dehydroabietiini-, palustriini-, neoabietiini-, pimaari- ja levopimaarihappo. Rasvahapoista pääosa on öljyhappoa ja linolihappoa. Mäntyöljyn neutraalit aineet koostuvat pääasiassa steroleista, diterpeenialkoholeista ja -aldehydeistä.[3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raakamäntyöljyä käytetään vain vähän käsittelemättömänä esimerkiksi bitumiemulsioiden, kasvinsuojeluaineiden ja poraöljyjen valmistamiseen.[1] Mäntyöljy on molekyylien seos, josta voidaan tislaamalla erottaa eri jakeita jatkokäyttöön. Pääosa raakamäntyöljystä tislataan mäntyöljytislaamossa. Mäntyöljyn tislauksen päätuotteet ovat mäntyrasvahappo ja mäntyhartsi. Lisäksi saadaan ns. esiöljyä ja mäntypikeä, sekä tislattua mäntyöljyä. Kun näitä jakeita jalostetaan edelleen, saadaan erilaisiin käyttökohteisiin soveltuvia aineita.[1]
Mäntyrasvahappoa käytetään maalitehtailla alkydihartsien valmistuksessa. Sekatisleet ja tislatut mäntyöljyt käytetään mäntysaippuan eli mäntysuovan valmistukseen sekä maali- ja liimateollisuuden raaka-aineeksi.[1] Mäntyöljypohjaisia tuotteita käytetään esimerkiksi teippeihin, etiketteihin, pakkaus- ja lattiamateriaaleihin, maaleihin, pinnoitteisiin, liimoihin, voiteluaineisiin, metallintyöstönesteisiin, polttoaineiden lisäaineisiin, kaivosteollisuuteen, öljykenttäsovelluksiin ja autonrenkaisiin.[4]
Veren kolesterolitasoa alentavia steroleja valmistetaan mäntyöljystä.[5] Purukumi ja huulipuna voivat sisältää mäntyöljyperäisiä aineita. Suomen Rehu on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt ja tuonut markkinoille eläinrehun, joka sisältää mäntyöljyn pihka-aineita. Nämä toimivat luonnonmukaisia tulehdusta estäviä aineina, minkä ansioista siipikarjalihan tuotannossa voidaan vähentää antibioottien käyttöä, joka Suomessa on vähäistä, mutta monissa Euroopankin maissa huomattavan yleistä.[6]
Mäntyöljystä voidaan valmistaa myös asfaltin kierrätystä edistävää ainetta. Sen avulla jopa 75 % vanhasta asfaltista voidaan käyttää uudelleen teiden pinnoituksessa. Pinnoite on laadukasta ja sen käyttö säästää rahaa sekä luonnonvaroja, joita kuluisi uuden bitumin käytöstä ja asfalttijätteen hävityksestä.[5]
Yritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2014 mäntyöljyn jalostus työllisti n. 3 000 henkilöä Euroopassa ja liiketoiminnan arvo oli yli miljardi euroa. Suomessa toimivat alan yritykset, Kraton Chemical Oulussa ja Forchem Raumalla, tuottavat korkean jalostusarvon koko jalostusketjun osalta. Suurin osa niiden tuotannosta menee vientiin.[5]
UPM on rakentanut 2012–2015 Lappeenrantaan biojalostamon, jonka pääraaka-aine on mäntyöljy. Biojalostamo valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia biopolttoaineita liikennekäyttöön.[7]
Kilpailu käytöstä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jotkin mäntyöljyn jalostajat vastustavat Suomen valtion ja Euroopan unionin politiikkaa, jolla mäntyöljy on määritelty tähderaaka-aineeksi ja polttoaineeksi. Jalostajat muistuttavat julkaisemallaan videolla, että mäntyöljyä saadaan hyvin niukasti ja siitä jatkojalostetuista tuotteista on kova kysyntä maailmalla. Yritysten mukaan valtion toimet vahingoittavat kestävän biotalouden kehitystä Euroopassa.[8]
