Bronze Star

Pronssitähti etupuolelta

Bronze Star (suom. pronssitähti) on Yhdysvaltain armeijan sotilasansiomitali, joka voidaan myöntää rohkeudesta taistelussa tai ansiokkaasta palveluksesta. Se on taistelussa myönnettävistä kunniamerkeistä neljänneksi korkein ja kaikista kunniamerkeistä yhdeksänneksi korkein.

Myöntämisperusteet

Pronssitähti voidaan myöntää kenelle tahansa, joka jollain tapaa palvellessaan Yhdysvaltain armeijaa tai palvellessaan yhdessä Yhdysvaltain armeijan kanssa 6. joulukuuta 1941 jälkeen, on osoittanut rohkeutta tai suoriutunut tai palvellut kiitettävästi. Teoksi ei kuitenkaan hyväksytä ilmalentojen aikana suoritettuja tekoja, sillä niitä varten on ilmavoimilla oma Air Medal. Kunniamerkkiin oikeuttava teko pitää tehdä taistelussa Yhdysvaltojen vihollista vastaan tai konfliktissa vastustavaa tai ulkomaista voimaa vastaan. Kunniamerkin voi saada myös sankaruudesta ystävällismielisten joukkojen palveluksessa vastustavaa asevoimaa vastaan, joka ei ole sodassa Yhdysvaltojen kanssa.^lähde?

Pronssitähti myönnetään edellä mainituista ansioista niille, joiden teot eivät yllä Silver Starin edellyttämälle tasolle. Sen voi saada myös yksittäisestä arvokkaasta teosta tai ansiokkaasta palveluksesta, jotka eivät kuitenkaan ole Legion of Meritin arvoisia.^lähde?

Historia

Alkuperäisen idean, josta myöhemmin tuli pronssitähti, keksi eversti Russell P. "Red" Reeder vuonna 1943. Hän uskoi moraalin paranevan, jos olisi olemassa kunniamerkki, jonka voisivat myöntää komppanioiden tai patteristojen kapteenit ansioituneille alaisilleen. Reederin mielestä kunniamerkin olisi pitänyt olla maavoimien vastine ilmavoimien myöntämälle Air Medalille. Hän ehdotti kunniamerkin nimeksi "ground medal". Idea sai vähitellen kannatusta, ja lopulta kenraali George C. Marshall kirjoitti muistiossaan 3. helmikuuta 1944 presidentti Franklin D. Rooseveltille:

»Se tosiasia, että maavoimat, ja erityisesti jalkaväki, elää äärimmäisessä epämukavuudessa ja kurjuudessa ja että juuri he joutuvat mies miestä vastaan taistelemaan vihollisen kanssa, tekee moraalin ylläpitämisestä erityisen tärkeää. Air Medalin käyttöönotto on aiheuttanut mielipahaa maavoimissa ja erityisesti jalkaväen sotamiehissä, jotka paitsi kärsivät armeijan pahimmista tappioista niin maassa kuin ilmassakin myös kestävät eniten vaikeuksia.»

^lähde?

Air Medal oli otettu käyttöön kaksi vuotta aikaisemmin nostamaan lentosotamiesten moraalia. Presidentti Roosevelt toimeenpani pronssitähden käytön 4. helmikuuta 1944 siten, että se myönnettiin ansioista 6. joulukuuta 1941 jälkeen. Presidentti John F. Kennedy muutti 24. elokuuta 1962 myöntämisperusteita siten, että kunniamerkin voi saada palvellessaan Yhdysvaltain armeijassa tai palvellessaan yhdessä Yhdysvaltain armeijan kanssa. Näin moni toisen maailmansodan liittoutuneiden sotilas sai pronssitähden, kuten myös YK:n sotilaat Korean sodasta ja Vietnamin sodan liittolaisten joukoissa palvelleet. Uudemmissa armeijan operaatioissa pronssitähtiä on myönnetty liittolaisille Persianlahden ja Irakin sodasta.^lähde?

Ulkoasu

Pronssitähden, kuten myös hopeatähden on suunnitellut Rudolf Freund. Mitali on pronssista tehty symmetrinen viisisakarainen tähti, jonka sakaroiden kärkien kautta piirretyn ympyrän halkaisja on 1½ tuumaa (38mm). Etupuolella on tähden sisällä pienempi tähti, jonka sakaroiden kärkien kautta piirretyn ympyrän halkaisija on 3/16 tuumaa (4,8 mm). Kääntöpuolella on teksti "HEROIC OR MERITORIOUS ACHIEVEMENT" ja tila kunnimerkin saajan nimelle.^lähde?

Kulmistaan pyöristetty suorakaiteen muotoinen metallirengas kiinnittää tähden punaiseen nauhaan. Nauha on 1 3/8 tuumaa (35 mm) leveä ja siinä on viisi pystysuoraa raitaa. Raidat ovat sijaitsevat nauhassa symmetriset siten, että aivan reunoilla on kaksi valkoista raitaa, joiden levveys on 1/32 tuumaa (1 mm). Keskellä on ultramariinin värinen 1/8 tuumaa (3 mm) leveä raita, jota reunustavat kaksi valkoista 1/32 tuumaa (1 mm) leveää raitaa.

^lähde?