Aasiankultakissa
| Aasiankultakissa | |
|---|---|
 Aasiankultakissa eläintarhan kallionreunalla. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
| Suku: | Catopuma |
| Laji: | temminckii |
| Kaksiosainen nimi | |
 Aasiankultakissan levinneisyys |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Aasiankultakissa, (Catopuma temminckii eli Profelis temminckii eli Felis temminckii) on Kaakkois-Aasiassa elävä kissaeläin.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aasiankultakissa on keskikokoinen kissaeläin, jonka pituus on 90 cm, häntä 50 cm ja paino 12–16 kg. Tarhattuna kultakissa voi elää 20-vuotiaaksi, mutta niiden keskimääräinen elinikä luonnossa on todennäköisesti paljon lyhyempi. Turkki on yleensä ketunpunainen tai kullanruskea, mutta myös mustaa ja harmaata väritystä esiintyy. Turkki on yleensä tasavärinen lukuun ottamatta vatsapuolen yksittäisiä täpliä ja toisinaan heikosti erottuvia täpliä muualla turkissa. Kiinassa on kuitenkin värimuunnos, jolla on leopardin kaltaisia täpliä, ja se muistuttaa leopardikissaa. Täplikäs turkki on väistyvä ominaisuus, toisin sanoen kun täplikäs ja tasavärinen kissa risteytyvät, pennut ovat tasavärisiä.
Levinneisyys ja asuinalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aasiankultakissoja asuu kaikkialla Kaakkois-Aasiassa aina Tiibetistä ja Nepalista Etelä-Kiinaan ja Sumatralle. Laji suosii metsäisiä alueita, joissa on kallioisia paikkoja, ja sitä tavataan subtrooppisissa lehtimetsissä ja trooppisissa sademetsissä. Joskus satunnaisesti aasiankultakissoja tavataan avoimemmassa maastossa. Niitä on sekä alavilla mailla että kolmen kilometrin korkeudessa Himalajan vuoristossa.
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tästä näkymättömästä saalistajasta ei tiedetä kovinkaan paljon, ja pääosa tiedoista on peräisin tarhattuna elävistä yksilöistä. Aiemmat havainnot viittasivat siihen, että aasiankultakissat ovat lähinnä yöeläimiä, mutta tuore tutkimus[2] kahdesta kultakissasta paljasti että aktiivisuus ei noudata säännöllistä rytmiä. Niiden oletetaan elävän lähinnä yksin. Ne ääntelevät suhisemalla, sylkemällä, naukumalla, kehräämällä, murisemalla ja kurluttamalla. Muita tarhattuna elävillä kissoilla havaittuja kommunikointitapoja ovat hajumerkintä, virtsan suihkutteleminen, puiden raapiminen tassuilla ja pään hierominen jotakin vasten.
Saalistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aasiankultakissa saalistaa mieluiten maassa, mutta tarvittaessa se myös kiipeää. Saalistaessaan se vaanii ja hyökkää kissaeläimille tyypilliseen tapaan. Sen tiedetään saalistavan lintuja, matelijoita, jyrsijöitä, muita pieniä nisäkkäitä ja joskus pieniä ja nuoria peuroja, ja se on hyvin sopeutuvainen ravintonsa suhteen. Aasiankultakissan on nähty saalistavan pareittain suurta eläintä metsästäessään. Tarhattuna ne kynivät suurten lintujen sulat ennen kuin syövät ne. Niiden on nähty kaivelevan jätteitä, mikä on kissaeläimille harvinaista. Joskus harvoin ne saalistavat lähellä ihmisasutusta tai vaanivat kotieläimiä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki tiedot aasiankultakissan lisääntymisestä ovat peräisin tarhattuna elävistä kissoista tehdyistä havainnoista. Ne ovat sukupuolikypsiä puolentoista kahden vuoden iässä. Tiineys kestää noin 80 päivää, ja pentueessa on yleensä vain yksi poikanen. Pennut syntyvät onttoihin puihin, kallionkohoihin ja mahdollisesti maassa oleviin koloihin ja muihin suojaisiin paikkoihin. Pennun turkki on paksumpi ja vähän tummempi, mutta kuvio pysyy samana koko eliniän. Tarhattuna elävistä kissoista on päätelty, että urokset osallistuvat pentujen hoivaamiseen.
Tarinoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thaimaan joillakin alueilla kultakissasta käytetään nimeä Seua fai ("tulitiikeri"). Paikallisten tarinoiden mukaan kultakissan turkin polttaminen karkottaa tiikerit. Sen lihan syömisellä sanotaan olevan sama vaikutus. Erään heimon parissa uskotaan että yksittäisen karvan pitäminen mukana riittää. Alkuperäiskansojen keskuudessa kissaa pidetään kiivasluonteisena, mutta tarhattuna se on tiettävästi hyvin sävyisä ja rauhallinen.
Alalajit ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aasiankultakissan populaation suuruutta ei tiedetä, mutta se on IUCN:n luettelossa luokiteltu vaarantuneisiin. Sitä metsästetään sen turkin vuoksi ja yhä enemmän siksi, että sen luita käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Suurin vaara on kuitenkin elinalueiden tuhoutuminen. Näitä kissaeläimiä on jonkin verran eläintarhoissa, mutta ne lisääntyvät tarhattuna aika huonosti.
Alalajeja tunnetaan kolme:
- Catopuma temminckii temminckii, Himalaja, Kaakkois-Aasian manner, Sumatra
- Catopuma temminckii dominicanorum, Kaakkois-Kiina
- Catopuma temminckii tristis, Lounais-Kiina
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sanderson, J., Mukherjee, S., Wilting, A., Sunarto, S., Hearn, A., Ross, J. & Khan, J.A.: Catopuma temminckii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Tutkimus (Arkistoitu – Internet Archive)
