Claudio Borghi
 Claudio Borghi vuonna 2006. | ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Claudio Daniel Borghi Bidos | |
| Syntymäaika | 28. syyskuuta 1964 | |
| Syntymäpaikka | Castelar, Buenos Aires, Argentiina | |
| Pituus | 181 cm | |
| Lempinimi | Bichi | |
| Seura | ||
| Seura | - | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1981–1987 1987–1988 1987 1988 1988–1989 1989 1990 1990–1991 1991 1992 1992–1993 1994 1995 1995–1998 1998–1999 |
 Argentinos Juniors AC Milan Calcio Como Neuchâtel Xamax River Plate Flamengo Independiente Unión de Santa Fe CA Huracán CSD Colo-Colo CA Platense Correcaminos UAT CD O'Higgins Audax Italiano Santiago Wanderers
|
|
| Maajoukkue | ||
| 1985–1986 | Argentiinan maajoukkue
|
9 (1) |
| Valmennusura | ||
| 2002–2003 2006–2008 2008 2009–2010 2010 2011–2012 |
Audax Italiano CSD Colo-Colo Independiente Argentinos Juniors Boca Juniors Chilen maajoukkue
| |
Claudio Borghi (s. 28. syyskuuta 1964 Castelar, Argentiina) on jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija. Keskikentällä pelannut Borghi voitti maailmanmestaruuden vuoden 1986 MM-kisoissa.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Borghi, lempinimeltään Bichi, aloitti uransa vuonna 1981 Argentinos Juniorsissa. Borghi oli nuorena lupaava pelaaja ja häntä pidettiin tulevaisuuden jalkapallotähtenä. 22-vuotiaana hänet valittiin Argentiinan joukkueeseen vuoden 1986 MM-kisoihin. Borghi ei säväyttänyt kisoissa eikä hän koskaan täyttänyt niitä odotuksia, joita häneen oli kohdistettu. Borghi ei saanut kutsua maajoukkueeseen enää MM-kisojen jälkeen.
Seuratasolla kysyntää silti riitti. Borghi vietti jalkapallokiertolaisen elämää pelaten 15 eri joukkueessa kuudessa eri maassa (Argentiina, Italia, Sveitsi, Brasilia, Meksiko ja Chile). Euroopassa hän pelasi Italiassa AC Milanissa sekä Como Calcio 1907:ssä ja Sveitsissä Neuchâtel Xamax’ssa. Borghin parhaat saavutukset tulivat uran alussa kasvattajaseura Argentinos Juniorsissa, jossa hän voitti Argentiinan mestaruuden ja Copa Libertadoresin. Myöhemmin urallaan Borghi voitti Colo-Colossa Recopa Sudamericanan. Borghi lopetti pelaajauransa kauden 1998–1999 jälkeen chileläisessä Club de Deportes Santiago Wanderersissa.
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruus: 1986
- Copa Libertadores: 1985
- Recopa Sudamericana 1992
- Copa Interamericana: 1992
- Argentiinan mestaruus (2): Metropolitano 1984, Nacional 1985
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajauran jälkeen Claudio Borghi siirtyi valmentajaksi. Kaudella 2002–2003 hän valmensi Chilessä Audax Club Sportivo Italianoa ilman suurempaa menestystä. Audax-pestinsä jälkeen Borghi toimi yliopistojalkaplloilun parissa valmennustehtävissä, kunnes vuonna 2006 hänestä tuli CSD Colo-Colon päävalmentaja. Heti ensimmäisellä kaudella hän johdatti Colo-Colon kahteen Chilen mestaruuteen (Apertura ja Clausura) ja Copa Sudamericanan finaaliin. Samana vuonna Claudio Borghi valittiin myös maanosan parhaaksi valmentajaksi.
Kesäkuussa 2008 Borghi siirtyi Colo-Colosta kotimaahansa Independienten peräsimeen. Hänestä tuli seuran 19:s valmentaja viimeisen 10 vuoden aikana.[1] Hänenkin urakkansa seurassa jäi varsin lyhyeksi, sillä Borghi erosi tehtävästään jo lokakuussa seuran hävittyä Club Atlético Huracánille 1–0.[2]
Kesäkuussa 2009 Borghi jatkoi valmennusuraansa Argentinos Juniorsin päävalmentajana. Borghin johdolla seura sijoittui 2009 Aperturassa kuudenneksi, mutta 2010 alkoi tulla jo parempia tuloksia. Argentinos saavutti muun muassa ennätyksellisen 14 ottelun voittoputken ja voitti ensimmäisen tittelinsä 25 vuoteen juhlimalla Clausuran mestaruutta 2010. Hyvästä menestyksestä huolimatta hän päätti jättää seuran Clausuran jälkeen.
Toukokuussa 2010 hän siirtyi Boca Juniorsin peräsimeen.[3] Tulokset olivat kuitenkin kehnoja ja Borghi erosi marraskuussa tehtävästään.[4]
Helmikuussa 2011 Borghista tuli Chilen maajoukkueen uusi päävalmentaja.[5] Borghin johdolla Chile ei yltänyt tuloksellisesti samalle tasolle kuin Marcelo Bielsan johdolla. Huonosti alkaneet MM 2014 -karsinnat ja kehnot tulokset muissa maaotteluissa johtivat lopulta Borghin potkuihin marraskuussa 2012. Chile oli tuolloin hävinnyt viisi viimeisintä pelaamaansa ottelua.[6]
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Chilen mestaruus: 2006 (Apertura ja Clausura)
- Copa Sudamericanan hopeaa: 2006
- Etelä-Amerikan vuoden valmentaja 2006
- Argentiinan mestaruus: 2010 (Clausura)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Borghi the latest to try reviving Independiente (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Dijo basta
- ↑ "Yo no sé por qué me trajeron acá..." (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ El decepcionante adiós: Borghi cayó preso de su propia inestabilidad
- ↑ Chilen jalkapallomaajoukkue säilyy argentiinalaiskomennossa
- ↑ Chile sacks coach Claudio Borghi[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Borghi, il Sacchi del Sudamerica
- Borghin profiili Argentinos Juniorsin sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
| Edeltäjä: Marcelo Bielsa |
Chilen maajoukkueen päävalmentaja 2/2011–11/2012 |
Seuraaja: Jorge Sampaoli |
1 Almirón | 2 Batista | 3 Bochini | 4 Borghi | 5 Brown | 6 Passarella | 7 Burruchaga | 8 Clausen | 9 Cuciuffo | 10 Maradona | 11 Valdano | 12 Enrique | 13 Garré | 14 Giusti | 15 Islas | 16 Olarticoechea | 17 Pasculli | 18 Pumpido | 19 Ruggeri | 20 Tapia | 21 Trobbiani | 22 Zelada | Valmentaja Bilardo