Uppokiekko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uppokiekkopeli käynnissä

Uppokiekko on veden alla pelattava joukkuepeli. Pelin tarkoituksena on tehdä enemmän maaleja kuin vastustaja. Maali tehdään lyömällä kiekko mailalla maaliin. Uppokiekko kehitettiin Englannissa 1950-luvulla. Lajin ensimmäiset maailmanmestaruuskisat järjestettiin 1980.

Uppokiekon kehitti Alan Blake vuonna 1954 Englannissa, ja lajin nimi oli alun perin Octopush. Tavoitteena oli keksiä urheilulaji, joka tarjoaisi laitesukelluksen harrastajille kiinnostavan ja kilpailullisen tavan pitää yllä harjoittelua myös talvikaudella. Ensimmäiset kilpailut lajia harrastavien seurojen välillä järjestettiin Englannissa talvella 1954–1955.[1]

Laji levisi verrattain nopeasti Britanniasta Ranskaan, Etelä-Afrikkaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin, ja Australiaan, joissa järjestettiin omat kansalliset mestaruusturnaukset 1970-luvuilla.[1] Myöhemmin laji on saavuttanut jonkin verran suosiota myös esimerkiksi Alankomaissa.lähde?

Vuonna 1980 järjestettiin uppokiekon ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut Kanadan Vancouverissa.[1] Turnauksen voitti Alankomaiden joukkue, ja siihen osallistui joukkueita viidestä eri maasta. Nykyään maailmanmestaruuskisoihin osallistuu tyypillisesti hieman alle 20 maan joukkueet.lähde? Maailmanmestaruuskisoissa 2006 oli mukana 17 maata.[2] Kansainväliset turnaukset järjestää urheilusukellusorganisaatio CMAS.[3]

Joukkueissa on kuusi pelaajaa ja kuusi vaihtopelaajaa. Ottelussa on kaksi 15 minuutin puoliaikaa ja kolmen minuutin tauko niiden välissä. Jos peli on tasan, pelataan kaksi viiden minuutin jatkoerää ja niiden jälkeen tarvittaessa äkkikuolemaerä.[3]

Maalit ovat kolme metriä leveät ja 25 senttimetriä korkeat. Pelivälineenä käytettävän kiekon halkaisija on 80 millimetriä, paksuus 30 millimetriä ja paino 1,3 kilogrammaa. Puinen maila on enintään 35 senttimetriä pitkä. Pelaajilla on sukellusmaski, uimalakki, hanska, snorkkeli, räpylät ja korvasuojat.[3]

Uppokiekko Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa uppokiekko on pieni harrastelaji, joka on suosittua lähinnä vapaasukelluksen harrastajien keskuudessa.[4] Monet lajin harrastajista käyttävät lajia tukemaan vapaasukellusharrastusta, eivätkä harrasta uppokiekkoa tavoitteellisesti päälajinaan. Uppokiekkoa harrastavia seuroja on Suomessa muutamia. Organisoitua seurojenvälistä kilpailutoimintaa Suomessa ei ole.[4]

  1. a b c The History of Underwater Hockey web.archive.org. 5.4.2017. Arkistoitu 5.4.2017. Viitattu 27.6.2022.
  2. Participants 2006 CMAS Underwater Hockey World Championships. Viitattu 11.11.2019. (englanniksi)
  3. a b c Suuri urheilulajikirja: säännöt, tekniikka & taktiikka, s. 195. (alkuteos: The Sports Book, 2015) Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6001-7
  4. a b Pitkä pohjaan ja perään! – Lyijykiekon perään sukeltavat ovat uimahallien kummajaisia Yle Uutiset. 12.5.2017. Viitattu 27.6.2022.