Lassakuume

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lassakuume on arenaviruksen aiheuttama verenvuotokuume. Sen isäntänä on rotta, jonka virusta sisältävä virtsa leviää pölyn ja elintarvikkeiden välityksellä ihmiseen.

Lassakuume tarttuu myös sekundäärisesti ihmisestä ihmiseen.

Tautia esiintyy endeemisenä Länsi-Afrikassa. Tautiin ei ole rokotetta (tilanne 2018).[1]

Lassakuumeen kuolleisuus on nykyään noin kaksi prosenttia.

Nimensä lassakuume on saanut nigerialaisesta Lassan kaupungista, jonka ympäristössä diagnosoitiin taudin ensimmäiset tieteellisesti todennetut tapaukset vuonna 1969[2].

Lassakuumetta esiintyy Länsi-Afrikassa arviolta 100 000–300 000 tartuntaa vuodessa[3][2]. Arvioiden tekeminen tosin on hankalaa muun muassa tilastoinnin ja terveydenhuollon puutteellisuuksien takia. Esimerkiksi Nigerian tautikeskus pyrkii osaltaan seuraamaan tautia.[4]

Taudin oireet ilmenevät 1–3 viikon kuluessa tartunnasta

Lassakuumeen diagnosointi on hankalaa, koska sen oireet ovat moninaiset ja epämääräiset. Ne muistuttavat ebola- ja marburg-virusinfektioita sekä malariaa.

Lääkityksenä on ribaviriini (Copegus, Rebetol) -antiviruslääke.

  1. Charlie Weller: Lassa fever: The killer disease with no vaccine 5.3.2018. BBC, bbc.com. Viitattu 20.4.2020. (englanniksi)
  2. a b Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta-. ja ehkäisykeskukset (englanniksi)
  3. Lassa fever Health Topics A to Z. World Health Organization. Viitattu 2. elokuuta 2011. (englanniksi)
  4. Lassa fever outbreak update, 24 January 2018 24.1.2018. Reliefweb, reliefweb.int. Viitattu 20.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]