Fukoosi
Fukoosi | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi |
(3S,4R,5S,6S)-6-metyylioksaani-2,3,4,5-tetroli (L-fukoosi) (3R,4S,5R,6R)-6-metyylioksaani-2,3,4,5-tetroli (D-fukoosi) |
CAS-numero | |
SMILES | CC1C(C(C(C(O1)O)O)O)O [1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C6H12O5 |
Moolimassa | 164,156 g/mol |
Sulamispiste | 140-143 °C[2] |
Fukoosi eli rodeoosi tai 6-deoksi-galaktoosi ( C6H12O5) on heksooseihin kuuluva deoksisokeri. Rakenteeltaan se eroaa galaktoosista siten, että yksi galaktoosin hydroksyyliryhmistä on korvautunut vetyatomilla. Fukoosia esiintyy monissa eliöissä.
Esiintyminen luonnossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]D-fukoosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]D-fukoosi on luonnossa esiintyvänä fukoosin isomeereista harvinaisempi. Sitä on tavattu glykosidina Keski- ja Etelä-Amerikassa kasvavien kiertokasvien juurakoista. Lisäksi sitä on tavattu muutamista bakteerilajeista kuten Actinobacillus actenomycetemcomitans, Campylobacter jejuni ja Caulobacter crescentus, joissa se on osa polysakkarideja. D-fukoosia voidaan valmistaa kiertokasvien glykosideista hajottamalla ne happoliuoksella. Sitä voidaan valmistaa myös synteettisesti D-galaktoosista korvaamalla hydroksyyliryhmä vetyatomilla. Vesiliuoksissaan D-fukoosi esiintyy pääosin rengasrakenteisena pyranoosina[2][3]
L-fukoosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fukoosia esiintyy rakkolevissä, joissa se muodostaa fukoidaanipolysakkaridin perusrungon. Lisäksi yhdistettä tavataan merisiilten ja sammakkoeläinten munissa ja tragenttikumissa. Nisäkkäillä fukoosia tavataan monissa glykaaneissa. Muun muassa A- ja B-veriryhmien antigeeneissä. L-fukoosi liittyy glykoproteiineihin O- tai N-glykosidisidoksella. Fukoosin sisältävillä glykaaneilla on monia tärkeitä tehtäviä nisäkkäiden elimistössä. Ne muun muassa osallistuvat verensiirtoon, selektiinivälitteiseen adheesioon. L-fukoosia tuotetaan käsittelemällä rakkolevää laimealla suolahapolla ja tämän jälkeen syntyvä tuote puhdistetaan ja fukoosi kiteytetään.[3][2][4]
Metabolia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fukoosiryhmä liitetään glykaaneihin fukosyylitransferaasientsyymien välityksellä GDP-fukoosista, jota muodostuu GDP-mannoosista tai fukoosi-1-fosfaatista. Bakteerit kykenevät entsyymeillään katalysoimaan fukoosin muuntumista fukuloosiksi, joka on ketoheksoosisokeri, kun fukoosi on aldoheksoosi. Nisäkkäät kataboloivat fukoosin eri tavalla. Sikojen maksasolujen sisältävät entsyymit muokkaavat fukoosista maitohappoa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fucose – Substance summary NCBI. Viitattu 15. heinäkuuta 2010.
- ↑ a b c Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 970. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
- ↑ a b Derek Horton: Advances in Carbohydrate Chemistry and Biochemistry, s. 34–37. Academic Press, 2004. ISBN 9780120072590 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.7.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Daniel J. Becker & John B. Lowe: Fucose: biosynthesis and biological function in mammals. Glycobiology, 2003, 13. vsk, nro 7, s. 41–53. Oxford Journals. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.7.2010. (englanniksi)
Pääjoukko | |
---|---|
Geometria | |
Suuri / pieni | |
Pentoosit | |
Heksoosit | |
Disakkaridit | |
Polysakkaridit | |
Glykosaminoglykaanit | |
Aminoglykosidit |