Mäntyöljyjalosteiden kasvihuonekaasupäästöt ja hiilijalanjälki ovat pienemmät kuin vastaavien fossiilista raaka-aineista ja kasviöljyistä valmistettujen tuotteiden. American Chemistry Councilin tutkimuksen mukaan mäntyöljyn ohjaaminen biopolttoaineisiin ei kuitenkaan vähennä hiilidioksidipäästöjä tai fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Sen on sen sijaan todettu vähentävän innovaatioita ja työpaikkoja.[9] Biokemikaaleihin ja biopolttoaineisiin erikoistunut tutkimuslaitos Fraunhofer UMSICHT on julkistanut tutkimustuloksensa Euroopan mäntyöljyn jalostuksen vaikutuksista.[10] Tutkimus keskittyy taloudelliseen arvonlisään, työllisyyteen ja ympäristövaikutukseen. Tulosten mukaan ympäristölle ei koidu mitään etua, jos mäntyöljyä siirretään biokemikaaleista biodieseliin. Itse asiassa päinvastoin, sillä biokemianjalostuksen tuotanto aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin uusiutuvan dieselin valmistus.[10]
Tutkimus paljastaa myös, että mäntyöljystä jalostetuilla biopohjaisilla kemikaaleilla on erittäin myönteinen vaikutus taloudelliseen arvonlisään (EVA, Economic Value Add) sen pitkän jalostusketjun takia. Tulokset osoittavat, että mäntyöljyn jalostus biopohjaisiksi kemikaaleiksi tuottaa EVA:n, joka on vähintään neljä kertaa suurempi kuin uusiutuvan dieselin EVA. Mäntyöljyn jalostuksen vaikutus Euroopan työllisyyteen verrattuna biodieseliä tuottavaan teollisuuteen on dramaattinen. Tutkimuksen mukaan mäntyöljyn jalostus työllistää suoraan ja välillisesti 4 000 ihmistä, kun uusiutuvan dieselin valmistus antaa työtä 400:lle.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Riistama, Kyösti., Laitinen, Jorma., Vuori, Merja., Tammer-paino): Suomen kemianteollisuus. Helsinki: Chemas, 2003. 58355831 ISBN 9529597541 Teoksen verkkoversio.
- ↑ TE: Mäntyöljystä saadaan lisäarvoa enemmän muissa tuotteissa kuin puudieselissä Maaseudun Tulevaisuus. Arkistoitu 6.6.2016. Viitattu 24.2.2017.
- ↑ A. H. Conner, J. W. Rowe: Neutrals in southern pine tall oil. Journal of the American Oil Chemists Society, 1975-09, nro 9, s. 334–338. doi:10.1007/bf02639190 ISSN 0003-021X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Real Green Gold | Mäntyöljy on arjessamme www.realgreengold.com. Arkistoitu 22.10.2015. Viitattu 14.12.2015.
- ↑ a b c Mäntyöljy on biopohjaisten tuotteiden aarreaittaBiotalous www.biotalous.fi. Arkistoitu 9.7.2017. Viitattu 14.12.2015. fi
- ↑ Tall oil is a treasure trove of bio-based products | Biotalous – Bioeconomy Biotalous – Bioeconomy. 3.8.2015. Viitattu 17.10.2018. (englanti)
- ↑ UPM:n Lappeenrannan 175 miljoonan euron biojalostamo aloitti kaupallisen tuotannon T&T. Viitattu 16.10.2018.
- ↑ Satakunnan Kansa | Mäntyöljyjalostajat syyttävät valtiota kalliista virheestä www.satakunnankansa.fi. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 14.12.2015.
- ↑ New Study Says Diverting Pine Chemistry Co-Products to Biofuel Does Not Further Reduce GHGs www.americanchemistry.com. Arkistoitu 5.5.2017. Viitattu 22.12.2015.
- ↑ a b c Fraunhofer Institute: EU CTO – Added Value Study pinechemicals.org. 11.5.2016. Viitattu 16.3.2018.[vanhentunut linkki]