D. E. D. Europaeus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Daniel Europaeus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
D. E. D. Europaeus
Henkilötiedot
Syntynyt1. joulukuuta 1820
Savitaipale
Kuollut15. lokakuuta 1884 (63 vuotta)
Pietari, Venäjä
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue kielitiede, kansanrunous

David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus[1] (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari[2]) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.[3] Hän oli Elias Lönnrotin aikalainen ja Suometar-lehden perustajia.[1]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europaeuksen isä Peter Adolf Europaeus oli Savitaipaleen kirkkoherra,[4] joka kuului Europaeusten sukuun. Kuuluisuutta saavuttanut Taneli-poika syntyi isänsä toisesta avioliitosta. Hänen äitinsä oli pappilan entinen karjapiika Sofia Peijo, joka oli savitaipalelaista sukua ja syntyisin Heituinlahden Peijolta. Tämä epäsäätyinen syntyperä sulki Europaeuksen paljolti aikansa varsinaisen sivistyneistön ulkopuolelle. Papin poikana Taneli pääsi kuitenkin opintielle, ja hän kävi Käkisalmen piirikoulua ja Viipurin lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1844.[5]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europaeus teki vuosina 1845–1854 yhteensä seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Vienan Karjalaan, Inkeriin ja Viroon.[6] Hän keräsi matkoillaan jopa enemmän runonsäkeitä kuin Elias Lönnrot.[7] Europaeuksen kolmen ensimmäisen runonkeruumatkan tulokset ovatkin huomattavin lisäaineisto Uudessa Kalevalassa.[1] Lisäksi Kullervo-runot ovat Kalevalassa mukana Europaeuksen ansiosta, joka toi ne neljänneltä runonkeruuretkeltään.[7] Lönnrot otti lisäksi huomioon myös joitakin Europaeuksen ehdotuksia Kalevalan yksityiskohtien, sisällön ja rakenteen suhteen.[1]

Europaeus oli myös merkittävä kielitieteilijä, joka loi paljon uudissanoja suomen kieleen. Europaeuksen keksimiä sanoja ovat muun muassa eduskunta, enemmistö, esitelmä, harrastus, huvila, tasa-arvo, toimeentulo, vety, kertosäe, suorasanainen, säännöllisyys ja valtava.[8][9]

Europaeus harjoitti myös arkeologista tutkimusta ja pohti laajoja teoreettisia kysymyksiä, kuten ihmiskunnan alkuperää. Hän päätteli ihmisen olevan peräisin Afrikasta[7], mistä sai aikalaisiltaan pilkkanimen Europaeus-Africanus. Monet Europaeuksen aikanaan virheellisiksi tuomitut päätelmät ovat sittemmin osoittautuneet tosiksi ja toisaalta monet aikalaisten hyväksymät ovat osoittautuneet nykykäsityksessä virheellisiksi.[1]

Europaeus laati suomenkielisen äännekuvaston, jossa eri äänteiden tuottaminen kuvattiin anatomisia kuvia apuna käyttäen. Tätä voi periaatteessa käyttää muun muassa kuulovammaisten opetuksessa.[7]

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyvyistään huolimatta Europaeus jäi vaille varsinaista tunnustusta. Osaksi vieroksunta johtui hänen alhaisesta syntyperästäänlähde?, osaksi siitä, ettei häntä juurikaan kiinnostanut kansakunnan rakentaminen, vaan tiede ja tutkimus yleensä. Sanotaan myös, että hänen luonteensa oli hankala[9].

Europaeus oli varsin pyyteetön tieteellisen tutkimuksen edistäjä, eikä juuri ajanut omia etujaan vaan luotti oikeudenmukaisuuden voittoon. Luottamus osoittautui virheeksi. Suomen harvalukuinen sivistyneistö oli tuolloin keskittynyt Suomen asujaimiston muokkaamiseen kansakunnaksi, eivätkä sitä miellyttäneet Europaeuksen laajat ongelmanasettelut. Keskeiset kulttuurivaikuttajat sulkivat häneltä rahoituskanavat yksi toisensa jälkeen.lähde?

