Iivana Suuri

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Iivana III)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iivana Suuri
Moskovan suuriruhtinas (Venäjän hallitsija)
Valtakausi 28. maaliskuuta 1462 – 27. lokakuuta 1505
Kruunajaiset 14. huhtikuuta 1502
Edeltäjä Vasili II
Seuraaja Vasili III
Syntynyt 22. tammikuuta 1440
Moskova, Moskovan ruhtinaskunta
Kuollut 27. lokakuuta 1505 (65 vuotta)
Moskova, Moskovan ruhtinaskunta
Puoliso Tverin ruhtinatar Maria Borisovna
Sofia Palaiologos
Lapset Jelena
Feodosia
Jelena nuorempi
Vasili III
Juri
Dmitri
Jevdokia
Jelena nuorin
Feodosia nuorempi
Semjon
Boris
Andrei
Suku Rurik
Isä Vasili II
Äiti Borovskin Maria
Uskonto ortodoksi

Iivana III eli Iivana Suuri (ven. Иван III Васильевич tai Иван Великий, Ivan III Vasiljevitš, Ivan Veliki); (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen vanhempansa olivat Vasili Vasiljevitš, Moskovan suuriruhtinas Vasili II Sokea ja Maria Jaroslavnovna Borisovna. Hänellä oli kaksi sisarusta Anna ja Andrei. Hän oli isänsä kanssahallitsija, jonka tämän serkku ja kilpailija Dmitri Šemjaka oli sokaissut vuonna 1446, aina isänsä kuolemaan asti vuonna 1462.[1]

Suuriruhtinas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iivana III Suuri yhdisti Venäjän maat valloittamalla Novgorodin useaan kertaan karkottamalla sieltä tuhat kauppias- ja pajariperhettä ja 7 000 asukasta ja korvaamalla ne moskovalaisilla[1] sekä kukistamalla Kultaisen ordan ja Liettuan. Hän kunnostutti Moskovan Kremlin ja avioitui Bysantin viimeisen keisarin Konstantinos XI:n veljentyttären Sofia Palaiologoksen kanssa, jolloin Venäjä saatettiin hänen seuraajansa Iivana Julman kaudella tulkita kolmanneksi Roomaksi. Suuriruhtinatar Sofia otti Moskovan hovissa käyttöön bysanttilaisia seremonioita kuten monimutkaiset kruunajaismenot ja bysanttilaista alkuperää oleva kaksoiskotkavaakunan.[2]

Iivana Suuri oli yksi Venäjän pitkäaikaisimmista hallitsijoista ja hän eli oman aikansa ihmiseksi pitkään. Hän keräsi ympärilleen italialaisia ja kreikkalaisia oppineita, diplomaatteja, taiteilijoita ja käsityöläisiä sekä vei maataan länttä kohti.[3][4]

Iivana III oli merkittävä rakennuttaja. Hän kutsui toisen vaimonsa Sofia Palaiologoksen pyynnöstä italialaisen arkkitehti Ridolfo Aristotele Fioravantin Bolognasta suunnittelemaan Uspenskin katedraalin uuden kivirakennuksen aiemman romahtaneen tilalle. Myös Neitsyt Marian Ilmestyskirkko, Spasskaja-torni, Iivana Suuren kellotorni, Fasettipalatsi ja Terem-palatsin vanhin versio rakennettiin hänen hallituskaudellaan 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alkuvuosina.[5]

Suuriruhtinas Iivanan kutsuman italialaisen arkkitehti Lamberti Aloisio da Mantagnanan (Aleviz Novyi tai Aleviz Friazin, Aloisio "Uusi") suunnitelmien mukaisesti rakennettiin Arkkienkelin katedraali vuosina 1505-1508 ja Kristuksen taivaaseenastumisen luostari kunnostettiin tulipalon jälkeen vuosina 1519-1519. Iivana rakennutti alituisesti tulipaloissa tuhoutuvien puurakennusten tilalle Kremliin enemmän kivirakennuksia kuin kukaan ennen häntä. Henkilökohtaiseksi edustuspalatsikseen hän rakennutti italialaisen arkkitehti Marco Ruffon (Mark Fryazin) ja lombardialaisen kuvanveistäjä, arkkitehti Pietro Antonio Solarion (Pjotr Friazin) suunnitteleman vuosina 1487-1492 rakennetun Fasettipalatsin.

Toinen puoliso suuriruhtinatar Sofia oli myös vaikuttamassa siihen, että alamaisuuden osoittaminen sekä verojen maksaminen Kultaiselle ordalle loppui. Hän toi myös uuden tavan etsiä tsaarille puolisoa, ns. morsiankatselmuksen. Ylimysperheet lähettivät naimaikäiset tyttärensä hoviin, jossa heidät asetettiin riviin ja tsaari valitsi heistä mieleisensä. Prosessiin liittyi paljon juonittelua ja muutama morsianehdokas huumattiin tai myrkytettiin, jotta hänet voitiin hylätä sairaana tai jopa palauttaa häpeällisesti vanhemmilleen, kuten kävi Mikael I Romanovin puolisonvalinnassa. Myös Iivana V valitsi puolisonsa morsiankatselmuksesta. [1]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sofia (Zoë) Palaiologos, kallomittaukseen perustuva rekonstruktio vuodelta 1994.

