Taka-Töölö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taka-Töölö
Bortre Tölö
Kaupungin kartta, jossa Taka-Töölö korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Taka-Töölö korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 14
Pinta-ala 1,95[1] km² 
Väkiluku 15 343[2] (31.12.2022)
Postinumero(t) 00250, 00260
Lähialueet Etu-Töölö, Linjat, Alppila, Länsi-Pasila, Laakso, Meilahti

Taka-Töölö (ruots. Bortre Tölö) on Helsingin 14. kaupunginosa ja samalla peruspiiri. Taka-Töölö kuuluu Helsingin kantakaupunkiin.

Taka-Töölön asukkaista on suomenkielisiä 83 %, ruotsinkielisiä 11 % ja muun kielisiä 6 % (2014).[1] Asuntokannasta yli 90 % on rakennettu ennen 1960-lukua.

Puistoja alueella on 36 hehtaaria ja metsäksi luokiteltua aluetta 15 hehtaaria (lähinnä Rajasaaressa, tiedot 2014).[1] Puistoista suurin on Eläintarha, jonka etelälaidalla on kaupunginpuutarha eli Talvipuutarha. Töölönlahden länsirannalla sijaitsee Hesperianpuisto ja Seurasaarenselän äärellä Sibeliuksen puisto, jossa on turistibussien vakiokohteisiin kuuluva Sibelius-monumentti.

Taka-Töölössä sijaitsevat muun muassa Helsingin Olympiastadion ja Suomen Kansallisooppera Töölönlahden rannalla Hesperianpuiston pohjoispuolella. Pääministerin virka-asunto Kesäranta sijaitsee meren rannalla Linnankoskenkadun länsipäässä Meilahden puolella noin sadan metrin päässä Taka-Töölöstä. Mannerheimintien varrelta löytyvät 1972 valmistuneet suuret hotellit Scandic Park ja Crowne Plaza (alun perin Inter-Continental ja Hesperia).

Taka-Töölön alueella on runsaasti urheilukenttiä ja muita mahdollisuuksia liikuntaan ja urheiluun. Esimerkiksi Kisahallissa, Olympiastadionilla, Uimastadionilla, Eläintarhan urheilukentällä, Töölön pallokentällä, Jäähallissa, Ruusulankadun keilahallissa, Soutustadionilla ja viereisissä melontaseuroissa toimii monia paikallisia, alueellisia tai kansallisia liikuntajärjestöjä. Urheiluseuroista tunnettuja ovat muun muassa HJK (jalkapallo) ja HIFK (jääkiekko, jalkapallo, jääpallo). Myös Töölön Vesa, jonka jääkiekkotoiminnan pohjalta syntyi Jokerit, on lähtöisin alueelta.

Arkkitehtuuria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiastadionin torni
Helsingin Oopperatalo
Yleisradion ja Suomen ympäristökeskuksen entinen toimitalo. Nykyään talossa on asuntoja.

Arkkitehtonisesti kiinnostaviin kohteisiin Taka-Töölössä lukeutuu Hilding Ekelundin suunnittelema Töölön kirkko, joka valmistui 1930. Helsingin Olympiastadionin piirsivät Yrjö Lindegren (vaihe 1934–1938) ja Toivo Jäntti (vaihe 1952). Stadionin kunnostus syntyi 1994 Markku Aallon suunnittelemana. Oopperatalon (Helsinginkatu 58; valmistui 1993) suunnitelmasta vastasi työryhmä Eero Hyvämäki, Kari Piela, Tuula Mäkinen ja Antti Laiho. Viereisen Töölönrannan ravintolan (Helsinginkatu 56; 1996) piirustusten takana olivat Eero Hyvämäki ja Pekka Leskelä. Uudempaa arkkitehtuuria edustavat myös Kesäkatu 2–8:n asuintalot (1998–2000) suunnittelijoinaan Timo Vormala, Susanna Raitanen ja Jukka Linko. Yleisradion päätoimipaikka sijaitsi vuodesta 1968 lähtien osoitteessa Kesäkatu 2, kunnes kaikki sen toiminnot siirtyivät vastavalmistuneeseen Isoon Pajaan Pasilaan maaliskuun alussa 1993.[3] Yleisradion jälkeen Suomen ympäristökeskus toimi talossa vuoteen 2018 asti, jonka jälkeen talo muutettiin asuinrakennukseksi. Urakka valmistui vuonna 2022.[4]

Terveydenhuoltolaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taka-Töölössä sijaitsi Töölön sairaala, jonka erikoisaloina olivat käsikirurgia, neurokirurgia, ortopedia ja traumatologia sekä plastiikkakirurgia. Vuonna 1932 valmistunut sairaalan vanhin osa oli alkuaan Suomen Punaisen Ristin sairaala, jossa aloitti toimintansa myös nykyinen Punaisen Ristin veripalvelu.[5] Rakennuksen suunnittelija oli arkkitehti, professori Jussi Paatela, joka on suunnitellut myös Meilahdessa sijaitsevan Naistenklinikan. Sairaalan yhdeksänkerroksinen torniosa edusti varhaista funktionalismia, vaikka rakennus muuten sisälsikin vielä piirteitä klassismista. Sairaalan päivystyspoliklinikkaa kutsuttiin laitoksen varhaisista vaiheista asti tapaturma-asemaksi. Tapaturma-asema oli ympärivuorokautinen päivystyspiste, joka oli sairaalan erikoisalojen yhteisyksikkö ja palveli koko HUS-sairaanhoitopiirin 1,4 miljoonaa asukasta. Töölön tapaturma-asema oli HUS-piirin merkittävin onnettomuuspotilaiden vastaanottopiste. Sillä oli erityisesti suuronnettomuustilanteissa keskeinen asema HUS-piirin sairaaloiden hälyttäjänä. Poliklinikalla on järjestetty myös päivystyksellinen suu- ja leukasairauksien hoito. Töölön sairaalan toiminta päättyi vuonna 2023 Siltasairaalan valmistuttua. Sairaalan 1950–1960-luvuilla rakennetut osat, kuten tapaturma-asema, puretaan vuosina 2023–2024. Sen sijaan alkuperäinen 1930-luvulla valmistunut rakennus säilytetään. Alueelle on tarkoitus rakentaa asuinrakennuksia.[6]

Välskärinkadun ja Mechelininkadun välissä sijaitseva Hesperian sairaala valmistui helmikuussa 1962 Helsingin kaupungin keskusmielisairaalaksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä.[7] Sairaala remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa, ja nykyisin sen päärakennus toimii HYKS Psykiatriakeskuksena. Pohjoisen Hesperiankadun puolella olevissa sivurakennuksissa on lisäksi HYKSin Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa. Sairaala-alueella olevat kaksi tornitaloa, jotka tehtiin alun perin sairaalan henkilökunnan asunnoiksi mutta olivat myöhemmin sekä potilas- että toimistokäytössä, päätettiin vuonna 2007 muuttaa tavallisiksi asuinrakennuksiksi.[8]

Kivelän sairaalan ja Töölön terveysaseman pääsisäänkäynti (Sibeliuksenkatu 14).

Sibeliuksenkadun puolella samassa korttelissa kuin HYKS Psykiatriakeskus sijaitsee Kivelän sairaala ja Töölön terveysasema. Kivelän sairaalassa hoidetaan pitkäaikaisesti monisairaita vanhuksia.[9]

Taka-Töölössä toimivat lisäksi muun muassa Töölönkadulla sijaitseva Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) pääkaupunkiseudun suurin terveysasema sekä yksityinen sairaala Mehiläinen.

Taka-Töölössä Töölönkadun varrella toimi vuonna 1891 perustettu Kammion sairaala, joka purettiin vuonna 1962. Tässä yksityisessä mielisairaalassa oli hoidettavina useita aikanaan tunnettuja henkilöitä.

Linnankoskenkadun ja Lastenlinnantien välissä sijaitsee lastentautien sairaala Lastenlinna. Vuonna 1948 valmistunut rakennus on Kaarlo Borgin, Elsi Borgin, Otto Flodinin ja Olavi Sortan suunnittelema ja on arkkitehtonisesti funktionalismin ja romanttisen tyylin synteesi. Rakennus koostuu korkeasta tornimaisesta, toiselta päädyltään pyöreämuotoisesta sairaalarakennuksesta ja siihen liittyvästä matalasta kaarimaisesta siipirakennuksesta. Rakennuksen julkisivuja on elävöitetty rappaukseen ja tornin ikkunanpuitteisiin reliefeinä tehdyillä koristeellisilla kuvioilla. Kansainvälisen Docomomo-järjestö on valinnut Lastenlinnan suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten listalle.[10] Lastenlinna on nykyisin hallinnollisesti osa HYKSin Lasten ja nuorten sairaalaa.