Lisää hankaluuksia aiheutti se, että kansallisromantikot halusivat liittää Suomen Pohjoismaihin, joihin heistä osalla oli varsinaisen äidinkielensä ruotsin ja omien sukujensa puoleen oli läheiset välit. Kymijoen itäpuolelle oli kuitenkin syntynyt toisenlainen asetelma. Europaeuksen kotiseutu Savitaipale ja koko Viipurin lääni oli jo 1700-luvun alkupuoliskolla siirtynyt Venäjän haltuun. Niinpä Europaeuksen suku, kuten Viipurin kuvernementin virkamiehistö yleensäkin, oli ehtinyt sukulaistua venäläisten kanssa ja uuden isäntämaan aatevirtaukset olivat tulleet tutuiksi. Siltäkin pohjalta Europaeusta kiinnostivat Venäjällä asuvat sukukansat ja toisaalta yleiset tieteelliset ongelmat. Näin ollen hänet Suomessa sysättiin sopimattomana syrjään. Hän joutui unohduksiin sekä hengentuotteidensa ryöstön kohteeksi. Sama kohtalo tuli Suomessa iittiläissyntyisen, Venäjän tiedeakatemian akateemikon Anders Johan Sjögrenin ja toisinajattelija K. A. Gottlundin osaksi.lähde?

Uuden-Suomettaren julkaiseman kuolinuutisen mukaan Europaeus vietti säännötöntä ja rauhatonta elämää, mikä sen ohella, että hänellä ei ollut asemaa eikä taattuja tuloja, ei ollut omiansa tekemään hänestä varsinaista tiedemiestä. Hän sai tosin raha-apua tutkimuksiin valtion tai yliopiston varoista. Uutisessa arvioidaan, että tutkimuksen hedelmät eivät päässeet säännöllisesti kypsymään varsinkin siitä syystä, että Europaeus tuon tuostakin sekoitti niihin hämäriä valtiollis-yhteiskunnallisia tuumia ja haaveita.[2]

Europaeus kuoli rutiköyhänä Pietarissa, ja hänet haudattiin köyhien joukkohautaan, mutta myöhemmin hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle[9]. Yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänen syntymäpitäjäänsä Savitaipaleelle pystytettiin muistopatsas ja perustettiin hänen nimeään kantava museo. Nykyisin myös kirkonkylän yläasteen koulu on nimetty Europaeuksen kouluksi.[7]

Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama näytelmä Europaeus tuli ensi-iltaan Kansallisteatterissa maaliskuussa 2014.[9][10]

