Hughes Airwestin lento 706

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hughes Airwestin lento 706
Lennon 706 maahansyöksypaikka.
Lennon 706 maahansyöksypaikka.
Päivämäärä 6. kesäkuuta 1971
Onnettomuustyyppi yhteentörmäys
Tapahtumapaikka San Gabriel -vuoret, Los Angelesin piirikunta, Kalifornia, Yhdysvallat
  34°10′30″N, 118°00′00″W
Ensimmäinen lentokone
Onnettomuuskoneen kaltainen Hughes Airwestin DC-9-31.
Onnettomuuskoneen kaltainen Hughes Airwestin DC-9-31.
Konetyyppi Douglas DC-9-31
Lentoyhtiö Hughes Airwest
Rekisteritunnus N9345
Lähtöpaikka Los Angelesin kansainvälinen lentoasema, Los Angeles, Kalifornia
Välilaskupaikka
Määränpää Seattle-Tacoman kansainvälinen lentoasema, Seattle, Washington
Matkustajia 44
Miehistö 5
Kuolleita 49
Eloonjääneitä 0
Toinen lentokone
Onnettomuuskoneen kaltainen merialkaväen F-4B Phantom II.
Onnettomuuskoneen kaltainen merialkaväen F-4B Phantom II.
Konetyyppi McDonnell Douglas F-4B Phantom II
Lentoyhtiö Yhdysvaltain merijalkaväki
Rekisteritunnus 151458
Miehistö 2
Kuolleita 1
Eloonjääneitä 1

Hughes Airwestin lento 706 oli Hughes Airwestin Yhdysvaltain sisäinen reittilento Los Angelesista Salt Lake Cityn, Boisen, Lewistonin, Pascon ja Yakiman kautta Seattleen. Lennolla 6. kesäkuuta 1971 käytetty Douglas DC-9-31 törmäsi Kalifornian San Gabriel -vuorten yllä Yhdysvaltain merijalkaväen McDonnell Douglas F-4B Phantom II -hävittäjälentokoneeseen ja syöksyi maahan. Lennolla oli 44 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat maahansyöksyssä. Hävittäjässä olleesta kahdesta miehistön jäsenestä toinen kuoli ja toinen pelastautui heittoistuimella.[1] Yksi surmansa saaneista oli Hughes Airwestillä vuodesta 1967 työskennellyt suomalainen lentoemäntä Katri-Helena Koskimies, joka oli syntynyt Vaasassa 1940[2].

Onnettomuuden välittömäksi syyksi todettiin se, etteivät koneiden miehistöt pitäneet tarvittavaa etäisyyttä toisiinsa. Tutkintalautakunta kuitenkin totesi, että käytännössä miehistöjen mahdollisuudet vaaratilanteen havaitsemiseen, arviointiin ja välttämiseen olivat vähäiset. Onnettomuuden syntyyn vaikuttaneiksi tekijöiksi lautakunta nimesi koneiden suuren keskinäisen lähestymisnopeuden, mittarilento- ja näkölentoliikenteen kulkemisen samalla alueella sekä sen, ettei hävittäjän miehistö pyytänyt lennonjohdolta tutkaseurantaa, mikä johtui osaltaan hävittäjän rikkinäisestä transponderista.[1]

  1. a b Accident description Aviation Safety Network. Viitattu 1.7.2020. (englanniksi)
  2. Suomalainen mukana Los Angelesin onnettomuuskoneessa. Helsingin Sanomat, 9.6.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.