Toijala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Akaan keskustaajamaa ja entistä kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Toijala
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Akaa

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°10′00″N, 023°52′05″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 864
Hallinnollinen keskus Toijalan keskustaajama
Perustettu 1946
– kaupungiksi 1977
– emäpitäjä Akaa
Liitetty 2007
– liitoskunnat Viiala
Toijala
– syntynyt kunta Akaa
Pinta-ala 58,49 km²  [1]
(2006)
– maa 51,03 km²
– sisävesi 7,46 km²
Väkiluku 8 410  [2]
(31.12.2006)
– väestötiheys 164,2 as./km²

Toijala oli Etelä-Pirkanmaalla sijaitseva Suomen entinen kaupunki. Toijalan keskustaajama on nykyään Akaan kaupungin keskustaajama.

Muodostettu vuonna 1946 silloisen Akaan kunnan pääosasta (32,8 km²), josta syntyi Toijalan kauppala,[3] se sai kaupunkioikeudet vuoden 1977 alusta.[4] Se yhdistettiin vuonna 2007 Viialan kunnan kanssa uudeksi Akaa-nimiseksi kaupungiksi.[5]

Ennen kuntaliitosta Toijalan kaupungin väkiluku oli 8 356 (31.12.2005) ja pinta-ala 58,6 km², josta 7,72 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 164,2 asukasta/km². Toijalan naapurikunnat olivat Kalvola, Kylmäkoski, Valkeakoski ja Viiala.

Toijalan keskusta sijaitsee pääosin rautatien lounaispuolella ja sen ohi virtaa Vanajaveteen laskeva Lontilanjoki. Rautatien yli on ylikulkusilta. Charles Bassin piirtämä Akaan puukirkko on valmistunut vuonna 1817.[6]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toijalasta on hyvät maantie- ja rautatieyhteydet sekä etelään pääkaupunkiseudulle että pohjoiseen. Myös Toijalan satamasta on hyvät vesiliikenneyhteydet Tampereelle ja Hämeenlinnaan[7].

Toijalassa yhtyvät Helsingin ja Tampereen sekä Turun ja Tampereen väliset rautatiet. Nykyinen linja-auto- ja rautatieasema on valmistunut vuonna 1963. Asemarakennuksen on suunnitellut A.Raveala.[3]

Valtatie 3:ta uudistettaessa uuden moottoritien linjaukseksi tuli Toijala johtuen vesistöolosuhteista. Alueelle onkin moottoritien rakennuksen jälkeen syntynyt muun muassa ostoskeskus- (ns. Veturi) ja huoltoasemakompleksi.

Toijalasta on maanteitse matkaa Tampereelle 40 kilometriä, Hämeenlinnaan 45 kilometriä, Helsinkiin 145 kilometriä ja Turkuun 130 kilometriä. Aikaisemmin Toijalan kautta kulki Tampereen ja Hämeenlinnan välinen kantatie 56 (nykyisin seututie 303) ja se oli Huittisista tulleen kantatie 57:n toinen päätepiste.

Kunnallispolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkia markkinoitiin Pirkanmaalla halpana, mutta hyvien liikenneyhteyksien päässä olevana asumiskuntana.

Toijalan kunnallisveroprosentti oli 19,25 (2004) ja kaupunginjohtajana toimi sosiaalidemokraattien Pauli Ihamäki.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmakuva Toijalasta.

Ensimmäiset merkit ihmisten asettumisesta Toijalan ja muualle entisen Akaan kunnan alueille ovat peräisin neljänneltä vuosituhannelta ennen ajanlaskun alkua. Muinaislöytöjä Haittilassa ja Hallanmäessä.[3] Toijala mainittiin asiakirjoissa Akaan pitäjään kuuluvana kylänä ensimmäisen kerran vuonna 1460. Vuoden 1539 maakirjassa mainittiin myöhemmän Toijalan alueella olleen 35 taloa, joista 12 Toijalan kylässä.[6]

Koulut ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan pitäjän ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Toijalassa vuonna 1867 ja Toijalan Säästöpankki perustettiin vuonna 1877. Toijalan yhteiskoulu perustettiin vuonna 1906 ja siitä tuli yliopistoon johtava oppilaitos vuonna 1923. [6]

Rautatie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan keskuskylän Toijalan elämä mullistui, kun siitä tuli vuonna 1876 käyttöön vihittyjen Hämeenlinnan ja Tampereen välisen rautatien sekä Turun radan risteyspaikka. Toijalan asema rakennettiin alun perin hieman syrjään asutuskeskuksesta Toijalan ja Pätsiniemen kylien rajalle. Vanha Toijalan kyläkeskus tuhoutui suurimmaksi osaksi vuonna 1886 sattuneessa tulipalossa, minkä jälkeen asutuksen painopiste siirtyi rautatieaseman tuntumaan. Vuonna 1880 Toijalassa asui 27 rautatievirkailijaa ja -työläistä; vastaava luku vuonna 1920 oli jo 129. Suomen Rautatieläisyhdistyksen ensimmäinen haaraosasto perustettiin Toijalaan vuonna 1890.[6] Toijalan asemalta rakennettiin radat myös Vanajaveden rannassa sijainneeseen satamaan vuonna 1927 ja Valkeakoskelle vuonna 1938. Suurin osa satamaradasta purettiin sen jäädessä moottoritien alle 1990-luvun lopulla.[8]

