Japaninmarjakuusi
| Japaninmarjakuusi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
| Lahko: | Cupressales |
| Heimo: | Marjakuusikasvit Taxaceae |
| Tribus: | Taxeae[2] |
| Suku: | Marjakuuset Taxus |
| Laji: | cuspidata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) on marjakuusiin kuuluva havupensas. Se kasvaa neljän metrin korkuiseksi ja on muodoltaan leveän kartiomainen.[3] Neulaset ovat kiiltävän tummanvihreitä ja lyhyitä.[3] Ne ovat myös litteitä ja alapuolelta vaaleampia.[4] Kasvi on kokonaan myrkyllinen, lukuun ottamatta emikasvin punaista siemenvaippaa [5].
Kasvupaikka ja levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japaninmarjakuusi viihtyy varjoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla. Aurinkoisemmilla paikoilla sen neulaset muuttuvat ruskeiksi. Kasvupaikan tulisi olla myös tuulilta suojattu.[6] Vanhempana se pärjää kuitenkin avoimemmillakin paikoilla.[4] Maaperän pitäisi olla kalkittu ja läpäisevä multamaa.[3] Alun perin laji on kotoisin nimensä mukaisesti Japanista. Se kasvaa myös Sahalinilla, Kiinassa Amurin alueella ja Mantšuriassa, mutta ei Koreassa.[6] Suomessa laji menestyy Oulun seudulla asti.[4]
Laji on vähemmän mereisen ilmaston puu kuin vaikkapa euroopanmarjakuusi.[6] Nämä kaksi marjakuusilajia on vaikea erottaa toisistaan, mutta käytännössä Suomessa ei paljoakaan euroopanmarjakuusia kasvateta.[4]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japaninmarjakuusi soveltuu hyvin viherrakentamiseen sekä yksittäis- että ryhmäpensaaksi.[6] leikattuihin pensasaitoihin. Toisin kuin monet muut havukasvit, se kestää leikkaamista hyvin. Pensasaidan vaarana ovat kuitenkin hyvin kylmät talvet, jotka palelluttavat osan taimista.[4] Erityisesti kovat pakkastalvet saavat aikaan vahinkoja, mutta marjakuuset kelpaavat myös hirville.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Katsuki, T. & Luscombe, D: Taxus cuspidata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Taxeae Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Kekkilä: Japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata)
- ↑ a b c d e Pentti Alanko - Mikko Lagerström: Havupuut ja -pensaat puutarhassa. Tammi 2006.
- ↑ Myrkyllinen marjakuusi Oma puutarhuri. 7.12.2022. Viitattu 15.8.2024.
- ↑ a b c d e Metla (Arkistoitu – Internet Archive)