Kirjallinen tuotanto[11][12]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pieni runon-seppä eli kokous paraimmista Inkerinmaan puolelta kerätyistä runo-lauluista ynnä johdatuksia runon tekoon. Clouberg, Vipuri 1847
  • Ruotsalais-suomalainen sanakirja. 1 osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 16 osa, 1 jako. Helsinki 1852
  • Komparativ framställning af de finsk-ungerska språkens räkneord, till bevis för Ungrarnes stamförvandtskap med Finnarne, och den indogermaniska folkstammens urförvandtskap med den finsk-ungerska. Helsingfors 1853
  • Ruotsalais-suomalainen sanakirja. 2 osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 16 osa, 2 jako. Helsinki 1853
  • Karjalan kevätkäkönen: runolaulukirja: parhaista Kalevalan ja Kantelettaren ja muutamista muista runolauluista kokoon pantu. Frenckell, Helsinki 1854
  • Suomalaisten puustawein äännöskuwat ylös-ajatellunna. 1857
  • Kirjoituksia Suomen kansan tärkeimmistä asioista, suurimmaksi osaksi syrjä-sensuureista paenneita. 1 nios, Onko Suomen kansa voimihinsa päästettävä vain eikö?. Helsinki 1862
  • Vorläufiger Entwurf über den Urstamm der indoeuropäischen Sprachfamilie und seine vor-indoeuropäischen Abzweigungen, namentlich die finnisch-ungarische. H. C. Friis, Helsingfors 1863
  • Tietoja suomalais-ugrilaisten kansain muinaisista olopaikoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1868-1870
  • Die Stammverwandtschaft der meisten Sprachen der Alten und Australischen Welt. Die Zahlwörtertabelle 1, Die Zahlwörter der finnisch-ungarischen Sprachen; bewiesen von D. E. D. Europaeus. St. Petersburg 1870
  • M. A. Castrén: försvarad för missförstånd från ett och för otillbörliga tillvitelser från annat håll. Helsingfors 1871
  • Ett fornfolk med långskallig afrikansk hufvudskålstyp i norden, bestämdt till språk oeh nationalitet, jemte finsk-ungerska omdömen. Helsingfors 1873
  • Die Stammverwandtschaft der meisten Sprachen der Alten und Australischen Welt. Die Zahlwörtertabelle 2, Die Indo-europäischen Sprachen; bewiesen von D. E. D. Europaeus; nach Bopp, Sleicher, Kuhn, Ascoli, Fick u.a. lautgesetzlich bestimmt. St. Petersburg 1878
  • Alt-ugrische und finnische Alterthümer aus Grabhügeln in Russland gefunden. [i.a.]
  • Die finnisch-ungarischen Sprachen und die Urheimath des Menschengeschlechtes: zur Beleuchtung der archäologischen Fragen im Betreff des ältesten vorhistorischen Daseins der Menschen. ei julk. vuotta
  • Työmiehen mietteitälähde?

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mittauden oppi-kirja jossa löytyy ensimmäinen kirja Eukliideksen alkeista: enennetty muistutuksilla ja lisäyksillä kuin myös sovittamisilla, kaikellaisiin toimituksiin antanut Henrik Heikel; D. E. D. Europaeus käänt. suomeksi kolmannesta ruotsalaisesta painosta. G. W. Edlund, Helsinki 1847

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Senni Timonen: Europaeus, David Emanuel Daniel (1820 - 1884) Kansallisbiografia. Julkaistu 28.2.2001 (päivitetty 1.12.2020). Viitattu 1.12.2020.
  2. ↑ a b Helsingistä. David Emanuel Daniel Europaeus.. (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/136751?page=1)+Uusi Suometar, 23.10.1884.
  3. ↑ Europaeus-museo Savitaipale.fi. Arkistoitu 1.1.2007. Viitattu 28.2.2007.
  4. ↑ David Emanuel Daniel Europaeuksen tausta Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  5. ↑ Kotivuori, Yrjö: David Emanuel Daniel Europaeus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 6.11.2016.
  6. ↑ Daniel Europaeuksen runonkeruuretket Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  7. ↑ a b c d e Tämä kummallinen mies keksi kymmeniä sanoja, joita sinäkin käytät päivittäin Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2020.
  8. ↑ Europaeuksen keksimiä sanoja suomen kieleen Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  9. ↑ a b c d Riitta Pihlaja, Hankala savitaipalelainen... Yle.fi, uutiset, viitattu 21.3.2014
  10. ↑ Europaeus, Kansallisteatteri (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Daniel Europaeuksen kirjallista tuotantoa Savitaipaleen lukio. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 28.2.2007.
  12. ↑ Daniel Europaeuksen teokset Fennicassa.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • A. V. Forsman: Taavetti Emanuel Taneli Europæus. Gummerus 1896
  • Väinö Salminen: D. E. D. Europæus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1906
  • D. E. D. Europaeus - Suurmies vai kummajainen. Kalevalaseuran vuosikirja 67. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Pieksämäki 1988

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=D._E._D._Europaeus&oldid=22568640”