Rautateiden tulo vaikutti paikkakunnalla myös torpparien määrään. Kun metsien arvo nousi ja maanomistajat korottivat torppien vuokria, suurin osa torppareista luopui viljelmistään ja siirtyi rautateiden palvelukseen.

Teollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteyksien ansiosta paikkakunnalle nousi vähitellen myös teollisuutta. Jo rautateiden käyttöönottovuonna 1876 aloitti toimintansa oluttehdas, joka valmisti kunnan määräyksestä 1890-luvulta lähtien vain virvoitusjuomia. Vuonna 1920 Toijalaan muutti kangaspuita valmistava yritys, joka otti nimekseen Toijalan Kaidetehdas[9]. Vuosisadan vaihduttua Toijalasta muodostui huomattava tapettiteollisuuden keskus. Vuonna 1903 aloitti toimintansa Toijalan Tapettitehdas, vuonna 1927 Uusi Tapettitehdas ja vuonna 1930 Pihlgren & Ritolan Tapettitehdas, ja Toijalassa valmistui pitkään 60 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta tapetista. 1970-luvulla Toijalassa toimi kolme Suomen silloisista kuudesta tapettitehtaasta.[6]

Alue- ja hallintomuutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1911 tehtiin ensimmäinen ehdotus Toijalan muuttamiseksi kauppalaksi. Vanha Akaan kunta alkoi hajota Kylmäkosken itsenäistyessä vuonna 1910, ja myös Viiala erosi Akaasta vuonna 1932. Akaan kunta lakkautettiin vuoden 1946 alussa, ja sen jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Toijalan kauppala. Seurakunnan nimenä säilyi tästä huolimatta Akaan seurakunta.[6] Vuoden 1975 alussa Toijalaan siirrettiin Valkeakosken kaupungista aiemmin Sääksmäkeen kuulunut noin 17 neliökilometrin kokoinen Tyrisevän alue. Kunnallislain muutoksen nojalla Toijala muuttui kauppalasta kaupungiksi vuoden 1977 alussa.[6]

Kaupunginosia ja asutusalueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietanen, Jokiranta, Junkkari, Kilsa, Kirkkokangas, Lastumäki, Lentilä, Nahkiala, Paulamäki, Pätsiniemi, Rauhanummi, Savikko, Terisvuori, Tyrisevä, Korkeamäki, Kurvola.[6]

Tutustumiskohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Toijalan puukirkko (v. 1817)
  • kivisakasti (1400-luvulta)
  • Toijalan tapettimuseo[10]
  • Näkymä taidetapahtuma (kesäisin)
  • veturimuseo
  • Nahkialanjärvi
  • Lastumäen Frisbeegolfrata
  • Toijalassa on maailman suurin mämmitehdas ja kaupungissa järjestettiin vuoden 2005 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sataman uimaranta
  • Toijalan vauhtipuisto
  • Hopealinjan laivaliikenne

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toijalan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläiseen murteeseen luettava Akaan murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[11]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toijalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla läskisoosi ja perunamokko eli perunasose, sekä ohrarievä.[12]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaa Futsal pelaa miesten pääsarjatasolla Futsal-liigassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa Akaa Areenalla.

Tunnettuja toijalalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ a b c ”Toijala”, Otavan Iso Tietosanakirja 8, s. 1479. Helsinki: Otava, 1966.
  4. ↑ Akaan historiaa Akaan kaupunki. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 17.12.2011.
  5. ↑ Valtioneuvosto hyväksyi yhdeksän kuntaliitosta Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 13.8.2006. Viitattu 26.6.2006.
  6. ↑ a b c d e f g h Hannu Tarmio, Marketta heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 272–275. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  7. ↑ Vesiliikenne | Akaan kaupunki www.akaa.fi. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  8. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 75. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  9. ↑ Marianne Valta: Mainos: Pirkanmaan Yrittäjät | Kudontakaiteista kaappisänkyihin – 120-vuotias perheyritys katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen Aamulehti. 9.1.2019. Viitattu 2.1.2024.
  10. ↑ Kideradioita, sillipurkkeja ja 6500 erilaista pulloa, Onko (sic) tässä Suomen erikoisimmat museot? (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat 6.7.2013. Viitattu 22.10.2014.
  11. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  12. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 70. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toijala&oldid=22641430”