Ensimmäinen vaimo, vuodesta 1452 oli Tverin suuriruhtinatar Maria Borisovna (1442–1467), Tverin suuriruhtinaan Borisin tytär, joka todennäköisesti kuoli myrkytettynä. Avioliitosta syntyi yksi lapsi:

  1. Ivan Ivanovitš Nuori (1458-1490), Tverin suuriruhtinas vuodesta 1458 lähtien, Moskovan suuriruhtinas vuosina 1471-1490. Nai vuonna 1483 Moldovan ruhtinaan Stefan III:n tyttären ruhtinatar Jelena Vološanka Stefanovnan (1465-1505), josta tuli Moskovan kruununprinsessa. Heille syntyi poika Dmitri Ivanovitš Vnuk (1483-1509), josta tuli isänsä kuoleman jälkeen Moskovan suuriruhtinaskunnan kruununperijä. Vuonna 1502 Iivana vangitutti juonittelevan miniänsä ja pojanpoikansa, jotka kuolivat vankeudessa.[1]

Toinen vaimo vuodesta 1472, Sofia (Zoë) Palaiologos oli Bysantin viimeisen keisarin Konstantinos XI:n veljentytär. Iivanalle ja Sofialle syntyi vuosina 1474-1490 yhteensä 12 lasta, joista neljä kuoli jo sylilapsina.[6] Heistä Vasili III:n lisäksi vain nuorimmalle pojalle Andreille syntyi jälkeläisiä. Lisäksi tyttäret Feodosia ja Jevdokija saivat jälkeläisiä. Heidän viimeinen tunnettu yhteinen jälkeläisensä Maria Vladimirovna kuoli vuonna 1610.

Lapset:[6]

  1. Jelena Ivanovna (1474-1513), nai vuonna 1495 Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas Alexander Jagiellonin, liitto oli lapseton. Jelena jäi leskeksi vuonna 1506.
  2. Feodosia Ivanovna (1475-1501), nai vuonna 1500 Moskovan kuvernöörin, ruhtinas Vasili Danilovitš Holmskin; vuonna 1501 syntyivät kaksoset Daniel ja Maria, joiden synnytyksen jälkeen Feodosia kuoli.
  3. Jelena Ivanovna nuorempi (1476-?), kuoli sylilapsena
  4. Vasili III Ivanovitš (1479-1533), Moskovan suuriruhtinas. Iivana III teki hänestä seuraajansa huhtikuussa 1505.[1]
  5. Juri Ivanovitš (1480-1536), Dmitrovskin ruhtinas, kuoli naimattomana ilman jälkeläisiä oltuaan kaksi vuotta vangittuna
  6. Dmitri Ivanovitš (1481-1521), Uglitšin ruhtinas. Kuoli naimattomana ilman jälkeläisiä.
  7. Jevdokija Ivanovna (1483-1513), nai vuonna 1506 Kazanin kaanikunnan tataarien tsaari Pjotr Ibrahimovitš Kudai-Kulin, liitosta syntyi Nastasia Petrovna Kazanskaja (k. 1541)
  8. Jelena Ivanovna nuorin (1484-?), kuoli sylilapsena
  9. Feodosia Ivanovna nuorempi (1485-?), kuoli sylilapsena
  10. Simeon (Semjon) Ivanovitš (1487-1518), Kalugan ruhtinas; suunnitteli pakenevansa Liettuaan, mutta jäi kiinni. Kuoli naimattomana ilman jälkeläisiä.
  11. Boris Ivanovitš (1488/1489-?), kuoli sylilapsena
  12. Andrei Ivanovitš (1490-1537), Staritskin ruhtinas; avioitui vuonna 1533 liettualaiseen Gediminas dynastiaan kuuluneen ruhtinatar Eufrosinia Andrejeva Hovanskajan (1516-1569) kanssa ja heille syntyi poika, ruhtinas Vladimir Andrejevitš Staritski, myöh. Dmitrovsky (1533-1569).

Myös Iivana III:ta kutsuttiin nimellä groznyi mahdollisesti ankaran katseensa takia, samoin kuin myöhemmin varsinaista Iivana IV Julmaa, pojanpoikaansa.[7]

Iivana III Suuri, Moskovan suuriruhtinas Ivan Vasiljevitš on haudattu rakennuttamaansa Arkkienkelin katedraaliin Moskovan Kremlissä.

Iivana III, miniatyyrimaalaus teoksesta Tsarskij tituljarnik, 1672

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e John III Vasilyevich Teoksessa: Brockhausin ja Efronin ensyklopedinen sanakirja 86 osassa. Osa XIIIa, 1894, ss. 678-681. Pietari 1891-1907. [ru]
  2. ↑ Sophia Paleolog. Teoksessa: Brockhausin ja Efronin ensyklopedinen sanakirja 86 osassa. Osa XXXa, 1900, s. 960. Pietari 1891-1907. Ru.wikisource. (venäjäksi)
  3. ↑ Ivan III and a Muscovite Renaissance | Faculty of Medieval and Modern Languages www.mod-langs.ox.ac.uk. Viitattu 29.6.2023.
  4. ↑ Russia - Time of Troubles, Economic Growth, Peasantry, and Cultural Evolution | Britannica www.britannica.com. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Sophia Paleolog. Teoksessa: Brockhausin ja Efronin ensyklopedinen sanakirja 86 osassa. Osa XXXa, 1900, s. 960. Pietari 1891-1907. [ru]
  6. ↑ a b Paleologist. Teoksessa: Suuri Venäläinen ensyklopedia 2007-2014. [ru]
  7. ↑ Isabel de Madariaga: Iivana Julma, s. 41. (2. painos) Jyväskylä: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8111-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iivana III.
Moskovan vaakuna. Edeltäjä:
Vasili II 		Moskovan suuriruhtinas
1462–1505 		Seuraaja:
Vasili III
Venäjän vaakuna. Edeltäjä:
– 		Venäjän hallitsija
1462–1505 		Seuraaja:
Vasili III
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iivana_Suuri&oldid=22118116”