Asko Ivalo

Hiihtäjät Siiri Rantanen, Mirja Hietamies ja Eva Hög sekä suurlähettiläs Asko Ivalo Cortinan talviolympialaisissa vuonna 1956.

Asko Päiviö Ivalo (24. kesäkuuta 1901 Helsinki – 2. marraskuuta 1968) oli suomalainen diplomaatti, joka palveli yli 40 vuoden ajan suurlähettiläänä ja ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä.

Asko Ivalon vanhemmat olivat kirjailija Santeri Ivalo (aik. Ingman) ja Ellinor Ivalo. Hän oli naimisissa kuvanveistäjä Emil Wikströmin tyttären Mielikki Wikströmin kanssa. Heillä oli kolme lasta.

Ivalo oli ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1926, ja hän toimi diplomaattina Tallinnassa, Virossa, Tukholmassa, Ruotsissa, Moskovassa,Neuvostoliitossa, Sofiassa, Bulgariassa, Belgradissa, Jugoslaviassa, Pariisissa, Ranskassa

Lähettiläänä Ankarassa, Turkissa 1951–1954, Haagissa, Alankomaissa 1947–1951, Islamabadissa, Pakistanissa 1951–1954, Teheranissa, Intiassa, 1951–1954 ja suurlähettiläänä Damaskoksessa, Syyriassa 1958–1959, Bangkokissa, Thaimaassa 1964–1968, Roomassa, Italiassa 1954–1961, New Delhissä , Intiassa 1964–1968 ja Jakartassa, Indonesiassa 1964–1968.

Mielikki Ivalo on kertonut perheen vaiheista muistelmateoksissaan.

Lähteet

• Uola, Mikko: ”Ivalo, Asko (1901–1968)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 354. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
• Ivalo, Asko & Wikström, Mielikki. (Arkistoitu – Internet Archive) Juhani Kerkkosen Genealogy-sivusto.