Taka-Töölössä Ruusulankatu 10:ssä sijaitsee tukiasuntoja päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Asuntoja on yhteensä 93. Useiden Taka-Töölön asukkaiden mukaan tukiasunnot aiheuttavat häiriötä. Myös Helsingin poliisi vahvistaa, että häiriöt Ruusulankadulla ovat lisääntyneet.[11]

Kadunnimistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taka-Töölössä sijaitsee joukko katuja, jotka on nimetty suomalaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden mukaan. Näitä ovat Runebergin­katu (Johan Ludvig Runebergin mukaan)[12], Topeliuksenkatu (Zachris Topeliuksen mukaan)[13], Linnankoskenkatu (Johannes Linnankosken mukaan)[14], Päivärinnankatu (Pietari Päivärinnan mukaan)[15], Minna Canthin katu[16], Mikael Lybeckin katu[16] ja Tavaststjernankatu (Karl August Tavaststjernan mukaan)[17]. Aikaisempi Meilahdenkatu nimettiin Eino Leinon Seuran aloitteesta vuonna 1948 Eino Leinon kaduksi. Eino Leinon patsaalle kaavailtiin paikkaa kadun luoteispäästä, johon sitä ei kuitenkaan sittemmin pystytetty.[18]

Mannerheimintien osuus Kansallismuseon kohdalta Taka-Töölön kautta Töölön tulliin oli vuoteen 1942 saakka Turuntie.[19] Espoonkadun nimi muutettiin vuonna 1959 Paasikivenkaduksi presidentti Juho Kusti Paasikiven muistoksi. Paasikivi asui tämän kadun varrella ennen presidenttikauttaan ja viimeiset kuukautensa sen jälkeen.[20] Aikaisempi Kammionkatu (Kammion sairaalan mukaan) nimettiin vuonna 1966 Sibeliuksenkaduksi. Säveltäjä Jean Sibelius asui aikoinaan kadun varrella ja nimeäminen liittyi hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlaan. Kadun länsipäässä sijaitseva Sibeliuksenpuisto, jonka aikaisempi epävirallinen nimi oli Taivallahdenpuisto, nimettiin Sibeliuksen 80-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1945. Puisto sijaitsee entisten Bråvalla-, Miramar- ja Kinnekulle-nimisten huviloiden tonteilla.[21] Ruusankadun ja Ruusulankadun nimien taustalla on näillä tienoilla sijainnut Rosavillan huvila.[22] Aiempi Lepolankatu, joka oli nimetty Lepolan huvilan mukaan, nimettiin vuonna 1954 Kajanuksenkaduksi säveltäjä ja kapellimestari Robert Kajanuksen muistoksi.[23]

Olympiastadionin ja kaupunginpuutarhan välissä kulkeva Hammarskjöldintie on nimetty vuonna 1962 Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin Dag Hammarskjöldin mukaan. Ruotsalainen Hammarskjöld toimi YK:n pääsihteerinä vuodesta 1953 ja sai surmansa selvittämättömäksi jääneessä lento-onnettomuudessa Kongon demokraattisessa tasavallassa syyskuussa 1961. Hammarskjöld vieraili Suomessa vuonna 1956.[24]

Oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen rajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taka- ja Etu-Töölön välinen raja kulkee Pohjoista Hesperiankatua pitkin. Lännessä Taka-Töölön raja kulkee Seurasaarenselällä Rajasaaren takana. Pohjoisraja menee pääministerin virka-asunnon Kesärannan eteläpuolelta ja jatkuu Stenbäckinkatua ja Reijolankatua seuraten edelleen Nordenskiöldinkadulle. Idässä Taka-Töölö jatkuu rataan saakka, joskin Helsinginkadun eteläpuolella kaupunginosien raja kulkee keskellä Töölönlahtea.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taka-Töölöön kulkevat raitiolinjat 1, 2, 4, 8 ja 10 sekä useat bussit, mukaan lukien runkolinjat 20, 30, 40, 200, 300 ja 400.

Lähimmät metroasemat ovat Kamppi, Rautatientori ja Hakaniemi. Lähimmät rautatieasemat ovat Helsingin päärautatieasema ja Pasilan asema. Nämä kaikki sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä Taka-Töölöstä.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 30) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
  3. ↑ Raimo Salokangas: Aikansa oloinen – Yleisradion historia 2,, s. 357. Helsinki: Yleisradio, 1996. ISBN 951-43-0714-3.
  4. ↑ https://yle.fi/a/74-20008618
  5. ↑ Arno Forsius: Richard Faltin (1867–1952) – suomalaisen kirurgian uranuurtaja (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ https://yle.fi/a/74-20074857
  7. ↑ Betoni 3/2006[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Hesperian sairaalan torneista tehdään asuntoja (Rakennusperinto.fi)[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Kivelän sairaala (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Docomo Suomi Finland
  11. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/a1371505689416 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 132. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  13. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 141.
  14. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 117.
  15. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 130.
  16. ↑ a b Helsingin kadunnimet, s. 122.
  17. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 140.
  18. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 93.
  19. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 120.
  20. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 125.
  21. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 135.
  22. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 132–133.
  23. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 106.
  24. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 98.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taka-Töölö&oldid=22531850”