Tulikivi
| Tulikivi Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Koska maailma on kylmä. |
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: TULAV |
| Markkina-arvo |
 28,6 milj. € (31.12.2021)[1] |
| Perustettu | 1979 |
| Toimitusjohtaja | Heikki Vauhkonen |
| Puheenjohtaja | Jyrki Tähtinen |
| Kotipaikka | Juuka, Suomi |
| Toimiala | kivenjalostus |
| Tuotteet | tulisijat, kiukaat, sisustuskivet |
| Liikevaihto |
33,5 milj. € (2021)[1] |
| Liikevoitto |
2,7 milj. € (2021)[1] |
| Tilikauden tulos |
1,7 milj. € (2021)[1] |
| Henkilöstö |
204 (keskim. 2021)[1] |
| Kotisivu |
www |
Tulikivi Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka on yhtiön oman ilmoituksen mukaan maailman suurin vuolukiven jalostaja ja varaavien tulisijojen valmistaja. Tulikivi-konsernin muodostivat vuonna 2021 emoyhtiö Tulikivi Oyj:n lisäksi Nordic Talc Oy, Tulikivi U.S., Inc (Yhdysvalloissa), OOO Tulikivi (Venäjällä) sekä Tulikivi GmbH (Saksassa). Tulikiven vuolukivilouhokset ja tehtaat sijaitsevat Juuan Nunnanlahdessa, Suomussalmella ja Heinävedellä ja sen kivivarat ja varannot käsittävät yhteensä yli kahdeksan miljoonaa m3.[2][3] Yhtiöllä on kolme tuotekategoriaa: tulisijat, sauna ja sisustuskivet.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrityksen toiminta on saanut alkunsa vuonna 1893 perustetusta Finska Täljstens AB -yhtiöstä (Suomen Vuolukivi Oy). Sen perustajiin kuuluivat geologi Benjamin Frosterus, tiilitehtailija Paul Chmelevsky, ylijohtaja Axel Tigerstedt, arkkitehti Hugo Lindberg, yli-insinööri Knut Selin, insinööri Axel von Knorring, yli-insinööri Theodor Tallqvist, pankinjohtaja Leon von Pfaler ja kreivi Carl Mannerheim. Seuraavien vuosikymmenten jugendtyyli käytti paljon vuolukiviä. Vientitoiminta loppui kuitenkin Venäjän vallankumoukseen vuonna 1917. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana puulämmitteisten hellojen ja uunien suosio laski ja vuolukiven kaivostoiminta tyrehtyi.[4]
Yrityksen uusi toimintavaihe seurasi omistuksen vaihdon jälkeen. Vuonna 1979 Reijo Vauhkonen osti Suomen Vuolukivi Oy:n. Yhtiön nimi vaihdettiin seuraavana vuonna Tulikivi Oy:ksi, ja vuolukiven tuotanto käynnistettiin uudelleen. Vuonna 1988 yritys listautui Helsingin pörssin OTC-listalle. Talouden vahvistuttua yritys perusti vientimalliston. Vuonna 1994 Tulikivi Oy nousi pörssin päälistalle ja yhtiö sai ISO 9001 -laatusertifikaatin tuotantoprosesseilleen. Toimintaa laajennettiin tytäryrityksien ja yrityskauppojen avulla. Vuonna 2003 yhtiö avasi yhteistyökumppaniensa kanssa kivialan osaamiskeskittymän Suomen Kivikeskuksen Juuassa. Juuasta löytyi uusi vuolukiviesiintymä.[4]
Vuonna 2005 Venäjälle perustettiin oma myyntitytäryhtiö. Vuonna 2006 Tulikivi osti Kermansavi Oy:n ja otti Juuan uuden tuotantolaitoksen käyttöön. Vuosina 2007–2009 yritys kehitti tulisijojaan puhtaammin palaviksi ja vähemmän pienhiukkasia tuottaviksi. Tulisijojen ympäristövaikutuksia kehitettiin myös hiilijalanjäljen laskemisella. Vuonna 2011 Tulikivi luopui rakennuskivien tuottamisesta ja viisi vuotta aiemmin hankitun Kermansaven mukana seuranneesta käyttöastioiden valmistuksesta.[4]
Liiketoiminta-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulikivi-konserni työllisti tilikaudella 2021 keskimäärin 204 henkilöä. Viennin osuus Tulikivi-konsernin liikevaihdosta on yli puolet. Yhtiön tärkeimmät vientimaat ovat Ranska, Saksa, Italia, Belgia ja Venäjä.
Tulikivi Tulisijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varaavat takat
- Varaavat takkaleivinuunit
- Leivinuunit ja hellat
- Sisustustakat
- Tulikivi-valmistakat
- Tulikivi Green-tuotteet
- Tulikivi-mittatilausmallisto
Tulikivi Sauna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sähkökiukaat
- Puukiukaat
- Savusaunakiukaat
- Yhteisösaunat
- Ohjauskeskukset
- Kiuaskivet
Tulikivi Sisustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keittiö
- Kylpyhuone
- Eteinen
- Piha
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Vuosikertomus 2021 (PDF) tulikivi.fi. Tulikivi Oyj. Viitattu 9.11.2019.
- ↑ Vuosikertomus 2015 (PDF) tulikivi.fi. Tulikivi Oyj.
- ↑ Toimipisteet ja tehtaat tulikivi.fi. Tulikivi Oyj. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ a b c Tulikivi Oyj:n historia vuosilukuina tulikivi.fi. Tulikivi Oyj. Viitattu 24.5.2013.