Georges Marchais
Georges René Louis Marchais (7. kesäkuuta 1920 La Hoguette – 16. marraskuuta 1997 Pariisi) oli ranskalainen poliitikko. Hän toimi Ranskan kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuosina 1972–1994 ja oli ehdokkaana vuoden 1981 presidentinvaaleissa.[1]
Marchais oli alkuperäiseltä ammatiltaan mekaanikko. Hänestä tuli vuonna 1946 Issy-les-Moulineaux’ssa toimineen metallityöläisten ammattiliiton sihteeri, ja seuraavana vuonna hän liittyi kommunistiseen puolueeseen. Hän eteni puolueessa nopeasti ja hänet valittiin vuonna 1956 keskuskomiteaan. Vuonna 1972 Marchais valittiin puoluesihteeriksi. Samana vuonna hän neuvotteli sosialistipuolueen johtajan François Mitterrandin ja vasemmistoradikaalin puolueen Robert Fabren kanssa vasemmiston yhteisen vaaliohjelman, jonka oli tarkoitus luoda pohja suurelle vaaliliitolle. Marchais valittiin itse Ranskan kansalliskokoukseen ensi kerran vuoden 1973 vaaleissa. Hänen johdollaan kommunistit tukivat vuoden 1974 presidentinvaaleissa vasemmiston yhteisenä ehdokkaana olleen Mitterrandin ehdokkuutta, mutta tämä ei tullut valituksi. Vuonna 1977 kommunistien ja sosialistien yhteistyö katkesi, jolloin Marchais omaksui aiempaa jyrkemmän linjan ja läheni kannoissaan Neuvostoliittoa. Tämä ei kuitenkaan lisännyt kommunistien kannatusta.[1]
Marchais oli puolueensa ehdokkaana huhtikuun 1981 presidentinvaaleissa, mutta hän sai vain 15,3 prosenttia äänistä, mikä oli kommunistien ehdokkaan siihen mennessä huonoin äänisaalis toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Puolueen kannatus mureni vähitellen seuraavan vuosikymmenen aikana. Marchais vetäytyi lopulta puoluesihteerin tehtävistä tammikuussa 1994.[1] Hän jatkoi kansalliskokousedustajana kevääseen 1997 asti.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Georges Marchais (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 26.11.2015.
- ↑ Georges MARCHAIS (ranskaksi) Assemblée Nationale. Viitattu 26.11.2015.
